Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

^ Kysehän oli näistä NGllä todetuista murtumavammoista, ja ne murtumat olivat kaikki leukakirurgian alaan kuuluvia. Joten Kontio oli pätevin arvioimaan juuri näitä kys, murtumavammoja. Siitä on täysin tarpeetotonta kiistellä! Tosiasia on, että näille NGn oireille tajunnantaso ja totaalinen muistiaukko, ei löytynyt niitä vastaavia keskuhermoston vammoja.

[Xerxes]

^ Kysehän oli näistä NGllä todetuista murtumavammoista, ja ne murtumat olivat kaikki leukakirurgian alaan kuuluvia. Joten Kontio oli pätevin arvioimaan juuri näitä kys, murtumavammoja. Siitä on täysin tarpeetotonta kiistellä! Tosiasia on, että näille NGn oireille tajunnantaso ja totaalinen muistiaukko, ei löytynyt niitä vastaavia keskuhermoston vammoja.

Totta on, että Kontio varmaan tuntee leukakirurgiaan kuuluvat vammat, se on hänen alaansa. Sen sijaan Misrin olettamus, että hän olisi paras asiantuntija myös aivovammojen osalta on väärä. Kontio on tuossa seurassa selvästi se heikoin lenkki arvioitaessa aivovamman mahdollisuutta ja vaikeusastetta. Ilman epäilyksiä näin on. Neurokirurgit Karikoski ja Öhman ovat aivovammojen asiantuntijoita, samoin neurologi Tenovuo, sillä hän on neurologin tutkinnostaan huolimatta yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista aivovammojen asiantuntijoista Suomessa. Kaikkein painavin mielipide on luonnollisesti potilasta hoitaneen, hänen oireitaan seuranneen ja hänen diagnoosinsa kirjoittaneen neurokirurgi Karikosken mielipide. Se on aivan oikein voimassa - sitä ei ole kumottu. Yritys jäi pelkäksi yritykseksi, vaikka Misri antaa ymmärtää, että v. 2004 kokoon hallitun lääkäriryhmän onnistui kumota aikalaislääkärien arviot. Niin ei todellakaan tapahtunut. Se yritys epäonnistui .... Tuo ryhmä ei ollut edes yksimielinen kuten Misri antaa ymmärtää. Esim. Öhman on todennut oikeudessa: "On mahdollista, että NG on iskut saatuaan ollut tajuton ja hän on saanut aivovamman ..... "

Se on sentään selvää, että käräjäoikeus ei tosiaankaan ollut samaa mieltä Misrin kanssa. Siellä sentään järki voitti tunteen. Oikeuden on otettava faktat huomioon - se ei voi menestyä pelkkien ilmassa leijuvien teorioiden varassa.

[Misri]

^ Tulihan se sieltä! Aivan oikein leuka ja kasvokirurgi Kontio oli alan mies, kun arvioitiin NGllä olleita kasvojenalueen murtumavammoja, jotka siis olivat sivuvaikutuksineen ( korvan ja purennan ongelmat) ne ainoat todetut vammat. Aivovammaa hänellä ei ole koskaan todettu, vaikka sitä aikoinaan kovasti etsittiin. Joten diagnoosi perustui keskeisimpään oireeseen, eli muistamattomuuteen ja kuten tiedämme se NGn muistamattomuus oli hyvin kyseenalaista laadultaan.

[motoristimies]

nua nilsin vammat voi syntyä normaalin tappelun myötä. puistattava järvi kun ohi ajaa
muistuu tapaus mieleen, ja totuuden epäselvyys mitä oikein tapahtui

[Misri]

^ NGn päänalueen murtumavammat olivat tosiaan tyypilliset pahoinpitelyvammat, leukaluun kaksoismurtuma on hyvin yleinen kun isku osuu leukakulmaan. Leukakulma murtuu ja sen seurauksena voima siirtyy heikoimpaan lenkkiin leukaluussa, eli leukanivelen alueelle. NGllä tämä leukanivelen nivelnasta oli murtunut vain toiselta puolen. Yleensä leukanivelet murtuvat näissä leukaan osuneissa iskuissa molemminpuolisesti, koska leukaluun leukanivelet liukuvat symmetrisesti. Kaikilla muilla kuolleilla uhreilla oli astalolla aiheutettuja ruhjoumamurtumia kasvojen ja kallonalueilla. Tämä herättää sen ikuisen kysymysmerkin, miksi NGn sai osakseen vain fyysistä väkivaltaa? Tälläiset vammat eivät vie toimintakykyä eikä niistä aiheudu merkittäväntasoista aivoruhjetasoista aivovammaa joista jää aina myös jonkinasteisia toiminnallisia haittoja. NG ei ole kyennyt selittämään sitä, miksi hän makaili useita tunteja ruumiiden seassa esittäen toimintakyvytöntä, vaikka olisi hyvin pystynyt liikkumaan?

motoristimies, sinun täytyy seuraavalla kerralla poiketa oikein sinne paikanpäälle. Paikka on kyllä kaunis vaikka sillä on niin synkkä menneisyys historiassa. Itselläni oli myös samanlainen ennakkokäsitys "synkästä" paikasta, se käsitys kyllä häipyi kun pääsin siellä käymään.

