Gustafssonin vammat (ketju 2)

[awa]

Jotain häikkää siellä kuitenkin oli kuten Babinskissakin, joten NG:lla oli myös neurologisiksi epäiltyjä oireita, joiden alkuperä jäi selvittämättä.

Tiedätkö edes sitä, mikä ja millainen tutkimus tuo Babinskikoe on? Epäilen että et tiedä kuinka lääketieteellisestä testistä on kysymys.

Netistä poimin yhden hyvän kysymyksen. Huomaa, että tässä on ammattihenkilöstä kysymys, ei opskelija amanuenssista:

"Ensihoitaja-mieheni teki minulle kynän päällä jalkapohjaan Babinskin heijaste-testin. Normaalisti testissä ihmisellä varpaat taipuvat alaspäin, minulla varpaat pomppasivat joko ylöspäin ja koko jalka nytkähti ja tuntui olkapäässä saakka tai eivät liikahtaneet ollenkaan. Voiko tässä testissä "huijata huomaamattaan" ts. refleksin tavoin nostaa varpaitaan ylöspäin kun huomaa jonkun vierasesineen tms. lähestyvän ja koskevan jalkapohjaa?

Mikä lienee oikea vastaus tuohon kysymykseen?

Vastaan ennen kuin joku ehtii sotkemaan yksinkertaista asiaa:
Juuri noinhan se on, että Babinskin heijaste -testin tulos on hereillä ja tajuissaan olevalle ihmiselle hyvinkin kirjava. Jotkut kipristelee varpaitaan, toiset ojentaa ja joku kikattaa. Tajuissaan olevalle testi on jotakuinkin merkityksetön nolla. Jos testin tekee muka tajuttomalle, joka ei osaa rentoutuneesti kuunnella ärsykettä, tulos on yleensä positiivinen. Eli tuo testi Gustafssonille todistaisi ainoastaan sen, että Gustafsson oli sairaalaan tuotaessa vuonna 1960 Babinskin testiä tehdessä enemmän kuin tajuissaan - mutta hermostunut. Eli reagoi raapaisu kutitukselle normaalisti, kuten tajuissaan oleva ihminen. Nämä refleksit eivät ole ihmisellä muuttuneet 50 vuodessa yhtään miksikään.

Jos EEG kerran on täysin epäluotettava molempiin suuntiin, silloinhan tuolla lausunnolla ei ole juuri mitään merkitystä.

Yksittäisellä EEG tutkimuksella ei todellakaan ole juurikaan arvoa aivovamman todentamisessa. Mikäli siinä olisi jotakin poikkeavaa, ainut tapa varmentaa tukimuksen tulos on uusia tutkimus. Gustafssonin kohdalla sitä ei tehty, koska ensimmäisen tutkimuksen tulos oli NORMAALI.

[Xerxes]

* Niinpä, ortopedi ja hammaslääkäri voivat hyvinkin olla lääkäriryhmässä, joka hoitaa esim. pahoinpitelyn kohteena ollutta potilasta, mutta arvion ja diagnoosin siitä, onko tällä potilaalla aivovammaa, ortopedi ja hammaslääkäri eivät tee, vaan apuun kutsutaan aivovammoihin erikoistunut lääkäri. Tuolloin vuonna 1960 sellainen oli Neurologisen Klinikan lääkäri, tunnettu neurokirurgi Niilo Karikoski. Niinpä jo tiistaina 7. päivä kesäkuuta, eli kaksi päivää sairaalaan tulon jälkeen, potilas siirrettiin Neurologiseen Klinikkaan. Ulkoisesti havaittavien vammojen määrä ja laatu eivät korreloi suoraan siihen, onko potilaalla aivovammaa vai ei. Hyvin tiedetään, että aivovamma voi olla, vaikka ulkoisia vammoja ei ole lainkaan. Tämän potilaan ulkoisista vammoista ei voi päätellä, että tällä potilaalla ei voi olla "vakavaa aivovammaa". Näin on todennut esim. ortopedi Hirvensalo. Sen sijaan potilaan oireet (GCS) ovat oikea peruste arvioimiseen onko potilaalla aivovammaa.

