Onko sinulle koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista?

Parapsykologia, PSI, rajatieto, kummitukset, salaliitot.

Valvoja: Moderaattorit

Onko sinulle tapahtunut koskaan mitään yliluonnollista?

Kyllä
254
63%
Ei
147
37%
 
Ääniä yhteensä: 401

Lydia07
Neuvoja-Jack
Viestit: 508
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2007 10:31 am
Paikkakunta: Tre

Onko sinulle koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista?

Viesti Kirjoittaja Lydia07 »

Omituinen yhteensattuma

Minulle on elämän varrella sattunut enemmänkin noita kummitusjuttuja, mutta aina aiemmin on ollut niin että asialle on ollut 1-5% mahdollisuus keksiä normaali selitys, tai sitten niin että olen ollut ainoa silminnäkijä ja myöhemmin olen alkanut epäillä, että mielikuvitus teki taas tepposet.

V. 2003 sattui keskellä kirkasta helteistä kesäpäivää seuraava juttu. Kerrankin tapaukselle oli muitakin silminnäkijöitä kuin minä.
Tällä kertaa kolme tyttölasta.
Kaikki huuhaa-ihmiset varmaan tietävät miten heiluria käytetään. Olen opetellut tavan jo lapsena ja joskus homma on osunut oikeaan ja
aivan yhtä monta kertaa on tullut väärä vastaus riippuen vähän keskittymiskyvystäni. En ole kovin vakavia koskaan kysellyt vaan säätilaa ym.
Nuorempi tyttäreni (12 v.) tuli kysymään minulta voisitko äiti kysyä heilurilta pääseekö Karita uimaan?
-Miksi ei pääsisi tällaisena hellepäivänä? vastasin.
-Ei sen isä aina päästä, kysy nyt.
-No olkoon menneksi.
Suojasin itseni ja kysyin heilurilta pääseekö Karita uimaan.
Heiluri pyöri rajusti kyllä vastausta. Samalla tiesin että mitä minun pitää sanoa: "Karita pääsee uimaan, jos soittaa nyt heti kotiinsa ja kysyy".
En tiedä mistä tuo varmuus tuli, mutta vastasin yhtä varmasti kuin jos olisin kertonut tytölle vastauksen kysymykseen: "paljonko kello on?"
Kerroin tytöille vastauksen iloisena, koska tiesin miten lapset aina reagoivat kun haluttu lupa myönnetään.
Samalla hetkellä video meni päälle, vaikka kukaan ei ollut koskenut kaukosäätimeen.
-Äiti video alkoi äänittää, tyttäreni sanoi.
Katsoin nauhuria ja huomasin että nauha pyörii, eikä äänityksen merkkivalo ollut päällä.
Laitoin television päälle. Nauhalta tuli ohjelma, jota kukaan ei muistanut koskaan äänittäneensä. Se oli ilmeisesti tullut jonkun elokuvan jatkoksi nauhan loppuun oli tullut ohjelmasta viimeinen vartti.
Ohjelma oli ruotsinkielinen, se kertoi enkeleistä, Healingistä ja siinä oli joku henkisen tiedon kirjakaupan ikkuna. Ikkunassa oli kirja Avaudu kanavaksi.
Tytöt olivat ihmeissään, minäkin olin ihan äimänä etenkin kun televisiomme kaukosäädinkin oli tähän asti ollut niin tarkka, että se piti juuri oikeaan paikkaan kohdistaa ennen kuin se toimi.
Nuorempi tyttäreni lähti Karitan kanssa ulos, heiluri tiesi oikein isä myönsi uimaluvan puhelimessa, mutta vanhempi tyttäreni (13v.) jäi ihmettelemään asiaa kanssani.
Oudointa oli se, että emme tienneet kuka filmin oli ottanut, sen täytyi olla vanhempaa perua, sillä olimme juuri nauhoittaneet sen päälle tuoretta sarjaohjelmaa ja filmi oli miltei lopussa.
Aloin kelata ohjelmaa alkuun. Kaukosäädin toimi ihan oudosti. Se ei olisi antanut kelata nauhaa ihan kuin se oli jotenkin hidastanut nauhan liikkeellelähtöä, kun vihdoin sain kelattua niin nauha pysähtyi kohtaan, jossa oli amerikkalaisen sarjafilmin kohdalla suomennettu repliikki. "Omituinen yhteensattuma, eikö totta?" Siinä vaiheessa olimme jo aivan hämmästyneitä, mutta mitään pelon tunnetta emme kokeneet, sillä oli keskipäivä ja aurinko helotti siniseltä taivaalta.
Yritin kelata nauhaa alkuun, mutta kaukosäädin toimi taas omintakeisesti. Nauha meni hieman matkaa alkuun ja pysähtyi ja kelasi taas kohtaan "Omituinen yhteensattuma, eikö totta?"