[Xerxes]

^ NGn päänalueen murtumavammat olivat tosiaan tyypilliset pahoinpitelyvammat, leukaluun kaksoismurtuma on hyvin yleinen kun isku osuu leukakulmaan. Leukakulma murtuu ja sen seurauksena voima siirtyy heikoimpaan lenkkiin leukaluussa, eli leukanivelen alueelle. NGllä tämä leukanivelen nivelnasta oli murtunut vain toiselta puolen. Yleensä leukanivelet murtuvat näissä leukaan osuneissa iskuissa molemminpuolisesti, koska leukaluun leukanivelet liukuvat symmetrisesti. Kaikilla muilla kuolleilla uhreilla oli astalolla aiheutettuja ruhjoumamurtumia kasvojen ja kallonalueilla. Tämä herättää sen ikuisen kysymysmerkin, miksi NGn sai osakseen vain fyysistä väkivaltaa? Tälläiset vammat eivät vie toimintakykyä eikä niistä aiheudu merkittäväntasoista aivoruhjetasoista aivovammaa joista jää aina myös jonkinasteisia toiminnallisia haittoja. NG ei ole kyennyt selittämään sitä, miksi hän makaili useita tunteja ruumiiden seassa esittäen toimintakyvytöntä, vaikka olisi hyvin pystynyt liikkumaan?

motoristimies, sinun täytyy seuraavalla kerralla poiketa oikein sinne paikanpäälle. Paikka on kyllä kaunis vaikka sillä on niin synkkä menneisyys historiassa. Itselläni oli myös samanlainen ennakkokäsitys "synkästä" paikasta, se käsitys kyllä häipyi kun pääsin siellä käymään.

----------------------------

Tuo Misrin kirjoitus on täyttä puppua. Kaiken kruunaa tuo: "... miksi NGn sai osakseen vain fyysistä väkivaltaa? ...".

Kyllä kaikki 4 telttailijaa saivat tosiaan fyysistä väkivaltaa, lienee siinä ollut ripaus myös psyykistä väkivaltaa yhtäläisesti kaikilla.

Lisäksi:

* Keskivaikeasta aivovammasta toipuu oireettomiksi noin puolet.

* Ulkoiset vammat viittaavat siihen, että myös keskivaikea aivovamma on mahdollinen. Näin on todennut myös esim. Hirvensalo, samoin Tenovuo, ja tietysti diagnoosin kirjoittanut Karikoski.

* Syyttäjän todistaja Öhman on todennut oikeudessa, että " ... on mahdollista, että Gustafsson on iskut saatuaan ollut tajuton, ja saanut aivovamman. ..."

* Misrin luoma termihirviö, "merkittäväntasoinen aivoruhjetasoinen aivovamma" , on epämääräinen termi. Sehän voi sisältää hyvin myös "merkittäväntasoisen diffuusin aivovamman" jota ovat väläytelleet esim. Öhman ja Tenovuo. Sehän on aivovammatyyppi, jota ei aina havaita lainkaan edes nykyaikaisilla laitteilla. On hyvin mahdollista, että NG:n vamma oli juuri sellainen. Kyllä sellainen on hyvin voinut syntyä myös Bodomilla. Todelliset esiintyneet oireet saattavat viitata juuri sellaiseen.

* Ei ole näyttöä, että NG makaili ruumiiden seassa esittäen toimintakyvytöntä. Päinvastoin useat silminnäkijät ovat arvioineet tämän potilaan olleen kuin tajuton tai puolitajuton. Ensiavun antanut lääkäri on arvioinut tilan "stupor" tilaksi, joka on lähellä tajutonta. Sairaalassakin vasta 9. päivää sairaalan tulon jälkeen potilas sai ensimmäisen kerran vapaasti poistua sängystä.
Ei tällaista voi sanoa lieväksi loukkaantuneeksi edes tänä päivänä. Kyllä loukkaantuminen oli vakava, mm . suuri ruhjehaava ohimon takana korvan yläpuolella, ja otsaluun ja poskiluun liitos auennut, kuten neurokirurgi Öhman on luetellut. Ei tämäkään ole tyypillinen hammasklääkäri-leukakirurgin alaan kuuluva vamma. Eikä hammaslääkäri-leukakirurgi ole suinkaan pätevin arvioimaan, onko potilas, jolla on tällaiset vammat, saanut myös merkittävän aivovamman. Jopa ortopedi Hirvensalo on todennut oikeudessa, että vakavan aivovamman mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Nyt Misrin näkemys on päinvastainen kuin Karikosken, Öhmanin, Tenovuon ja Hirvensalon näkemys. Näiden aivovammojen asiantuntijoiden mielestä "vakava aivovamma" on mahdollinen.