* Tietysti kun epäillään aivovammaa, tehdään potilaalle erilaisia kokeita ja tutkimuksia. On esim. EEG-tutkimus, jossa onkin huomattu poikkeavuutta. Tosin "havaittu hitaan toiminnan alue" ei ole varma merkki aivovammasta. Se on voinut syntyä esim. aikaisemmin. Tämä EEG-tutkimus ei tietysti osoita, että potilaalla ei voi olla aivovammaa, vaan että tämä tutkimus ei todista aivovamman olemassaoloa. Samoin voidaan tulkita monia muitakin kokeita, mutta ne kokeet eivät poista aivovamman mahdollisuutta. Huomaa mitä asiantuntijat Öhman ja Tenovuo ovat sanoneet esim. "diffuusista aivovammasta" lausunnoissaan.

* Tällaisissa tapauksissa, joissa kuvauksissa ei löydetä selviä merkkejä aivovammoista, tehdään diagnoosi oireiden perusteella (Huom! esim. diffuusi aivovamma) ja myös oireiden perusteella tehty diagnoosi on täysin pätevä. Pelkät oireet riittävät aivovammadiagnoosin tekemiseen. Tämä ilmenee esim. KÄYPÄ HOITO ohjeista ja Aivovammaliiton sivuilla esitetyistä vaikeusasteen määrittelyyn tarkoitetuista ohjeista.

* Siis pelkät oireet riittävät "oikean diagnoosin tekemiseen". Tässä tapauksessa diagnoosin on tehnyt tätä potilasta hoitanut neurokirurgi ja alan tunnettu asiantuntija Niilo Karikoski. 44 vuotta myöhemmin jonkun hammaslääkärin tekemä tästä poikkeava arvio on nollan arvoinen monestakin syystä. Kontion tekemä arvio on "tuulesta temmattu" eikä sillä ole painoarvoa - varsinkin kun sen esittää hammaslääkäri, ja niin myöskin käräjäoikeus on "Käräjäoikeuden tuomiossa" todennut käyttäen hieman varovaisempaa ilmausta. Eikä kukaan valittanut käräjäoikeuden tuomiosta.

[Misri]

^ Monivammapotilaiden hoidossa tarvitaan moniosaajia.Ja hoidettavien potilaiden vammatasot vaihtelevat lievästä letaaliin. Kontion ja Hirvensalon potilaat voivat joko itse kävellä hoidettavaksi tai he tulevat tehohoidon kautta heidän potilaikseen. Eli koko traumatiimin hoitoketju on hallittava, ja he hoitavat potilaita yhyteistyössä muiden erikoislääkäreiden kanssa. Joten kokemusta ja näkemystä heillä on monivammapotilaiden hoidosta vähän enemmän kuin pienessä kylässä. NGn kaltaisia vammoja saaneet kävelevät itse lääkärin pakeille, ja heidän toimintonsa ovat rationaalisia.

Hirvensalo oli traumatologian asiantuntemuksellaan koonnut mahdollisimman kattavan monipuolisen asiantuntijaryhmän arviomaan NGn vammoja ja vammatasoa.

NGllä olleet todetun vammat olivat nämä kasvojen vasemmalle puolelle sijoittuneet murtumavammat. Niiden hoito sairaalassa oli konservatiivista hoitoa. Purennan siirtymä hoidettiin hammasklinikalla. Korvaa hoidettiin korvaklinikalla. NGllä ei todettu kallonmurtumia. Aivovammasta ainoana osoituksena oli totaalinen muistamattomuus. Kuitenkaan mitään tutkimuksellista viitettä ei aivovammasta saatu. Potilas kotiutettu merkinnöin; "potilas toipunut vammoistaan hyvin, ainostaan muistamattomuus on ed. totaali."

NGn ulkoiset vammat olivat tiedossa. Ja niiden vammamekanismi oli tiedossa. Ja tiedossa on myös se miten sen tyyppiset vammat korreloivat suhteessa aivovammaan.

