Suomalaiset "joukkotuhonnat" 1400-1600

[Koppihoitaja]

Eipä taida olla täällä juttua aiheesta, tosin aihekkin on aika vanha, liittyy 1400- 1500 luvun tapahtumiin, jolloin oli nykymittapuun mukaan lähes jatkuva sotatila Venäjän ja Ruotsin kesken josta tunnetuin oli pitkäviha. Suomalaiset talolliset saivat kruunulta käsittääkseni etuuksia, mm verovapauden, jos kävivät sotaretkillä Venäjän puolella. Välillä kostoretkillä käytiin, vaikka valtioiden välilä olisi solmittu aselepo, ne ilmeisesti olivat lähinnä ryöstöretkiä ja viivästyneitä kostoja.

Savossa oli retket pääsääntöisesti johdettu sotilaallisesti Olavinllinnasta (Savonlinna) ja pohjoisessa Oulun seudun ja Limingan talolliset kulkivat Kemijokea ylös ja laskivat sitten Nuorttijokea Venäjän puolelelle. Samalla tavalla tietenkin Venäläiset kävivät kostamassa Suomessa, nykyisen Juvan ja Varkauden/Joroisten seudulle olisi hävitysretkiä tehty. Pohjoisen suunnasta taas Venäläiset käyvät hävitysretkillä aina Kalajoella asti. Ainakin Veijo Meren kirjassa, Maassa taivaan saranat: suomalaisten historia vuoteen 1814. Helsingissä: Otava, 1993 noita retkiä kuvataan.

Tässä muutamasta hävitysretkestä tietoa, mitä muistan ja löydän netistä pitäisi tuo Meren kirja lukaista uusiksi. Samalla myös taustatietoja ja mielenkiintoisia henkilöitä. Nuo sotaretket onkin nimetty usein joukon johtajan mukaan.

Savo-karjala suunta:

Erik Akselinpoika Tott 1480

1480 Eerik Akselinpoika Tott tekee kostoretken Karjalaan ja saa kronikkatietojen mukaan suuren voiton, jossa maata hävitettiin 24 penikulman laajuudelta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_S ... an_sodista
http://www.holappa.info/html/sodat/1300_1400.html

Pietari Kylliäinen, n. v 1495

Kun venäläiset hyökkäsivät Suomeen, ruhtinas Shtjenjatev ryhtyi piirittämään Viipuria 60000 miehen voimin. Viipurin piiritys päättyi kuuluisaan Viipurin pamaukseen. Venäläiset perääntyivät, mutta pienempi osasto samosi silloin Savonlinnaa vastaan, jossa Kylliäinen löi venäläiset pakoon ja teki kostoksi hävitysretken kauas Venäjän-Karjalaan. Sitä ennen hän oli käynyt Venäjän puolella hävittämässä ja polttamassa yli 800 taloa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_Ni ... %C3%A4inen

- Voi vain arvailla paljonko uhreja on ollut jos taloja on tuhottu 800. Tuskimpa suomalaiset olivat yhtään sen armeliaampia kuin venäläiset. Venäläisten iskuista mainitaan että karja tapettiin, miehiä kidutettiin ja surmattiin, naisista taas...ei mainintaa, mutta kansanrunoudessa ja perimätiedossa taitaa olla viitauksia raiskauksiin ja ehkäpä jotkut, nuorimmat ja kauneimmat otettiin sotasaaliiksi mukaan. Suomen/ruotsin historian kirjoituksessa ei ymmärrettävästi kerrota tarkkoja yksityiskohtia, mitä venäläisille on tehty.
Tuossa on kaiken lisäksi kyse kahdesta retkestä, ensimmäinen tuo 800 taloa ja jälkimmäinen ehkä pienempi. Nuo retket saattoi sitten johtaa Venäläiseten kostoon, jossa tuhottiin silloinen Juvan pitäjä, jopa metsät poltettiin. Samoihin aikoihin myös pohjanmaalle hyökättiin ja pisin retki oli Hämeeseen, Hattulan kirkolle asti.