* Todetaan vielä, että näiden mainittujen lääkärien joukossa heikoin asiantuntemus aivovammojen suhteen on juuri hammaslääkäri-leukakirurgilla. Nerokirurgit Karikoski ja Öhman ovat nimenomaan aivovammojen asiantuntijoita. Neurologi Tenovuo on tunnetusti erittäin pätevä aivovammojen diagnostisoinnissa, hän on perehtynyt nimenomaan aivovammoihin perustutkinnostaan huolimatta. Tällaisen sairaalan johtava lääkäri Hirvensalo, vaikka onkin ortopedi, on myös pätevämpi arvioimaan onko potilaalla mahdollisesti aivovamma vai ei, kuin hammaslääkäri-leukakirurgi. Tämähän on selvästi näin. Ilman epäilystä.

Kyllä Misrin looginen ajattelu heittää vaarallisesti. Olisiko syytä piipahtaa Tenovuon vastaanotolla?! Tämä ystävällisenä neuvona.

[Misri]

^ Ensinnäkin tuollainen vitsailu dementialla ja siihen liittyvillä muistihäiriöillä ei ole fiksua. Tuskin mekään niiltä vältymme kunhan tässä ikää kertyy tarpeeksi mittariin.

Fyysistä voimaa käyttämällä, tarkoitetaan sitä, että vammat on tuotettu pelkästään nyrkein tai jalanpotkuin. Lisävoimaa saadaan lyöntiin erilaisista astaloista. Sen tiesivät jo muinaisihmiset kun ottivat kiven työkalukseen.

Nämä murtumavammat jotka on NGllä ainostaan todettu. Niiden hoito kuulu kasvo ja leukakirurgian alaan. Kontio edusti siten parhaiten tämän alan tietämystä. Tiedetään, että tämäntyyppisillä murtumavammoilla mahdollisuuden saada edes jonkinasteinen aivovamma on 1-2% luokkaa. Eli tämä Kontion näkemys pitänee paikkansa, hän on työssään Suomen suurimmassa traumasairaalassa nähnyt ja hoitanut satoja vastaavanlaisia murtumavammoja saaneita potilaita, ja nämä potilaat ovat itse kävelleet vastaanotolla ja ovat kyenneet muutoinkin toimimaan rationaalisesti. Tämänkaltaiset vammat eivät tosiaan vie liikuntakykyä eivätkä tee ihmisestä muutoinkaan toimintakyvytöntä. Tuo, ettei Kontio tiedä aivovammoista mitään on sinulta täyttä populismia. Kontion alaan kuuluu myös nämä monivammapotilaiden kasvojenalueidenmurtumien hoito, ja joiden kys. mrtumien hoidossa hän tekee usein myös yhteistyötä muiden alojen kirurgien kanssa kuten myös neurokirugien kanssa. Näitä hoidollisia rajatapauksia esiintyy mm. vaikeissa imbressiotyyppisissä kasvojenalueiden ruhjoumamurtumissa.

" Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin."

Joo ei ole mikään pikkujuttu aivoruhjetasoinen aivoivamma, kuten tuosta Öhmanin lausunnosta ilmenee. Eli monille jää pysyviä toiminnallisia häiriöitä joita pitkäkestoisilla kuntoutuksilla pyritään lievittämään. NG ei tarvinnut mitään jälkikuntoutusta, vaan toipui hyvin vammoistaan kuten kotiuttamipaperista ilmenee. Syksyllä oli jo kovassa nyrkkitappelukunnossa, otetaanko matsi-tyyliin.