EEG- tutkimuksen lausunto oli yksiselitteinen, se tutkimus ei osoittanut sitä aivovammaa. Sillä asialla spekuloiminen on siten turhaa epätoivoista mussutusta.

Diffutason aivovammaa ei ole NGllä koskaan todettu, kuten Öhman asian ilmaisi oikeudessa. Eli se jäi nyt yhdeksi mahd. aivovammaksi aivovammojen tähtitaivaalle. Syntäkseen DAI vaatii jo täysin eri energiatason kiihtyvyys ja hidastuvuusvoimia, kuin mitä nämä NGn matalaenergiset vammat ovat vaatineet.

[Matlock]

Tiedätkö edes sitä, mikä ja millainen tutkimus tuo Babinskikoe on? Epäilen että et tiedä kuinka lääketieteellisestä testistä on kysymys.
Juuri noinhan se on, että Babinskin heijaste -testin tulos on hereillä ja tajuissaan olevalle ihmiselle hyvinkin kirjava. Jotkut kipristelee varpaitaan, toiset ojentaa ja joku kikattaa. Tajuissaan olevalle testi on jotakuinkin merkityksetön nolla. Jos testin tekee muka tajuttomalle, joka ei osaa rentoutuneesti kuunnella ärsykettä, tulos on yleensä positiivinen. Eli tuo testi Gustafssonille todistaisi ainoastaan sen, että Gustafsson oli sairaalaan tuotaessa vuonna 1960 Babinskin testiä tehdessä enemmän kuin tajuissaan - mutta hermostunut. Eli reagoi raapaisu kutitukselle normaalisti, kuten tajuissaan oleva ihminen. Nämä refleksit eivät ole ihmisellä muuttuneet 50 vuodessa yhtään miksikään.

Yksittäisellä EEG tutkimuksella ei todellakaan ole juurikaan arvoa aivovamman todentamisessa. Mikäli siinä olisi jotakin poikkeavaa, ainut tapa varmentaa tukimuksen tulos on uusia tutkimus. Gustafssonin kohdalla sitä ei tehty, koska ensimmäisen tutkimuksen tulos oli NORMAALI.

Olen tehnyt Babinskeja enkä pidä testistä, koska siinä tulee helposti virhetuloksia. Testaajan taito kyllä vaikuttaa. Ei se silti mikään nollatutkimus ole, käytetäänhän sitä edelleen.

EEG ei ollut normaali. Voidaan sanoa, että NG:llä oli neurologinen status, jonka syy jäi epäselväksi.

[Matlock]

^ Monivammapotilaiden hoidossa tarvitaan moniosaajia.
.

Tenovuo on varmasti myös moniosaaja, nähnyt pitkän uransa aikana niin paljon eri tavoin syntyneitä aivovammoja, että osaa arvioida niiden syntymekanismejakin. On muuten parhaillaan Akuutissa.

[Uta]

^ Nyrkkeily on rankka laji, ja etenkin ammattinyrkkeily jossa tähdätään tyrmäyksiin. Nämä otteluissa toistuvat tyrmäkset voivat aiheuttaa aivoissa monenlaisia vauriota. Muhamad Alilla on diagnosoitu alzheimerintauti . Itse hän ajattelee, että ne ammattilaisuralla saadut toistuvat iskut ovat voineet edesauttaa taudin puhkeamista. Mutta lääketieteellistä yhteyttä, näyttöä ei siitä ole saatu. Alzheimerin tautia kun esiintyy myös ihmisillä jotka eivät ole koskaan nyrkkeilleet.

Nyrkkeilystä puheen ollen tässä linkki joka ainakin todistaa Leukakirurgi R. Kontion väitteen todeksi, "että tappelu voi jatkua vaikka leukaluu olisi poikki."

