Evil Lindros kirjoitti:Pitääköhän paikkansa tuo, että pikkuveli on pitänyt tätä sisartaan ennen kivana isosiskona, joka huolehtii? Missähän vaiheessa se sitten on muuttunut ihan hirviöksi, joka suunnitteleekin joukkomurhia koko perheelle ja myrkyttää ruoatkin muurahaismyrkyllä?

Tuostakin sen voi päätellä ja nähdä, mikä tämä tyttö on ollut ennen kuin joku on päässyt muokkaamaan näiden nuorempien mielipiteitä.
Nuorimmista lapsista pitäisi kaivaa totuus ulos siitä, miksi tällaisia juttuja on alettu kertomaan. Uudet oikeuspsykologiset haastattelut olisivat nyt tarpeen, ja tällä kertaa ilman mitään johdattelua ja sanojen suuhun laittamista. Psykologinkin pitää olla rehellinen haastatellessaan lasta.
Tähän tapaan tehdyille haastatteluille ei pitäisi antaa ollenkaan painoarvoa.
"Oon monta vuotta tienny"
IS keräsi katkelmia oikeuspsykologisista haastatteluista, joita Anneli Auerin puolustus pitää johdattelevina. Arvostelun mukaan haastattelut eivät olisi neutraaleja, vaan lapselle syötetään ajatuksia, joita hän jatkaa, ja joista haastattelija palkitsee hänet.
Haastattelija: Joo. Sä oot aika taitava salakuuntelemaan vissiin vai?
Lapsi: Joo. (hymyilee).
H: Ja sä oot hiippaillu sinne ja?
L: Aina hiippaillu siihen.
H: Joo.
L: Että meiän pitää, et me ei saada sitten mitään muuta kertoa.
H: Mmm. No onko äiti uhkaillu jollakin tai?
L: Tai sit se on tehny niin tai muuta ja sit se on ollut näin. (heristää nyrkkiä).
H: No onko äiti uhannu että hän tekee jotain tai?
L: On uhannu että sitte se lyö meitä tai sitte se tappaa meiät tai.
H: Nii. Joo. Sä menit sinne aina vähän niinkö pakoon, niinkö?
L: (äännähtää myöntävästi)
H: ...kotona ei ollu kiva olla.
H: Joo, joo. No tota, sen perusteella mitä sä oot mulle nyt kertonu ni musta vaikuttaa siltä et sä oot tienny jo pitkään, jo monta vuotta että...
L: Oon monta vuotta tienny
H: ...miten isä on murhattu.
L: Mut sit mä en oo uskaltanu kertoo enkä mä oo saanu kertoo kellekään ja.
H: Nii
L: Nyt mä vast oon uskaltanu kertoo.
H: Joo. Kuinka pitkään sä oot tienny sen että miten isä on murhattu? Kuin monta vuotta?
H: Missä huoneessa hän sitä piti?
L: Se oli keittiössä.
H: Joo. No tota, joo, et se oli se eri mitä sä näit sillon siellä Ulvilassa, niinkö?
L: Joo.
H: Hyvä.
- Kyllä se on sitä, aina se on sanonu sitä, et se on Ulvilassakin niin se on tullu sinne, avannu oven ja sitten huutanu sinne että "millä lyödään päähän, no vasaralla tietenkin".