Kuten saatattekin jo arvata, olemme kaikki neljä kertoneet tapauksesta eteenpäin ja kukaan ei usko. Miten vaikea onkaan selittää asioita niille, jotka eivät ole ikinä kokeneet mitään vastaavaa. Toisaalta onko tuulimyllyjä vastaan pakko taistella, vai istuako siivelle ja nauttia kyydistä?

EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3334
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Itselleni on muutaman kerran tullut unessa jokin asia täysin selville. Niin selville, että tietää herättyään jonkin asian olevan 100% varmaa. Tämän jälkeen kun tarkistaa niin juuri unen kertomana on mennyt. Onko tämä nyt sitten telepatiaa vai enneunta? Itse olen nuo unet kokenut yliluonnollisena joten vastaus kysymykseen on JÖÖ.

Muuten olen aina ollut erittäin kiinnostunut yliluonnollisista asioista. Ei se, että niitä lukee/tutkii tarvitse merkitä vielä juuta eikä jaata. Onpahan vaan hemmetin mielenkiintoinen aihepiiri tutkittavaksi.

Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

Minullepa ei ole koskaan mitään yliluonnollista sattunut. Olen toki nähnyt unia että joku herättää minut ja sitten joku on herättäny minut :D mutta ei ne mitään yliluonnollisia asioita ole.
I am an African!

Yksisilmäinen Änkyrä
Hercule Poirotin viikset
Viestit: 105
Liittynyt: To Huhti 05, 2007 1:43 pm

Viesti Kirjoittaja Yksisilmäinen Änkyrä »

Monta kertaa olen ajatellut jotakin henkilö ja heti tämä sama sitten soittaa

hannibaali
Alibin satunnaislukija
Viestit: 62
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 11:36 pm
Paikkakunta: Pohojammaa

Viesti Kirjoittaja hannibaali »

Varsinkin nuorempana tunsin aina useita tunteja aikaisemmin, jos ukkonen oli tulossa. Nykyäänkin tunnen, mutta vasta paljon myöhemmässä vaiheessa. Tällöin tunnen todella voimakkaan sähkövirran kulkevan kehossani ympäriinsä ja joskus olen mennyt miltei transsinomaiseen tilaan. Onko tämä sitten yliluonnollista tai ei -mielenkiintoista kumminkin.

Aavistan myös sen, jos minä tai joku kanssani samassa huoneessa yms oleva henkilö saa suru-uutisen puhelimen kautta. Tunnen heti puhelimen alkaessa soida, jos on tapahtunut jotain kauheaa. Tunnen, jos joku on kuollut tai joutunut onnettomuuteen. Saan myös usein voimakkaan tunteen siitä, kuka tämä henkilö on, mutta se intuitio ei ole pitänyt aina paikkaansa.

hannibaali
Alibin satunnaislukija
Viestit: 62
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 11:36 pm
Paikkakunta: Pohojammaa

Yliluonnollista?

Viesti Kirjoittaja hannibaali »

Hah, tuli vielä mieleen yksi juttu kuuden vuoden takaa. Tämän tapahtuneen aikana olin aivan varma että nyt yrittää jo rajan ylittäneet saada yhteyttä minuun...

Elikkäs, olin juuri aloittanut lukemaan loistavaa kirjaa, jossa isä ottaa meedion kautta yhteyttä kuolleeseen poikaansa. Luin tätä iltalukemiseksi, joten aika herkillä mielentiloilla olin. Kun kello löi kaksitoista, mökäsoittimeni radio meni päälle itsestään. Suljin radion ja jatkoin lukemista. Tämä sama alkoi toistua kuitenkin joka päivä puolenyön aikaan. Yritin lopulta jopa houkutella näitä rajan ylittäneitä ottamaan yhteyttä muullakin tavalla.