Tämä Pietari Kylliäinen on ollut aikanaan varsin rikas mies, mutta hänestä ei kuitenkaan ole kovinkaan tarkkoja tietoja. Kuitenkin jo ennen tuota hävitysretkä hänellä oli hallussaan n. 10 000ha alue maata Viipurin pohjoispuolella. Perinnönjaossa, v. 1510 tuo Viipurin alue oli n. 1/3 omaisuudesta.
Savon kupias Pietari Kylliäinen : historiallinen romaani. WSOY 1935.
- Kertoo ilmeiseti fiktiivistä tarinaa k.o henkilöstä. Kun julkaisu vuosi on 1935 on kirja mitä ilmeisimmin kansallisaatteen nostattamana kirjoitettu. Tekiväthän suomalaiset ennen talvisotaa pienimuotoisia sotaretkiä yhä Neuvostoliittoon, eli heimosotien aikaan 1918-22.
- Tietävätköhän Venäläiset turistit jotka yöpyvät Savonlinnassa Hotelli Pietari Kylliäisessä, mistä on nimensä saanut ja mitä mainetekoja mies teki! http://www.pietarikylliainen.fi

Knut Posse ja Svante Sture 1497

Kosto hyökkäys kesän -46 hävityksestä.Hyökkäsivät vuorostaan Inkerinmaalle Iivanan linnaan, jonka he valtasivat ja saivat saaliikseen suuren joukon kappaletavaroita ja kalleuksia. Koko linna hävitettiin

http://www.holappa.info/html/sodat/1300_1400.html
- Ei ehkä varsinainen joukotuhonta, eikä äkkiseltään löytynyt tietoja uhreista. Enempi sotatoimi, mutta uhreja varmaan kohtalaisesti, koska linna oli ilmeisen suuri.
- Jos kyseessä oli Narvassa oleva Iivanan linna (Ivangrod), niin mahtoi Venäläistä v..taa, koska tietojen mukaan oli saatu valmiiksi vasta 1492! ( gorod Fortress facing the Narva Knights' Castle across the Narova River was erected in 1492 by appointment of Ivan III. It was intended to repulse agression of the Swedes and Livonian order. Very soon, in 1496, it was attacked and burnt down. http://www.oblmuseums.spb.ru/eng/museums/04/guide.html )
Knut Possehan oli torjumassa Viipurin linnaan kohdistunutta suurhyökkäystä. Kolmenkuukauden piirityksen jälkeen venäläiset olivat onnistua Viipurin linnan valtauksessa, torneja oli saatu sorrettua ja seinässä oli reikiä...

Silloin tapahtui vht'äkkiä ihme. Venäläiset pakenivat kauhun valtaamina muureilta ja lähtivät tiehensä. Taivaalle ilmestyi näet kirkkaasti loistava Pyhän Andreaksen risti. Vihollisesta näytti siltä kuin koko kaupunki olisi ollut täynnä aseellisia joukkoja, joita itse asiassa oli hyvin vähäinen määrä. Tämä ihmeellinen tapahtuma pelästytti piirittäjiä niin, että he joulukuun 4. päivänä purkivat leirinsä ja lähtivät tiehensä.

Kansantarina sai tästä merkillisestä tapauksesta aihetta kertoa Viipurin "pamauksesta", joka karkoitti venäläiset. Kerrottiin Knut Possella olleen kaikenlaisia taikakeinoja, joita hän käytti aseinaan, mutta ne ovat kaikki tarua. Palkinnoksi urheudestaan hän sai kahta vuotta myöhemmin erään maakunnan Ruotsista läänikseen

Pohjoinen suunta:

Pekka Antinpoika Vesainen (aka. Juho Vesainen) 1589 ja 89-90

Vesainen suoritti ensimmäisen huomattavan sissiretkensä keväällä 1589, jolloin kohteena olivat Vienanmeren rannalla olevat asutuskeskukset. Hän keräsi mukaansa 90 iiläistä ja ehkä jonkin verran muutakin väkeä, sillä venäläisten tietojen mukaan hänen joukkonsa olisi käsittänyt jopa 900 miestä. Sissiosasto lähti matkaan heti vesien auettua ja pitkän soutu- ja kantamistaipaleen jälkeen joukko saapui Vienanmerelle. Ensimmäinen hyökkäyskohde oli Kantalahden kaupunki ja paluumatkalla tuhottiin vielä Umban, Koudan ja Keretin asutuskeskukset. Sotaretken tarkoitus oli hakea hyvitystä Vienasta tehtyihin Pohjanlahden rannikolle suuntautuneisiin hävitysretkiin.
Perinnetiedon mukaan Vesaisen aikaansaannosta oli myös pohjoiseen tehty hävitysretki, jolloin jouluaamuna 1589 tuhottiin Petsamon luostari. Munkit tapettiin kirkkoon jumalanpalveluksen aikana ja kaikki rakennukset poltettiin. Vuoreijan linnoituksen komendantin laatiman raportin mukaan verilöylyssä sai surmansa 51 munkkia ja 65 noviisia ja luostarin työntekijää. Sissit hyökkäsivät myös Kuolan kaupunkiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Vesainen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamon_luostari
http://www.kirjastovirma.net/henkilogal ... inen_Pekka
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohP ... a_viha.htm