[susikoira]

Hoitoajan pituus ei suoraan korreloi vamman vakavuusastetta. Vielä 80-luvun lopullakin Hyksin neurolla opin että potilaita hoidettiin pitkälti levolla, eli ravinto ja puhtaat lakanat. Jos kävelyssä tuettiin ei se välttämättä tarkoittanut ettei pot. itse olisi kyennyt kävelemään vaan hoitaja oli mukana ns. varmuuden vuoksi. Tämänhän voi esim. maallikko mieltää niin ettei ole kykeneväinen itse liikkumaan. Tämänkin jälkeen osastolla oloajan esim. wc-reissuilla saattoi hoitaja olla mukana niinsanotusti varjona eli tämänkin voi pot. tai omainen tulkita tramaattisemmaksi kuin se onkaan. Ja kyllä juttu on näin ettää tajuttomalle tai alentuneessa tajunnantasossaolevalle henkilölle laitetaan aina tippa jo pelkästään tulevaakin ajatellen(vaikkapa antibioottilääkitys jos tajuton sen tarvitsee), ja yleensäkin nesteytys. Entä oliko käytössä nenämahaletkua oliko intuboitu tai laitettinko katetria puhumattakaan vaipoista ulostamisen varalta. Miten ravinnon saannista yleensäkään huolehdittiin?

[Misri]

^ Tästä hoitoajan pituudesta on neurokirurgi Henry Trouppin antama lausunto. Hän oli vuonna -60 kys. neurologisella klinikalla neurokirurgian apulaislääkärinä, vuodesta 76-alkaen hän toimi saman neurokirurgisen klinikan ylilääkärinä.

Tässä hänen lausuntonsa:

Todistaja Henry Troupp (kuulusteltu 27.5.2004), kertoo olleensa Töölön sairaalan palveluksessa vuosina 1953-1994, ja toimineensa vuonna 1960 ko. sairaalassa neurokirurgian apulaislääkärinä. Troupp kertoo, ettei hän ole koskaan tavannut Nils Gustafssonia. Tutustuttuaan Gustafssonia koskeviin sairaalan tulotietoihin todistaja toteaa, että Gustafssonille tehtiin PEG-tutkimus, jonka tulos oli negatiivinen. Todistajan mukaan jos Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivoverenvuoto, olisi sen tai sen jättämän arven pitänyt näkyä tutkimuksessa. Edelleen todistaja kuvaa osastoa kaksi osastoksi, jossa hoidettiin myös potilaita joilla epäiltiin ei vakavaa aivovammaa. Viitaten Gustafssonin 7.6.1960 tapahtuneeseen siirtoon neurokirurgiselle klinikalle todistaja kertoo kyseisellä klinikalla vastaavana lääkärinä toimineen tapana olleen makuuttaa potilasta pidempään sairaalassa. Todistajan mukaan nykyään potilasta pidettäisiin sairaalassa vain lyhyen ajan ja se, että Gustafsson on ollut sairaalassa kolmisen viikkoa, ei anna oikeata kuvaa vamman laadusta.

Eli NGn hoidosta vastaavalla lääkärillä oli nämä vanhanaikaiset makuutushoitometodit käytössään.

Tähän tehostetun hoidon tarpeeseen mm. Hirvensalo kiinnitti huomionsa lausunnossaan, kun totesi, että jos tämä tajunnantaso alenetuma olisi vielä klo. 14.00 sairaalassa ollut merkittävästä aivovammasta johtuva, niin tehostettu hoidon tarve olisi ollut ilmeistä. NG ei kuitenkaan näin pitkäkestoisen tajunnantason alenemisen seurauksena kuitenkaan tarvinnut mitään tehostettuja hoitotoimenpiteitä elin ja vitaalitoimintojensa turvaamiseksi. Hirvensalo totesi, että näin pitkäkestoisen tajunnantason alentuman 8-9 h olisi täytynyt näkyä jossain jos tajunnantason alentuminen olisi siis ollut merkittävästä aivovammasta johtuva. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun tiedetään mikä on aivovamman pahin vihollinen nro:1, eli sekundaarivauriot jotka alkavat tekemään aivojen hapensaannista johtuvia lisävaurioita aivokudoksessa samalla minuutilla kun aivovamma on iskun seurauksena syntynyt.

[susikoira]

Kyllä se Nilssin kolmeviikkonen taisi pikemminkin johtua tästä traumaattisesta kokemuksesta ajatuksena se että hoivataan nyt kovia kokenutta nuorta miestä, vaikkei fyysiset vammat sen suurempia hoitoja tarvinneetkaan. Ja hyvä että hoivasivat,sillä olihan se rankka juttu vaikkei siitä itse mitään muistakaan.

[Misri]

^ Näin myös itse ajattelen. Hoidettiin muistamatonta makuuttamalla. Tämä NGn leukaluun kaksoismurtuma ei varsinaista makuutushoitoa sairaalassa olisi vaatinut, mitään erityishoitoja vammoihinsa hän ei trvinnut, leukatuki leukaa tukemaan ja ravinnoksi pehmyt ruoka, siinä se oli normaalia sairaalan perushoitoa. Varsinaisaiset hoidot hän sai näihin murtumavammoihinsa hammasklinikalla ja korvaklinikalla, nekin olisivat hoituneet kotoa käsin ja näin nykyisin tapahtuisikin.