Muutaman viikon tätä rutiinia jatkui, luin kirjaa ja juttelin kummituksille. Kunnes tajusin tarkistaa mökäsoittimeni asetukset, herätyskellohan siellä oli ajastettu puoleenyöhön herättämään radionsoittoon. Kiva pila kämppikseltä...

Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

^:P minä olisin heti ensimmäisenä ne asetukset tarkastanut. Onhan noitakin piloja nähty kyllä :)
I am an African!

Aariel
Vic Mackey
Viestit: 1955
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 12:02 pm

Viesti Kirjoittaja Aariel »

Nuorempana tuli kokeiltua spiritismiä.. Se toimi ja pelottikin kyllä kovasti. Siinä sitten niiden päivien aikana sattui ja tapahtui kaikenlaista, joten jätimme tytteröisten kanssa homman sikseen. Eikä niistä sattumista sen enempää, selkäpiitä karmii edelleen.

Eräs minulle todella läheinen ihminen kuoli. Olen ollut sen takia enemmän ja vähemmän poissa tolaltani. Aiemmin oli tapana polttaa kynttilää rakkaan ihmiseni kuvan edessä ja muistella ja itkeä.. :cry: Tein sitä usein, nykyään harvemmin. Eli ensin sellaiset faktat, jotka poissulkevat normaalin selityksen tälle asialle. Asuin yksin, ovet olivat kiinni, ikkunat kiinni, kaikki oli rauhallista ja yöaikaa jo.. Polttelin kynttilää kuvan edessä ja juttelin "kuvalle" etten yksinkertaisesti jaksa enää, että ei ole syytä jatkaa. Lääkäri oli määrännyt minulle kaikennäköisiä rauhoittavia lääkkeitä ja aloin niitä irrottelemaan liuskasta irti (en osaa sanoa oliko tarkoitus nukkua ikiuneen vai ei, olin todella sekaisin ja väsynyt kaikkeen). Kun olin irroittanut niitä useita kymmeniä ja meinasin nakata niitä suuhuni, kynttilän liekki alkoi väpättää ja liikkua ylösalas hullun lailla. Pelästyin, heitin pillerit pöydälle ja kynttilän liekki rauhoittui sitten.. Jälkeenpäin vain hymyilytti, että se oli viesti tältä rakkaalta ihmiseltä, että en saa tuhota itseäni. <3

Enneunia tulee nähtyä. On tullut jo nuoruudesta asti. Unessa yleensä tapahtuma tulee vahvempana kuin se, mitä oikeasti tapahtuu.. Enneunet on siinä mielessä pelottavia, että unia nähtyään sitä alkaa pelkäämään tapahtuuko ko. asia ja miten ja milloin...

Nämäkin on niitä juttuja, joita osa pitää täysin huuhaana, osa taas uskoo. Itse uskon, koska onhan näitä sattunut minullekin. Ja enneunet kulkevat meillä äidin puolen suvussa..

Tuuli@
Alokas
Viestit: 6
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 11:23 am

Viesti Kirjoittaja Tuuli@ »

Meillä on perhepiirissä jonkulaiset yliluonnolliset asiat, kuten etiäiset, enneunet ja sen sellaiset olleet ihan arkipäivää lapsuudestani asti. (olen kotoisin vanhasta maatalosta, jos sillä asiaan jotakin merkitystä on)

Isäni on nähnyt enneunia, sekä unia edellisestä elämästään (paikoista ulkomailla, joitten olemassa olosta ei ole voinut mitenkään tietää - vähävaraisena ei ole koskaan elämässään käynyt edes Ruotsin laivalla) niin kauan kuin muistan.

Etiäiset, tai "ennot" kuten niitä meillä kutsutaan, ovat olleet ihan normaali juttu aina. Esim. isäni palatessa metsätöistä kotiin, tosi usein kuului traktorin / auton tulo pihaan, ovet suljettiin, ulko-ovi kävi... ja sitten 10-15 minuuttia myöhemmin isä vasta oikeasti tuli kotiin. Äitini osasi jo "ennon" kuullessaan laittaa isälle lautasen pöytään yms, asia siis otettiin ihan luonnollisena. Itse asiassa aikamuoto oli väärä, koska tätä tapahtuu ihan nykypäivänäkin, eli preesensissä olisi pitänyt kirjoittamani :).

Itsekin näitä entoja olen kuullut paljon, ja koska ne ovat olleet lapsuudesta asti tuttu juttu, en osaa niitä mitenkään omituisena edes pitää.