Vesainen onkin mielenkiintoinen hahmo, häntä siis jossain kutsutaan virheellisesti nimellä Juho Vesainen. Tarinan mukaan Vesainen oli pieni niin äitinsä oli unohtanut hänet saunaan, pesusoikkoon, kun oli lähdetty vainolaista pakoon. Takaisin tullessa vesi oli jäässä mutta lapsi hengissä. Suomalainen yhtye Korpiklaani on tehnyt kappaleen, jonka sanojen lähteenä olisi tarinat ja runot Vesaisesta. Lisäksi Suomen keskustan nuorisoliike on nimetty Vesaisen mukaan!

Ihan tarkkaan en nyt löytänyt Vesaisen retkille syytä, mutta silloin oli kuninkaan lupa puolustautua Venäläisiä ja Karjalaisia vastaan. Perämeren perukoilla oli aikaisemmin ollut vahva karjalais asutus, mutta 1500 luvun lopulla se oli jo suomettunut ja ruotsittunut. Sensijaan ilmeiseti uhkana koettiin vienanmeren ja kuolan alueen karjalaiset, jotka olivat laajentamassa sieltä suuntaan elinpiiriään länteen. Tuo elinpiirin suurentaminen tietenkin tapahtui sotimalla, eli 1574- 92. Vesaisesta ei kuitenkaan löydy sellaisia tietoja että hän olisi saanut sotaretkiltään maita tai omaisuuksia, siis kruunulta. Mahdollisia verovapauksia kyllä myönnettiin, mutta niistäkään en äkkiseltään löydä tietoa.

Sven Bagge 1591 ja 1592

Sven Persson (Pietarinpoika) Bagge kävi hävitysretkellä Venäjän Karjalassa. Tammikuussa 1592 venäläiset tulivat kostorekelle Oulun tienoille

Kovinkaan paljoa ei tuosta Baggesta löytynyt tietoa, mutta hän oli Ouluun määrätyn laivastonkomentajan poika joka teki kaksi hävitys retkeä Sumaan. Kohteena saatoi olla myös Solovetskin luostari, joka oli tuona aikana hallinnollinen keskus, jolle myös Suman kylä kuului. Noille retkille osallistui, ainakin v91, Hannu Krankka Limingasta, joka on Baggea kuuluisampi. Hänen isänsä oli lohivouti, nimismies ja Voudin sijainen joka oli osallistunut myös rajasotiin. 1593 tammikuussa Venäläiset hyökkäsivät Limingalle ja ilmeisesti H Krankka oli kerännyt joukot heitä vastaan. Hyökkäys oli tietenkin kosto Baggen retkistä. Maatalonpojat Krankan johdolla eivät kuitenkaan pärjänneet, vaan Liminka hävitettiin.Kun taistelu oli päättynyt, venäläiset ryöstivät talot ja asukkaat tapettiin melkein sukupuuttoon. Limingan kirkko, joka oli edellisen hävitysretken jäljiltä vielä keskeneräinen, sytytettiin tuleen.