http://www.mtv.fi/sport/muutlajit/uutis ... murtuneena

Pointtini ei ollutkaan Alzheimerin tauti vaan se, että agenttimies Assmann ( tai joku muu) on varmasti osannut ja tiennyt miten ihminen tyrmätään tajuttomaksi. Esim. paljon osannut ja tiennyt (sparrausta joskus harrastanut) isäni kertoi ja opetti minullekin hiukan puolustustaitoja siltä varalta, että jos joku vaikka hyökkäisi hänen pienen tyttönsä (olin nääs vielä aikuisenakin hänen pieni tyttönsä) kimppuun. Kerran sitten niin kävikin, ja tietystikään en muistanut taidoistani sillä hetkellä mitään, mutta onneksi isoisä ehti apuun. Ja... tajuttomaksi menee kyllä NG:n vammoja vähemmästäkin, esim. itselläkin vintti pimeni selkäkivusta, tosin vain hetkeksi. Mutta... toivottavasti nykyajan lääkärit kuitenkin ovat tietäväisiä eivätkä mitätöi ihmisten vammoja.

t.Uta

[Misri]

^ Uta, kyllä minä pointtisi huomasin. Otin kantaa vain tähän tyrmäykseen ja sen vaikutukseen aivoihin. Sitä en osaa sanoa omasiko Assmann näitä mainitsemiasi tyrmäystaitoja mutta jos olisi osannut, niin miksi olisi antanut NGlle turpiin? Helpompaa kun olisi ollut niksauttaa tajut kankaalle.

NGn vammat tutkineiden asiantuntijalääkäreillä oli vahva traumatologinen kokemus. He hoitavat vuositasolla useita satoja vastaavanlaisia vammoja saaneita potilaita kuin oli NGllä oli. Joten käytännön kokemusta ja näkemystä heillä riittää.

Sen sijaan Assmannin agettiudesta ei ole mitään näyttöä. Sitä näyttöä ei ollut edes Assmann myytin luojalla J. Palolla.

[Xerxes]

^ Monivammapotilaiden hoidossa tarvitaan moniosaajia.Ja hoidettavien potilaiden vammatasot vaihtelevat lievästä letaaliin. Kontion ja Hirvensalon potilaat voivat joko itse kävellä hoidettavaksi tai he tulevat tehohoidon kautta heidän potilaikseen. Eli koko traumatiimin hoitoketju on hallittava, ja he hoitavat potilaita yhyteistyössä muiden erikoislääkäreiden kanssa. Joten kokemusta ja näkemystä heillä on monivammapotilaiden hoidosta vähän enemmän kuin pienessä kylässä. NGn kaltaisia vammoja saaneet kävelevät itse lääkärin pakeille, ja heidän toimintonsa ovat rationaalisia. .....

Kuvitellaan, että asiaan tavalla tai toisella liittyvät lääkärit, hoitaisivat tätä potilasta:

1) Ortopedi Hirvensalo: Luunmurtumat mm. käsissä ja jaloissa ja suoraan niihin liittyvät vammat. (Ei anna aivovamma-arviota)

2) Hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio: Vammat hampaissa ja leukaluissa (Ei anna aivovamma-arviota)

3) Neurokirurgi Öhman: Aivojen toiminta, aivovammat. (Öhman on todennut oikeudessa: On mahdollista, että G on iskut saatuaan ollut tajuton ja hän on saanut aivovamman... Hän on pitänyt esitettyä muistiaukkoa liian pitkänä - neurologi Tenovuo on pitänyt sitä muihin oireisiin verrattuna tavanomaisena). (Antaa arvionsa mahdollisesta aivovammasta)

4) Neurokirurgi Karikoski (On vastannut potilaan hoidosta sairaalassa 1960): Aivojen toiminta, oireet, joiden perusteella arvioidaan aivovammaa ja sen vaikeusastetta (GCS). Hän on tutkinut ja tarkkaillut potilasta tältä kannalta ja kirjoittanut diagnoosin "aivoruhje". Hän on myös kirjoittanut potilaan tietoihin 18 vuorokautta vammojen syntymisen jälkeen. "Muistiaukko on edelleen totaali". Teorian mukaan iskun jälkeinen muistiaukko onkin totaali. Sensijaan ennen iskua aluksi oleva muistiaukko vähitelleen palautuu enemmän tai vähemmän. (On antanut arvionsa aivovammasta ja kirjoittanut diagnoosin - on hoitanut potilasta henkilökohtaisesti.)