Tämä NGn muistamattomuus perustuu ainostaan hänen omiin kertomuksiin, "oliko se nyt torstai kun heräsin sairaalassa" jne..

Nämä alkupäivät siellä sairaalassa ovat mielenkiintoisia, ja viittaa mielestäni siihen, että poika oli melkoisessa paniikikissa siellä. Maanantaina ei saanut sanakaan suustaan ulos, kun poliisit yrittivät kuulustella häntä. Myöskin säikkyi poliiseja. Tämä puhekyvytön oli kuitenkin keskiviikkona puhunut äitinsä kanssa kahden retken tapahtumista. Ilmeisesti näitä muistamisiaan retkestä, ei kuitenkaan kertonut lääkäreille. Koska kotiuttamispapereissa luki, että "muistamattomuus on ed. totaali."

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan (29.3.2004, s. 11). Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen” (26.4.2004, s. 4) ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton (25.5.2004, s. 7). Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele (25.5.2004, s. 7).


Vuoden 1960 lehtitiedoissa Gustafssonin vammat on kuvattu vakavammiksi kuin mitä ne todellisuudessa olivat. Lehtitietojen mukaan Gustafsson on saanut tapahtuman seurauksena; mm. otsaan viiltohaavan, useita puukoniskuja ruumiiseen, vaikean aivotärähdyksen, useita puukoniskuja kasvoihin ja leukamurtuman. Tiistaina 7.6.1960 painettujen lehtien mukaan kysyttäessä tapahtumaan liittyviä seikkoja Gustafsson oli nostanut kaksi sormea pystyyn, minkä tulkittiin viittaavan kahteen tekijään. Keskiviikkona 8.6.1960 painettujen lehtien mukaan Gustafsson on edellisenä päivänä jo kyennyt puhumaan. Torstaina 9.6.1960 painettujen lehtien
mukaan Gustafsson on keskiviikkona aamupäivällä keskustellut äitinsä kanssa retkestä. (Liitteenä yhteenveto ja kopiot 7-10.6.1960 ilmestyneistä sanomalehtiartikkeleista.

[susikoira]

Tämä muistamattomuuslinja oli NG.ltä sinänsä hyvä oivallus, hatunnosto sille,oli varmaan ensimmäinen laatuaan ja siksi toimi niin hyvin. Mieleeni tuli jos nyt tapahtuisi vastaava juttu ja joku vetoaisimuistamattomuuteen ei varmaan menisi läpi yhtä hövelisti. Tosin nykyään on tutkimuskeinot myös muilta osin parantuneet huomattavasti. Mutta näin suoraan sanoen, pojalla kävi tuuri sieltä parhaimmasta päästä. Kai se on antanut ponttajaksaa elää elämäänsä ns. kunnon kansalaisena, niin hyvätapaisena ja pidettynä. Itse olisin käyttäytynyt samoin.

[Misri]

^ Tämä muistamattomuus ei ole tuntematon käsite rikoshistoriassa ja pätee vielä nykyisinkin. En nyt tätä miksikään hattutempuksi nostaisi vaikka kuolleita uhreja olikin kolme. NGllä oli sikäli tuuria, että häntä pidettiin heti alusta saakka uhrina. Vammojen todellista vakavuusastetta ei selvitetty aikoinaan.

[susikoira]

Silloiseen ajatteluun vaikutti varmasti vajaa vuotta aikaisemmin tapahtunut Tulilahden murhenäytelmä,taas lisää kuolleita nuoria telttailijoita. Oletettiin kaikkien olevan uhreja ja oltiin onnellisia että yksi sentään pelastui. Tämähän ei tietenkään ole mikään puolustus sille että tuolloinen poliisityö oli aika hakusessa ja tosiaankin liikkeelle lähdettiin vääristä olettamuksista, uskottiin sokeasti ulkopioliseen tekijään ja muu sai jäädä. Mutta.. odotellaan sitä hattutemppua vaikka tämän illan matsista, siis meille suomalaisille tietenkin.

[Misri]

^ Näin ilmeisesti poliisikunnassa ajateltiin, ettei nämä surmateot ainakaan jää näiden edellisten selvittämättömien murhien joukkoon.

Nyt vain odotellaan sitä isoa Leijona-jytkyä. Mutta ei nuolaista ennen kuin se kulta sieltä tipahtaa.