1597 Krankka taas johti pohjois-pohjalaisia Nuijasotaan. Joutui Klaus Flemingin vangiksi, mutta -98 Flemigin kuoltua Kaarle herttua vapautti Krankan, lahjoiti viljaa ja verovapauden. Myöhemmin Krankka toimi vielä erilaisissa kruunun luottamustehtävissä ja rajakahakoissa. Erikseen on maininta että oli 156 hiihtäjän johtajana v1610 eversti Antti Atuartin retkellä Vienan karjalaan.
- Tuosta retkestä ei ole oikein tietoja löydy, liittyy ilmeisesti Inkerin sotaan v1609-17. myöskään A Atuartista ei löydy merkintöjä netin kautta kuin yksi, tuo em. yhteys Krankkaan. Nimi saattasi olla oikeasti Stuart tai muu englantilainen, Oulun seudulla olisi voinut olla laivastoa jonka upseereita oli muualtakin kuin ruotsista.
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohP ... 617%29.htm

Paavali Halonen 1590

Halonen lähti noin 1590 kostoretkelle hävittämään Venäjän Kuolaa ja Kantalahtea. Halosen lisäksi sotaretkellä olivat päällikköinä kemiläiset Vilmi ja Kauppi. Tarina kertoo, että Kuolanlinnaa vallattaessavenäläiset tarjosivat rauhaa ja kutsuivat suomalaiset sotapäälliköt juominkeihin. Vilmija Kauppi menivät, mutta Halonen arvasi kyseessä olevan juonen ja torjui kutsun. Niinpä Halonen pelastui Venäjän-retkeltä ja palasi Suomeen.

- tarkemipia tietoja hävityksestä tai uhreista en nyt löytyäny. Jonkilainen muistikuva oli että muutama "kaupunki", mutta myös omat tappiot kovia.

http://kemijarvi.fi/download/Paavali_Halonen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavali_Halonen

Paavali Halosta pidetään Kemijärven perustajana sekä itä-lapin asuttajana. En ole varma oliko hän omilla retkillä, vaiko yhdessä Vesaisen kanssa. Halonen ilmeiseti käytti ainakin samaa reittiä, Kemijoki - Nuorttijoki linjaa. Tuolla jokien välissä, on pieni Sotajoki, Sotatunturi ja muita sota- alkuisia paikan nimiä. Nimet juontuvat juuri siitä kun vihollinen molemmin puolin sai vedenjakajalta kiinni pakenevan vihollisen.

[hovi78]

Kiitoksia tästä melko kattavasta alustuksesta aiheeseen. Joskus on tullut luettua noita itä-suomen historioita ja 1400-1600 luvut ovat olleet vaikeaa aikaa asua rajan kumminkin puolin. Hävitysretket ovat olleet melko brutaaleja, joista nykypäivään voidaan hakea vastaavaa mallia vaikka Darfurista Sudanista.

[MEG]

Täyssinän rauha 1595 lopetti pitkäaikaisen sodan. Uudempi sota päättyi Stolbovan rauhaan 1617
Olen ymmärtänyt että nuo lukuisat hävitysretket puolin ja toisin olivat ruotsin kuninkaan alaisten karjalaisten( osittain nyös pohjalaisten) ja tsaarin alaisten karjalaisten välisiä. Mutta itsenäisyytemme alkuaikoina, rakennettaessa isämmaallista identiteettiä selitettiin suomalaisten ja venäläisten välisiksi.

[Koppihoitaja]

Kiitoksia palautteesta! Muutamia kirjoitus virheitä jäi korjaamatta ja pari selkeytystä jäi pois, kun ei enää voinut viestiä muokata.

Kuitenkin nämä sotatoimet keskittyivät kolmelle eri ajanjaksolle, joiden mainitseminen jäi pois...

1495–1497 Vanha viha ja aikaisempi 1480 Tottin retki Karjalaan
1570–1595 Pitkä viha eli 25-vuotinen sota Venäjää vastaan
1610–1617 Inkerin sota – Sota Venäjällä

Aika selkeästi voi todeta että juuri nuo Viipuri/Olavinlinna -johtoiset retket ovat olleet aatelisten johtamia. Joissain mainitaan että "Suomalaiset aateliset johtivat..." Käytännössä aateliset olivat lähtöisin muualta kun suomesta.

Pietari Kylliäisestä sen verran löysin tietoa että hänet voidaan laskea toisen tai kolmannen polven suomalaiseksi. Yleensä mitä vähemmän tyypistä on ollut tietoa, sitä suuremmalla varmuudella hän on suomalainen. Hän taitaakin olla ainut Olavin- Viipurinlinnan suomalainen kuuluisuus.