5) Aivovammojen erityisasiantuntija neurologi Tenovuo: "Keskivaikea aivovamma". "Ilmoitettu muistiaukon pituus, noin 4 vrk sopii hyvin yhteen muiden oireiden kanssa. Mikään ei viittaa teeskentelyyn." (Termi "keskivaikea aivovamma" voi olla kuten "aivoruhje" tai yhtä hyvin "keskivaikea aksonivaurio". (Antaa arvionsa mahdollisesta aivovammasta, koska on aivovammojen erityisasiantuntija)

Traumatiimissä kukin asiantuntijalääkäri antaa mielipiteensä ja arvionsa omalta alaltaan. Niinpä esim. aivovammojen osalta kuullaan aivovammoihin perehtyneitä lääkäreitä, eikä esim. hammaslääkäriä tai ortopedia. Jos vaikka hammaslääkäri antaakin arvionsa myös aivovamman osalta, ei sille anneta painoarvoa, vaan kuullaan mahdollisen aivovamman osalta aivovammoihin erikoistuneita lääkäreitä, kuten Öhman, Tenovuo, Karikoski --- mutta ei Hirvensalo, tai Kontio. Näinhän tiimi toimii.

[Misri]

^ Xerxes, sinä olet täällä jatkuvasti jumpputtanut, ettei Hirvensalolla eikä Kontiolla ole mitään käsitystä aivovammoista. Kumikin toimii Suomen suurimmassa trauma-sairaalassa. Jossa he toimivat traumatiimissä tapaturmaosatolla, yhdessä muiden erikoisalojen lääkäreiden kanssa, he hoitavat monivammapotilaita joilla usein on myös aivovammoja. Joten on turha vähätellä näitä lääkäreitä he ovat kiistatta monivammaosaajia, Heidän täytyy hallita myös aivovammapotilaan hoitoon liittyvät asiat.

Hirvensalo on Töölön sairaalan ylilääkäri, LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti. Hän siis on potilaan hoidosta vastaava lääkäri/traumatologi.

Traumatologilla on päävastuu traumatiimissä vammapotilaan hoidosta. Apuna hänellä ovat poliklinikkapäivystäjä, osastopäivystäjä, anestesiologi ja tarvittavat erikoisalojen päivystäjät. Traumatologi priorisoi tutkimus- ja toimenpidejärjestyksen.

[Xerxes]

^ Xerxes, sinä olet täällä jatkuvasti jumpputtanut, ettei Hirvensalolla eikä Kontiolla ole mitään käsitystä aivovammoista. Kumikin toimii Suomen suurimmassa trauma-sairaalassa. Jossa he toimivat traumatiimissä tapaturmaosatolla, yhdessä muiden erikoisalojen lääkäreiden kanssa, he hoitavat monivammapotilaita joilla usein on myös aivovammoja. Joten on turha vähätellä näitä lääkäreitä he ovat kiistatta monivammaosaajia, Heidän täytyy hallita myös aivovammapotilaan hoitoon liittyvät asiat.

Hirvensalo on Töölön sairaalan ylilääkäri, LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti. Hän siis on potilaan hoidosta vastaava lääkäri/traumatologi.

Traumatologilla on päävastuu traumatiimissä vammapotilaan hoidosta. Apuna hänellä ovat poliklinikkapäivystäjä, osastopäivystäjä, anestesiologi ja tarvittavat erikoisalojen päivystäjät. Traumatologi priorisoi tutkimus- ja toimenpidejärjestyksen.

Mutta Hirvensalo on ensisijaisesti ortopedi, ja vastaa ensisijaisesti sen alan arvioista. Kontio on ensi sijaisesti hammaslääkäri ja vastaa sen alan arvioista. Syyttäjän todistajista Öhman on kyllä neurokirurgi ja aivovammojen asiantuntija. Hän on hyväksynyt aivovamman mahdollisuuden ja maininnut siinä yhteydessä myös "diffuusin aivovamman". Rivien välistä voi päätellä, että hän on huomannut "diffuusin aivovamman" eli "diffuusin aksonivaurion" mahdollisuuden diagnoosina, vaikka se on kirjoitettu "aivoruhje".