Muita nyt mieleen tulevia juttuja lapsuuden kodistani; tuossa 80-luvun lopulla meillä kotona asunut mummoni kuoli. Edellisenä iltana äitini oli ollut keittiössä tiskaamassa myöhään, joskus 23-01 välillä, ja kuullut kun ulko-ovi kävi, askeleet kulkivat eteisessä ja menivät mummon ja vaarin huoneeseen. Äiti meni katsomaan, ja siellä mummo sekä vaari vetelivät sikeitä eikä ketään muuta näkynyt missään.
Seuraavan päivän jälkeisenä yönä mummo sai sitten sydänveritulpan ja menehtyi matkalla sairaalaan.
Aamulla äiti totesi, että "sehän se kulkija sitten oli, mummoa tultiin hakemaan".

Itse olen nähnyt pari hyvin selkeää enneunta, jotka ovat myöskin toteutuneet - nämä molemmat ovat liittyneet lähisuvun kuoleman-/sairastapauksiin. Lisäksi mulla on tosi usein aivan varmoja ennakkoaavistuksia, jotka myös pitävät paikkansa.
Mitään kummitusta tms. en ole koskaan nähnyt - jotain kummallisia kokemuksia kuitenkin on. Niistä ehkä sitten toisen kerran lisää. Niin joo, lieneekö jotakin merkitystä sillä, että sekä mun isän että äidin puolella on aikoinaan elänyt noidaksi sanottu henkilö... ehkä meillä on jonkunlainen sukuvika tämä sitten, tai jotakin!

Kerran, noin 5-6 vuotiaana menin meille sisään noin vain lukitusta ulko-ovesta, siis ilman avainta. Muistan vieläkin, miten mummoni asiaa ihmetteli. Eikä se enää uudelleen onnistunut. Tämä on vaan jäänyt todella elävästi mieleen :).

Mutta mä siis tosiaan uskon siihen, että on olemassa sellaisia (yliluonnollisia) asioita, joita ei ihmisen järki riitä ymmärtämään. Näistä kokemuksista ei vaan hirveästi viitsi puhua, saa äkkiä hullun leiman otsaansa... siksi rekisteröidyin tänne, että on joku paikka missä näitäkin asioita voisi kertoa ja jakaa :D !

Herkkis
Jane Marple
Viestit: 1068
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 3:07 pm

Viesti Kirjoittaja Herkkis »

Totta viserrät tuosta leimasta, valitettavasti. Minun mielipiteeni on että kaikki "yliluonnolliset" asiat ovat joko tieteellä selvitettävissä, tai niitä ei oikeasti tapahtunutkaan (siis ovi ei ollut lukossa tms). Enneunet ovat sattumaa, unia nähdään koko ajan ja joskus ihan munkilla ne muistuttavat jotain todellisia tapahtumia.

Uskoisin että monet vain luulevat kaikenlaista, vähän niinkuin huumehörhöt hallusinoivat kaikenlaisia mörköjä jne. Ja jos uskoo johonkin tarpeeksi, niin siitä tuleekin äkkiä totta imasta mielestään.

Olenhan minäkin nähnyt unia vaikka mistä, joskus sattuvat oikeaan, mutta en aamulla herää että "oijoi näin enneunen" vaan tapahtuman satuttua ajattelen että "lol taisin muuten nähdä unta tällaisesta häppeninkistä".

Mutta en nyt väitä että olen oikeassa, eihän sitä koskaan tiedä.
I am an African!

Tramontana Veggente
Alokas
Viestit: 9
Liittynyt: Ti Huhti 17, 2007 9:02 am

Viesti Kirjoittaja Tramontana Veggente »