Eerik Akselinpoika Tott,(Erik Axelsson Tott) taas oli Skånesta, joka silloin kuului Tanskaan. Oli nuorena siirtynyt Ruotsiin ja johti kapinaa kuningasta vastaan, jonka ns. suosiossa oli ollut siirtyessään ruotsin puolelle. Kapinan ja kunikaan kukistumisen johdosta hoiteli toisen kapinapäällikön kanssa hetken aikaa valtionhoitajan tehtäviä, eli ilmeiseti jonkilainen varakuningaskin oli. Enne kapinaa Totti oli ollut jo saanut Turun linnäläänin läänityksen.
( http://fi.wikipedia.org/wiki/Linnal%C3%A4%C3%A4ni ) Eli käytännössä oli silloisen Turun läänin "pomo" ja sai osuudet kerätyistä veroista, mutta niillä piti myös hoitaa puolustus ym. paikallis hallinto.
Kapinan jälkeen Totti pääsi Viipurin käskynhaltijaksi. Eli suurinpiirtein sama homma kun Turussa, mutta jostain syystä eri nimike. Mieleen tuli että siirsikö uusi kuningas kapinapäällikön mahdollisimman kauas itsestään, ettei ryhtyisi uuteen kapinaa.
- Viipurista käsin Tott sitten aloitti Olavinlinan rakennustyöt ja vahvisti etuvarustuksia. Jonkilainen linnake oli ollut mm. Kivennavalla, jonka alkuperäinen germaaninen nimi oli tarkoittanut etulinnaa, tai vartiolinnaa.
Tott teki siis tuon 1480 karjalan kostoretken, joka vaikuttaisi olevan ensimmäinen laajemmassa mittakaavassa toteutettu operaatio. Tott kuolee Viipurissa seuraavana vuonna, kuolinsyystä ei ole tietoa.
- Kostoretki taitaa olla ensimmäisiä isompia operaatioita, mitä suomesta johdettiin. Sitä ennen oli tehty lähinnä ristiretkiä, jossa kyllä suomalaisia mukana, mutta ilmeiseti taas nimet käännetty ruotsista kun ovat saaneet jonkin kivan homman (verotuksen) suomesta.
- Ehkäpä nuo Tottin sotatoimet herätti Venäläisten kiinnostuksen ruotsin itäosiin ja mahdolliseen uhkaan sieltä. Novgorodista oli tullut osa Moskovan Venäjää, eli siis isompi valtio ja pomona siellä oli Iivana III eli Iivana Suuri. Sama hemmohan sitten aloitti isomman sodan jonka päähyökkäys oli tuo Viipuriin kohdistunut piiritys.

Knut Jönsson Posse (n. 1440–1500) oli ruotsalainen soturi, eli aika yksiselitteisesti tyyppi oli taas kuninkaan suosiolla saanut Viipurin linnan haliintaansa. Possehan siis puolusti Viipurin linnaa ja kertomuksissa uskotaan että hän räjäytti linnan tornin alla olleet ruuti ja tervatynnyrit juuri ennen kun vihollinen olisi murtanut puolustuksen. Toiset tarinat taas kertovat Andreaksen rististä joka ilmestyi taivaalle ja ajoi venäläiset pakosalle. Possen kaveri, Svante Sture (aka. Svante Niilonpoika) oli myös ilmeisesti ihan ruotsalainen heppu. Viipurin puolustukseen hän ei osallistunut, mutta Novgorodin linnan tuhoamisessa hän oli mukana. Jossain lähteissä mainitaan että "purjehtivat" joten Svantte saattoi olla laivaston miehiä.
- Posse neuvotteli 1447 vuonna Novgorodissa aselevon.

Mielenkiintoista on arvailla miten olisi silloinen suomi hävitetty, jos Viipuri olisi vallattu ja Olavinlinna sen jälkeen. Silloiset länsisuomen läänien linnanherrat olisivat luutavasti pötkineet meren yli kotiin. Kauheesti ei olisi kannattanut puolustella maata, joka oli tuhottu ja veroja ei voinut kantaa. Venäläiset ehkä olisivat autioittaneet suurimman osan maasta, tuskin heitä kiinnosti siihen aikaan pohjoisen ha harvaan asutun seudun asuttaminen ja puolustaminen. Poltetun maan taktiikalla ruotsalaisten vastahyökkäykset olisi estetty tai hidastettu. Sitähän he tosin sitten isonvihan aikaan pohjoispohjanmaalla tekivätkin... Se 60 000 sotilaan joukkohan oli Viipuriin marssiessa tuhonnut karjalan kannaksen "ohikulkiessaan".

