Voi, voi - taas meni pieleen. Täysin erilaisista yhteisöistäkin lähtöisin olevien ihmisten moraalikäsitykset voivat olla lähes identtisiä - ja vastaavasti samasta yhteisöstä lähtöisin olevien taas voivat olla täysin erilaiset - moraalin kehityksellä ei ole tekemistä yhteisön normien kanssa.visitor59 kirjoitti:Huomaa sana vaikuttavat - ei määräävät ...Sirpa kirjoitti:
Eli ajattelusi lähtee tämän mukaan kohtalaisen alhaiselta moraalin tasolta liittyen näihin arvonäkemkyksiin. Vertaa esim. tätä kirjoittamaasi kohtaa.
Se liittyy ensimmäisen ja varhaisimman tason moraaliajatteluun lapsella.1) Perusarvot tai siis yhteisön paikkaanpanemat normit vaikuttavat suoraan siihen mitä pidämme oikeana tai vääränä.
Moraali pohjautuu niihin perusarvoihin - ja kehittyy siitä eteenpäin oman arvomailman muotoutumisen mukaisesti. Muutenhan täysin erilaisista yhteisöistä lähtöisin olevien ihmisten moraalikäsitykset olisivat lähes identtisiä - näin ei kuitenkaan ole.
Voi olla, että et nyt miellä käsitettä "moraali" tässä yhteydessä ihan kohdalleen... Tai siis meillä on asiasta vain eri näkemys - sinä katsot sitä yhteisön oikein/väärin käsityksen valossa ja minä taas etiikan.
Minä katson näin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/EtiikkaPerinteisesti länsimainen etiikka on filosofian osa-alue. Länsimaista etiikkaa ja sen tutkimusta kutsutaan myös nimellä moraalifilosofia, moraalioppi tai filosofinen etiikka.
Etiikka on sidoksissa muuhun ajatteluun siinä, että vastaukset eettisiin kysymyksiin riippuvat usein vastauksista todellisuuskäsitystä tai muita ajattelun osa-alueita koskeviin kysymyksiin.[1]
Länsimaisen analyyttisen filosofian piirissä tutkitun etiikan kolme keskeistä osa-aluetta ovat metaetiikka, joka tutkii eettisiä käsitteitä ja moraalisen kielen luonnetta ja perustaa, normatiivinen etiikka, joka määrittää eettisiä normeja eli sääntöjä, sekä soveltava etiikka, joka tutkii eettisten arvojen soveltamista.[2]
Etiikan muihin osa-alueisiin kuuluu deskriptiivinen eli kuvaileva etiikka, joka pyrkii selittämään ihmisen toimintaa käytännössä. Arvoteoria tutkii arvojen luonnetta.
Näen siis moraalin kehitysasteen olevan yhteydessä todellisuuskäsitykseen, en normeihin ja yhteisön vaatimuksiin, mutta se voi olla yhteydessä myös niihin, jos moraalin kehitys ei ole edennyt etiikan ja todellisuuskäsityksen alueelle asti.
Siksi sanoin, että jos ollaan oikein/väärin ja yhteisönormeissa, ollaan vielä varhaisessa moraalivaiheasteessa, joka ei ole vielä edennyt etiikan ja todellisuuskäsityksen (universaalille) alueelle.
Moraalin kehittymisen idea (asia jota edellä olevassa yliopiston jutussa kritisoin, ettei tullut esille selvästi) onkin juuri siinä, että se laajenee aina vain kauemmaksi omasta itsestä, ympäristöstä ja yhteisöstä lopulta universaaliksi todellisuuskäsitykseksi sisältäen elämän ja todellisuuden kokonaisuuden ajassa eteen- ja taaksepäin.
Näin ollen meidän poliitikkomme päätöksiä tehdessään ja työssään pitäisi hallita juuri tuo korkeimman mahdollisen tason moraalinaste, mutta tuskin on näin. Ja tuskin näin tulee koskaan olemaan, koska hyvin harva, jos kukaan, ihan oikeasti menee sinne hoitamaan yhteisiä asioita tai toimimaan toisten puolesta. Vai mitä mieltä olet?
Lisäys: Katsoin vielä tuon esityksen tuosta Kohlbergin moraaliopista ja pudistelin päätä. Olen nimittäin aikoinani itse sen opiskellut, ja nyt tuntuu, että opettaja, joka on tekstin tehnyt, on itse tippunut jo kolmannen tason kohdalla.
Hän ei pysty edes selittämään ylempiä - että miten siirrytään etikkaan ja universaalille tasolle - vaan niidenkin selitykset vastaavat alatasoa, viidennestä ja kuudennesta tasosta jää selitykset jo kokonaan pois. Hän puhuu myös lapsesta koko ajan - ei moraalikehitys ole millään tavalla lapsuuteen liittyvä, vaan se on koko elämän ajan kestävä prosessi.
Kyllä ihmettelen.