Itselleni sattui niin, että kun isäni kuoli;
Laitoin kynttilän palamaan hänen muistokseen ja täytin ristikkolehteä kun ei heti uni tullut ja että olisi muuta ajateltavaa, kun olin itkenyt silmäni punaisiksi. Lopulta olin niin väsynyt, että laitoin ristikkolehden pois ja kynän ristikkolehden päälle.
Kaulassani oli koru, jossa oli pitkä ketju. Ketjussa oli akaattiristi. Otin ketjun pois kaulasta ja laitoin sen ranteeni ympärille ja hypistelin suruissani ristiä ja nukahdin siihen.
Aamulla heräsin ja ihmettelin mihin koruni oli hävinnyt ranteestani, johon olin sen useamman kerran kiertänyt. Etsin sängystä ja patjan päältä, alta ja lakanoiden seasta, mutta sitä ei löytynyt.
Kynttilä oli sammunut. Se oli palanut jo jonkin aikaa, ennenkuin nukahdin, mutta se oli sammutettu!!! Minä en sitä sammuttanut, vaan se jäi vahingossa palamaan, mutta en huolehtinut siitä siksi, koska se olisi palanut vielä herätessänikin, koska se oli sellainen 8-10cm paksu ja parikymmentä senttinen. (Älkääkä ajatelko heti kaksimielisesti :oops: )
Kun puin päälleni huomasin jotain ristikkolehteni päällä! :o Kaulakoruni oli laitettu sydämen muotoon ja kiekuroiduin koristein ristikkolehden päälle! Kynää ei ristikkolehden päällä enää ollut! :shock: Hetken katselin korusta tehtyä kuviota ja sitten yritin tehdä itse samanlaisen. En onnistunut, vaikka olenkin taiteellinen ja kuvis oli koulussa 10.
Korun ketju oli siitä lähtien pilalla, koska sitä oli väännelty tietyn kuvioinnin saamiseksi. Sydämen muotoinen kuvio, mutta tietyissä kohdin oli tehty koukeroita ketjulla. Akaattiristi säilyi ehjänä.
Joskus on ollut puhetta isänkin kanssa, että jos kuoleman jälkeen kaikki ei lopu, niin annetaan joku merkki jatkumisesta toisille. Tämä kai oli sellainen ja samalla lohdutus. Eikä ollut lajissaan ainoa vastaava, joskin ei näin kaunista merkkiä ole toista eteeni tullut. :wink:

Sirpa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11961
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2007 8:07 pm

Viesti Kirjoittaja Sirpa »

Olipa nätti, soma ja lohduttava tarina. Sääli niitä, jotka eivät saa kokea tuota samaa jatkuvuuden, iäisyyden ja merkityksen atmosfääriä. Siinä on sitä jotakin. Ei se tiede niin kukana ole - on vain ajan kysymys koska etuliite yli- jätetän näistäkin asioista pois, heh, ja kaikki muuttuukin vain luonnolliseksi. Kännykät nakataan roskakoriin, riittää kun on pelkkä käsi korvalla. Satojen vuosien kuluttua - ehkä joskus tulevaisuudessa - nauravat meille: miksi siinä välissä oli oltava langaton ja johdoton laatikko, kun sama asia olisi hoitunut helpomminkin.

Aariel
Vic Mackey
Viestit: 1955
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 12:02 pm

Viesti Kirjoittaja Aariel »

Kaunis tarina Tramontana Veggente. Uskon täysin, lue tosta vähän ylempää mun tarinani. Tuli ihan kyynel tähän pahaseen silmään :cry:
Enkeleitä - On heitä

Sirpa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11961
Liittynyt: Ma Huhti 09, 2007 8:07 pm

Viesti Kirjoittaja Sirpa »

Lieneekö suojelusenkeleitäkin, koska minulle sattui kerran niin, että kun olin autolla kääntymässä risteyksessä vasemmalle (ajoin itse) - siis olisi tarkoitus ollut kääntyä - auton ratti käsieni alla kääntyikin valtavalla voimalla vastakkaiseen suuntaan. Auto jatkoi kulkuaan oikealle hetken matkaa ennen kuin sain sen pysähtymään, ja tein U-käännöksen. Tietysti olin vähän paniikissa, että mitä ihmettä autolle nyt tapahtui; kaasu hirtti kiinni, ohjaus sekaisin? Kun sain auton käännettyä, se toimi taas normaalisti, ja pääsin palaamaan takaisin päin. Kun tulin muutaman risteyksen päähän, oli risteys tukossa - oli sattunut monen auton kolari. Epäilemättä olisin ollut yksi autoilijoista, jos olisin onnistunut kääntymään vasemmalle.

Bombay
Adrian Monk
Viestit: 2830
Liittynyt: Ma Touko 07, 2007 9:25 am

Viesti Kirjoittaja Bombay »

Itsellenikään ei ole sattunut mitään yliluonnollista, paitsi luulin pitkän aikaa saamaani unihalvausta jotenkin yliluonnolliseksi kunnes löysin sattumalta netistä infoa siitä.

Vastaa Viestiin