Nuo pohjoisen linjan sissit, Vesainen, Halonen ja Krankka, olivat ihan suomalaisia. Historia tuntee muitakin, mutta en nyt muista nimiä niin ei pysty googlella haeskelemaan.

Vesainenhan on legendaarinen päällikö, kuten tuossa aikaisemmin kirjoitin, tosin urotekoja on ehkä liioiteltu. Halonen taas Kemijärven perustaja, hänestäkin monenlaisia kertomuksia on. Yhdessä niistä kerrotaan että venäläiset olisivat ryöstäneet kemijärvellä PH:n vaimon, jonka sitten kävi hakemassa takaisin. Vaimo oli kuitenkin häväisty, eli raiskattu ja olisi synnyttänyt pojan joka kuitenkin kasvatettiin kuin oma lapsi.

Krankka oli taas Nuijasodan toinen päällikkö, eli pohjoisten joukkojen pomo. Sitä syystä hän sai lähes aatelisen oikeuden, vaikka oli suomalainen. Lohivoudin homma pohjanmaalla tarkoitti sitä että keräsi lohenkalastuksesta verot ja sai oman osansa siitä päältä. Kuitenkin hän oli kuollessaan lähes varaton.
- Toinen Nuijasodan päällikköhän oli Jaakko Ilkka, joka mestattiin. Ilmeisesti molemmat heput oli määrätty vangittavaksi mutta vangitsemiskäsky ei ollut ehtinyt perille ennen kun pää oli erotettu ruumiista.

Retkillä tapettujen määrä
Tuo jäi aikaisemmasta kirjoituksestani pois. Suomalaiset ja Ruotsalaiset eivät ole mainineet juurikaan tarkkoja lukuja. Lähinnä hävitystä kuvattiin talojen määrällä, kuten Pietari Kylliäinen, 800 taloa. Tarkimmin oli kuvattu Vesaisen 116 hlö Petsamon luostarissa ja sekin kuvaus oli Venäläisten.

Kylliäisen 800 talon hävityksessä voisi käyttää laskukaavana että karjalassa ( http://www.kolumbus.fi/rastas/carelia2.html#jako1323 ) keskimäärin 10 hlö asui talossa. Jossain taas hävitykseksi laskettiin että 80-90% väestöstä tapettiin, koska osa pääsi karkuun. eli 8000 hlö ja tuollaisella 80% tehokkudella olisi se sitten 6500 ruumista! Viipurin Karjalassa, joka siis ruotsin alaista oli tuona-aikana, asukkaita oli ehkä n. 50 000. Venäjän puolella olisi Karjalan väkimäärä ollut n. 32 000hlö, eli tuo 6500 kuollutta olisi n. viidennes väestöstä.

Kylliäisen toisen hävitysretken tietoja ei ainakaan suomalaisilta sivuilta löydy, mutta tuhansia silloinkin kuoli. Totin 1480 retkestä ei taas löydy muuta maininta kuin 24 peninkulman hävitys. Se voisi tarkoittaa sitä kuinka pitkälle vihollisen puolelle on tunkeuduttu. Mutta ei kerro taas sitä kuinka leveä kiila on ollut. Saattaisi olla myös lenkki, joka yhteensä tuo 24 peninkulmaa. Kolmas vaihtoehto on 24 peninkulmaa rajaa pitkin... Jos joku historian merkintöjä paremmin tunteva osaisi sanoa ja jos vielä tietäisi väestötiheyden, luutavasti hävitys % olisi sama 80-90%.

Pohjoisen suunnan retkiltä taas ei ole kuin tuo yksi tarkka merkintä ja pohjoisessa iskut kohdistuivat enempi kaupunkeihin ja kyliin. En usko että niissä väkeä olisi ollut samoissa mitoissa mitä eteläisessä karjalassa. Venäläisissä arkistoissa voisi olla tietoja, mutta kuka osaisi niitä etsiä. Useen taisi olla niin ettei hyökkääjä jäänyt taloja tai ruumiita laskemaan. Tuhot ehkä arvioitiin sitten jälkeenpäin, joskus liioitellustikkin. Tuhoamis retkien tarkoituksena oli nimenomaan tuhota alueet, ainakin etelässä. Jos tuhottiin venäläisten kylät ja talot, ei venäjän omat sotavoimat länteen marssiessa saisi niillä alueilla huoltoa.