Painavin on tietysti potilasta käytännössä hoitaneen neurokirurgi Karikosken arvio, diagnoosi, "aivoruhje". 44 vuotta myöhemmin arvioitaan antaneet lääkärit ovat paljon heppoisempia painoarvoltaan. On täysin luonnollista ja selvää, että hoitaneen lääkärin arvio on se kaikkein pinavin.

Vaikka Hirvensalo ja Kontio ovat hoitotiimissä, eivät he silti ole aivovammojen asiantuntijoita. He vastaavat lähinnä omasta alastaan. Aivovammojen asiantuntijoita ovat Karikoski, Öhman ja Tenovuo. Heidän arvionsa aivovamman suhteen on paljon merkittävämpi. Hoitotiimissä kukin jäsen tuntee ja vastaa ensisijaisesti omasta alueestaan. Kyllä hammaslääkäri on tässä seurassa se heikoin lenkki - kun ajatellaan arviota aivovamman mahdollisuudesta. Fakta on näin! Onhan Hirvensalokin todennut käräjäoikeudessa: "Merkittävän aivovamman mahdollisuutta ei missään tapauksessa voida jättää pois". Varmasti Hirvensalo on myös tarkoittanut tätä samaa. Se on selvästi sanottu.

[Misri]

Hirvenslo on kaikkea tätä Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

LKT, dosentti

Erikoisalat tai muut pätevyydet
Kirurgia
Ortopedia ja traumatologia

Traumatologilla on päävastuu traumatiimissä vammapotilaan hoidosta. Eli hänen tulee hallita myös aivotraumapotilaan hoidontarve.

Öhman totesi ainoastaan, ettei difuusi-aivovammaa ole koskaan NGllä todettu. Xerxes rivien välissä on yleensä tyhjää.

Oliko tämä Karikoski neurologisen klinikan ylilääkärinä ja minä vuosina? Tähän yksinkertaiseen kysymykseen, et ole vielä vastannut.

[Xerxes]

Misrille:

- Olen nähnyt ainakin kahdessa kohtaa, että NG:n hoidosta vastasi Niilo Karikoski. Kummassakaan ei mainittu minä vuosina hän oli siellä. Palon kirja on toinen lähde, ja toinen lähde oli joku kuulustelupöytäkirja, mutta en muista missä yhteydessä se esiintyi.

Öhman ei sanonut, että diffuusia aivovammaa ei todettu, vaan hän sanoi, että diffuusi aivovamma ei näy kuvauksissa. Se on eri asia. Koska hän tästä asiasta mainitsi, voidaan siitä päätellä, että hän ajatteli sitä mahdollisuutta, että tässäkin sellainen voisi olla mahdollista. Onhan hän kuitenkin aivokirurgi ja näin aivovammojen tuntija.


Hirvensalo: LKT, dosentti
Erikoisalat tai muut pätevyydet
Kirurgia
Ortopedia ja traumatologia

Ei tämä muuta mitään. Kirurgia, ortopedia, traumatologia. Tässä aivovammat puuttuvat. Neurokirurgia, neurologia olisi jo paljon parempi.

Siis voidaan sanoa "tavalliset vammat" mutta niihin ei kuulu tällä miehellä "aivovammat".

[Misri]

^ Minulla ei ole tässä asiassa mitään epäselvää. Vaan sinä olet tehnyt tästä Hirvensalon kokoamasta asiantuntijaryhmästä itsellesi ongelman. En kyllä ymmärrä miksi? Hirvensalo omaa traumatologian vahvalla kokemuksesellaan sellaisia taitoja, että hän on osannut valita NGn vammojen tutkintaan ja arviointeihin niistä parhaan ja lääketiettellisesti katavimman asiantuntijaryhmän. Koska se kuuluu hänen työnkuvaansa traumatologina johtaa ja ohjata traumatiimiä. Tästä esim. Jokelan koulusurmat. Xerxesin olisi hyvä joskus käydä perehtymässä Töölön sairaalan tapaturmapoliklinikalla näiden moniosaajien työskentelyyn.

