Rikostilastojen valossa Auer on hyvin epätodennäköisesti syyllinen, eli hän ei kuulu mihinkään riskiryhmään, ja teko on äärimmäisen harvinainen (ilman mitään lavastuksiakaan). Löysin pari mielenkiintoista artikkelia, joissa puhutaan rikollisuuden syistä ja riskitekijöistä. Jos jokin asia tapahtuu 50%:n todennäköisyydellä, tapahtuu kaksi yhtä harvinaista asiaa 25%:n todennäköisyydellä ja kolme enää 12,5% todennäköisyydellä. Jos vaaditaan 3 tekoa, joista kukin tapahtuu 2%:n todennäköisyydellä, on tapahtumaketjun todennäköisyys 0,0008%, eli 0,8 promillea (laskinko oikein??). Näitä sopisi jokaisen miettiä...
Käytännössä Auer on tämänkaltaisen rikoksen tekijän vastakohta; kaikin tavoin toisenlainen kuin keskimääräinen tekijä.
Auerin väitetyt rikokset ja olosuhteiden epätavallisuus tekevät teosta äärimmäisen harvinaisen, lähes ainutkertaisen. Pelkästään se, ettei kumpikaan ollut käyttänyt murhayönä alkoholia, on jo erittäin poikkeuksellista. Murhatapa oli naiselle erittäin harvinainen. Alkeellinenkin lavastaminen on erittäin harvinaista.
http://www.porttivapauteen.fi/tietoa/ti ... uus_johtuu
http://www.porttivapauteen.fi/tietoa/ti ... ikollisuus
Riskitekijät:
1.
Evoluutio:
Ihmismielen perusominaisuudet ja perustavat käyttäytymisalttiudet ovat kehittyneet lajinkehityksessä Charles Darwinin (1809-1882) evoluutioteorian mukaisesti. Eräillä rikoskäyttäytymisen yleisillä piirteillä on taustansa näissä lajityypillisissä alttiuksissa. Tällaisia piirteitä ovat esimerkiksi
miesten keskimäärin naisia korkeampi rikosalttius, perinteisen
rikollisuuden tyypillinen huipentuminen nuoruusiässä sekä eräät väkivallan yleiset
motiivit (esimerkiksi
kumppanin seksuaalisuuden kontrolloimiseen ja parisuhdekumppaneista kilpailemiseen liittyvät motiivit).
Auer ei ole mies eikä ole nuori. Mustasukkaisuus on mahdollinen motiivi, mutta siitä ei ole mitään näyttöä. Naisten väkivaltarikollisuus on harvinaista, seksuaalirikollisuus erittäin harvinaista:
Naisten osuus on prosentuaalisesti suurin omaisuusrikoksissa, kuten myymälävarkauksissa, näpistyksissä tai kavalluksissa. Niissä se vaihtelee 30-40 prosentin välillä. Ryöstöistä, pahoinpitelyistä, rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta epäillyistä joka kymmenes on nainen. Samoin kuolemaan johtaneesta väkivallasta kymmenesosa epäillyistä tekijöistä on ollut viime vuosina naisia. Seksuaalirikoksista epäiltyjen naisten osuus on ollut vain pari prosenttia.
2. Yksilön vakaat ominaisuudet
Persoonallisuuden
erot aggressiivisuudessa, impulsiivisuudessa, itsekontrollissa ja päihdehakuisuudessa.Vaikutus kanavoituu temperamentin kautta. Persoonallisuuden piirteiden lisäksi
kognitiiviset ongelmat, esimerkiksi oppimisvaikeudet, altistavat rikosuralle. Henkirikoksia tehneet naiset kärsivät usein
mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä muusta huono-osaisuudesta. Varsin usein uhrina on ollut
oma puoliso, jonka väkivallan kohteena nainen on ollut pitkään.
Rikoksen tekijästä tiedämme, että hän on
monessa tapauksessa itse joutunut lapsuudessaan rikoksen uhriksi. Yksinkertaistaen voi sanoa, että monen rikoksentekijän lapsuuden kodissa on ollut väkivaltaa tai päihdeongelma, jonka seurauksena hän on varttuessaan ajautunut päihteisiin ja rikoksen tielle.
Auerilla ei ole havaittu persoonallisuushäiriöitä, päihdeongelmia tai itsekontrollin häiriöitä. Hän on menestynyt hyvin koulussa. Hänen perhetaustansa on kunnossa, eikä hän ole kokenut elämässään väkivaltaa.
Kohde on "sopiva", mutta Jukan taholta tulleesta väkivallasta ei ole mitään huhujakaan. Kumpikaan ei ollut murhayönä humalassa.
3. Sosiaalinen huono-osaisuus. Köyhyys on rikollisuuden riskitekijä.
Auer on vakavaraisesta keskiluokkaisesta perheestä, ja perheellä oli hyvä status.
4. Oppiminen. Rikosaktiiviset yksilöt ajautuvat helposti toistensa seuraan. Tämä johtuu sekä muiden torjuvasta suhtautumisesta että oma-aloitteisesta hakeutumisesta itsensä kaltaiseen seuraan.
Auerilla ei tiedetä olleen ennen murhaa rikollista seuraa, ja viitekehys koostui lähinnä toisista kotiäideistä. Kukallakaan ei voi väittää mitään "rikollista uraa" olleen.
5. Kontrollin puute. Irrallisuus sosiaalista kontrollia hohkaavista instituutioista kuten koulutuksesta, työelämästä ja perheestä lisää rikosalttiutta.
Auer oli poissa "tavallisesta" työelämästä lasten vuoksi, mutta hoiti kuitenkin omia verkkosivuja kotonaan ja sai siitä tuloja. Hänellä oli hyvä koulutus ja hän oli kirjoituksissaan hyvinkin perhekeskeinen, pitkäaikaisesti naimisissa ja asui perheensä kanssa.
6. Leimaaminen. Rikollisuuteen kohdistuvat sosiaaliset reaktiot lisäävät rikosuran jatkumisen todennäköisyyttä.
Tämä riskitekijä on olemassa lsh-rikosten suhteen, mutta ei murhan, koska Auerilla ei ole mitään aikaisempaa rikollista taustaa.
7. Tilaisuusrakenne. Rikos tapahtuu, jos motivoitunut yksilö kohtaa sopivan uhrin tai kohteen valvomattomassa tilanteessa.
Tämä riskitekijä voidaan väittää Auerilla olleen, edellyttäen että hän olisi ollut rikokseen motivoitunut. Mitään motiivia ei ole tullut esille. Tilanne ei ollut täysin valvomaton, sillä talossa oli 4 lasta. Lisäksi itse murhan väitetään tapahtuneen vartavasten viranomaisille tallennetun puhelun aikana, mikä tekee teosta erittäin valvotun ja riskialttiin.