Tuhon taktiikka
Orjien tai vankien ottamisesta ei löydy paljoa merkintöjä, pohjoisessa taisi olla muutamia vankeja, lähinnä suomea osaavia joita sitten vietiin kuulusteltavaksi. Sensijaan venäläiset ottivat vankeja, myöhemmin isonvihan aikana, sitä on dokumentoitu tarkemmin, kuten myös kuolleita. Venäläisten vangeiksi joutuivat usein lapset, joita oli helppo kuljettaa mukanaan ja myydä orjiksi. Ison vihan aikana oli historiaan merkitty myös useita tapauksia jossa pienmmät lapset talosta oli seivästetty ja jätetty näkösälle. Joukkoraiskauksia myös tehtiin. Naiset joko tapettiin raiskauksien jälkee tai sitten heidät, raiskattuina vapautettiin synnyttämään ns. vihollisen lapsia.

Jos kauhistellaan Vesaisen tekosia, eli luostarin tuhoamista ja tappamista, niin ortodoksit olivat tuolloin vääräuskoisia. Lisäksi kirkoissa ja luostareissa oli arvokasta tavaraa, mitä saattoi rahaksi vaihtaa. En ole varma oliko tapana että arvoesineet kerättiin porukalla talteen ja ajettiin jälkeenpäin vai voittiko se jolla on suurimmat taskut. Luulisin että jonkilainen järjestys ryöstelyssäkin piti olla, ettei kotiin paluumatkalla saanut kaverilta keihäästä kun oli enempi hopeaa repussa. Siitäkään en ole varma oliko ryöstösaaliit tax-free kamaa, vai keräsikö vouti verot kruunulle.

Tapahtumat historian kirjoituksessa
Jostain syystä en muista että peruskoulun historiassa olisi pahemmin noista tapahtumista kertoiltu. Jos jollain sattuisi olemaan ennen sotia painettu historian oppikirja niin olisi mielenkiintoista tietää miten silloin kuvattin tuota aikaa. Ennen sotia julkaistiin ilmeiseti useitakin kirjoja, joissa Vesaiset ja Kylliäiset kuvattiin sankareina ja heidän tekojaan ylistettiin. Samoin myöhempien aikojen isosta vihasta oli useita kirjoja, joissa lähinnä kauhisteltiin venäläisten tekemisiä ja ihannoitiin suomalaisia sissejä (jotka oikeasti saivat tekemisillään pahempaa tuhoa aikaan, venäläiset kostivat siviiliväestölle rankemman kautta).

Vaikuttiko jatkosodan rauhanehdot niin ettei enään saanut kirjoittaa noista keskiaikaisista tapahtumista, ei ainkaan koulussa opettaa? Ilmeisesti vaikutti kun sivuja liimattiin kiinni...

...suurin osa Suomessa ennen vuotta 1944 julkaistusta Venäjää ja Neuvostoliittoa käsitelleestä kirjallisuudesta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan ... i_Suomessa

Tällaista lisäystä vielä edelliseen...Olen jo pidempään suunitellut kirjoittavani tätä, mutta en ole saanut aikaiseksi. Ne harvat muistiinpanot ja kirjat mitä minulla on, jäivät vain kotiin ja nämä kirjoitukset on tehty ulkomuistista ja netistä tarkistamalla tietoja. Rauhallista ja hiljaista yö-työaikaa olen hyväksi käyttänyt

[MEG]

Minä olen lukenut-ja suosittelen muillekin- Heikki Kirkisen "Karjala taistelukenttänä (1976)
Viipuria ja etelän kohteita vastaan 1400 ja 1500-luvuilla hyökkäsivät venäläiset vakinaiset joukot. Mutta pohjoisenpana -kuten sanottu-toimivat pääasiassa venäjän alaisten karjalaisten joukkiot inprovisoidusti, oman harkintansa mukaan. Valittivat siitä että tsaari piti karjalan alueitaan niin toisarvoisina, ettei lähettänyt joukkojaan heidän tukemaan.