Tiesin, että tietosi tästä Karikoskesta ovat epävarmalla pohjalla. Itse tiedän, että kyseisen neurologisenklinikan ylilääkärinä toimi silloin neurokirurgi Aarno Snellman vuosina 1958-1963.

Tottakai Öhman sen tietää, että Diffuusi-solutasolla tapahtuva aivokudoksenvaurio on myöskin aivovamma, sehän on selviö. Ja hän tiesi tasan tarkkaan myöskin sen, että sen aikaisilla kuvauksilla sitä aivovamma-tyyppiä ei pystytty todentamaan. Ja sellaista mitä ei ole todettu, siitä ei voida edes oikeudessa kiistellä. Siten se jää vain yhdeksi aivovamma-tyypitykseksi aivovammojen tähtitaivaalle. Asiantuntijat olivat siellä oikeudessa todistelemassa sitä oliko NGllä sitä aikalais-diagnoosin mukaista aivoruhjetasoista aivovammaa.

[Matlock]

Hirvensalo, Tenovuo, Karikoski, Öhman ja Palo ovat varmasti aivovammojen asiantuntijoita, mutta asiantuntijoidenkin mielipiteet menevät usein ristiin ja joskus tuntuu, että nimenomaan heidän. Tästä on lukemattomia esimerkkejä yksinkertaisemmiltakin lääketieteen aloilta kuin aivovammat, joiden arviointi ja hoito on äärimmäisen hankalaa.

Mutta hammaslääkäreillä tosiaan on yleensä huomattavan vaatimaton osaaminen oman alueensa ulkopuolella. Juttelin tuosta työpaikkani lääkärin kanssa, joka sitä päivitteli ja omat kokemukseni potilaana leuan alueen neurologisen kivun hoidattamisessa hammaslääkäreillä ja -kirurgeilla olivat huonot.

[Misri]

^ Mainitsemasi henkilöt ovat erikoistuneet neurologeiksi ja neurokirurgeiksi. Mielipiteet menevät useinkin ristiin, alasta riippumatta. Kuitenkin on näyttöä ja tutkimusta siitä, että eniten diagnostisia vaikeuksia tuottaa lievät aivovammat verrattununa keskivaikeikeisiin ja vaikeisiin aivovammoihin. Lievissä aivovammoissa oirekuva kun ei useinkaan ole niin selkeä kuin vaikeimmissa aivovammoissa.

" Keskivaikean tai vaikean aivovamman tunnistamisessa ei yleensä ole vaikeuksia. Sen sijaan lievän aivovamman diagnostiikassa ja oikeassa luokittelussa on kokemuksemme mukaan kehittämisen varaa. Akuuttivaiheen puutteellisen dokumentoimisen aiheuttamat ongelmat korostuvat vakuutusoikeudellisissa tilanteissa. Pieni osa lievän aivovamman saaneista potilaista kärsii pitkittyneistä oireista." ( Duodecim Juha Öhman)



Suu ja leukakirurgiksi vaaditaan hammaslääkärin tai lääkärin pohjakoulutus. Erikoistuminen leulkakirurgiksi kestää 6-vuotta. Hammaslääkärin pohjakoulutuksella erikoistuminen on pidempi, koska heidän tarvitsee opinnoissaan hankkia lääketieteen kandidaatin perustiedot ja taidot.

Eli on turha vähätellä esim. Kontion osaamista. Tapaturmaklinikalla tehtävä työ on erittäin haasteellista ja raskasta. Kirurgisissa leikkauksissa he tekevät tiivistä yhteistyötä muiden erikoisalojen kirurgien kanssa. Ja kuten sanotaan työ tekijäänsä opettaa. Joten varmasti Kontiolla on riittävästi kokemusta ja näkemystä siitä, onko NGn kaltaisia vammoja saaneilla potilailla niitä merkittäväntasoisia toimintakyvyn vieviä aivovammoja.

Matlock tuo esimerkkisi ei tee meitä yhtään viisammaksi. Kipu ja kivun hoito on varmasti suurimpia haasteita lääkäreillä alasta riippumatta ja myöskin suuri haaste bio-lääketieteelle.