Lasten kertomukset

[sisotalo]

Ei kai tässä auta muu kuin uskoa, että sekä KO että HO ovat seuranneet syyttäjän täysin väärä selostusta tapahtumista murhapaikalla. Näin he uskovat
- Ennen hätäpuhelua Amanda kävi kahdesti takkahuoneen ovella.
- Jukan puukotus tapahtui näiden käyntien välissä.
- Amandan käydessä toisen kerran oli Jukka jo kuollut, hänen vieressään oli veitsi
- Amanda kävi vielä kolmannen kerran, silloin näky oli aivan sama, Jukka vatsallaan

Tästä voidaan vetää se hurja johtopäätös että Hätäpuhelun aikana ei tahpahdu mitään muuta kuin, että murhaaja käänsi uhrinsa selälleen.

Kysyn kerran toisensa jälkeen lukevatko muutkin hovioikeuden päätökset näin. Palataan siis Alpon animaation, se on todella ylivoimainen verrattuna hovioikeuden paperiin verratuna

https://www.dropbox.com/s/yxzjpwsoclxlx ... D.3gp?dl=0

[Turku Detective]

Eikö nuo kerrat, kun tytär käy katsomassa takkahuoneeseen voisi ajoittua seuraavasti:

1. Ikkuna ei ole vielä rikki, Auer ja Lahti hölmistyneinä paukkeesta
2. Sisin ikkuna juuri hajonnut, Lahti sängyn päädyn edessä ja hätistää tyttären pois. Lasia lattialla ja heti kohta murhaaja tulee sisään.
3. Häketallenteen kohta n. 1:34. Näkee olohuoneesta osittain Lahden makaamassa ja veitsen lattialla. Katkos nauhassa, emmekä kuule mahdollista reaktiota. Tytär luulee Lahden olleen mahallaan, koska näkee ehkä vain jalkopään ja näkee väärin. Murhaaja katveessa pesuhuoneen oven lähellä. Heti tämän jälkeenhän Auer pyytää tyttären puhelimeen ja menee itse katsomaan.
Sitten: Häketallenteen iiiik-kohta. Tytär näkee murhaajan ensimmäisen kerran, kun tämä poistuu. On itse ehkä muutaman metrin päässä puhelimesta.

Tosin en tiedä onko sillä niin väliä, muistikuvat on muistikuvia, eikä niissä ole mitään selittämätöntä.

[sisotalo]

Minkäänlaista näyttöä käynnistä 01.34 ei ole olemassa. Tappelu takkahuoneessa oli pahimmillaan, Jukka huusi apua 01.25 Siitä syystä Anneli kutsui Amandan puhelimeen 01.38.

Miksi ihmeessä Amanda menisi tappelevien miesten joukkoon?

Amanda huutaa 03.14 ja on aina sanonut että silloin hän näki isänsä ei murhaajaa. Murhaaja poistui 02.42 Kts yllä olevaa Alpon animaatiota

[Nicht schuldig]

Ei kai tässä auta muu kuin uskoa, että sekä KO että HO ovat seuranneet syyttäjän täysin väärä selostusta tapahtumista murhapaikalla. Näin he uskovat
- Ennen hätäpuhelua Amanda kävi kahdesti takkahuoneen ovella.
- Jukan puukotus tapahtui näiden käyntien välissä.
- Amandan käydessä toisen kerran oli Jukka jo kuollut, hänen vieressään oli veitsi
- Amanda kävi vielä kolmannen kerran, silloin näky oli aivan sama, Jukka vatsallaan

Tästä voidaan vetää se hurja johtopäätös että Hätäpuhelun aikana ei tahpahdu mitään muuta kuin, että murhaaja käänsi uhrinsa selälleen.

Kysyn kerran toisensa jälkeen lukevatko muutkin hovioikeuden päätökset näin.

Keräsin vielä tässä yhteen pääkohtia vertaillen Amandan käyntikerroista tehtyjä johtopäätöksiä käräjäoikeus versus hovioikeus.


Käräjäoikeus sivu 52:

Amandan havainnot osoittavat, että siinä vaiheessa, kun vanhempien makuuhuoneen
ikkuna oli ollut rikki, vanhemmat olivat olleet makuuhuoneessa kahdestaan.
Paikalla ei ollut ketään ulkopuolista, vaikka juuri tuolloin ulkopuolisen
tekijän olisi Anneli Auerin kertomuksen mukaan täytynyt olla tunkeutumassa
huoneeseen ikkunasta.

Tilanteen ollessa tämä Amanda on palannut omaan huoneeseensa. Jonkin ajan
kuluttua Amanda on palannut vanhempiensa makuuhuoneen oviaukolle. (Toinen käynti -oma lisäys)

Hän oli nähnyt isänsä makaavan huoneen lattialla vatsallaan ja isästä oli vuotanut
runsaasti verta. Huoneen lattialla oli ollut veitsi. Ketään ulkopuolista henkilöä
ei huoneessa ollut. Amandan äiti oli ollut menossa puhelimeen. Tämän jälkeen
Amanda on taas palannut omaan huoneeseensa.

Oltuaan taas jonkin aikaa omassa huoneessaan, Amanda on palannut uudelleen
vanhempiensa makuuhuoneen oviaukolle (Kolmas käynti - oma lisäys)
Isä on edelleen maannut verta vuotavana lattialla vatsallaan samassa paikassa kuin Amandan aikaisemman käynnin aikaan.
Tämän käynnin yhteydessä Amanda oli nähnyt jonkun, huoneesta
terassille johtavan oven ikkuna-aukon kautta poistuvan henkilön selän. Muuta
hän ei ollut kyseisestä henkilöstä nähnyt eikä hän ollut myöskään nähnyt kyseistä
henkilöä muualla asunnossa eikä nähnyt tämän tekevän mitään asunnossa.
Edellä olevan perusteella voidaan


Hovioikeus johtopäätöksiä:

Kohta 297:

Amanda Lahden havainnot huomioon ottaen tämän on täytynyt tapahtua ennen
hätäkeskuspuhelun soittamista, koska Amanda Lahden mukaan Jukka Lahti oli
maannut lattialla siinä vaiheessa, kun Amanda Lahti oli mennyt toisen kerran
takkahuoneeseen ja Anneli Auer oli ollut menossa puhelimeen…..

Kohta 300:

Kun otetaan huomioon Amanda Lahden kertomus siitä, missä ajassa hän
oli palannut takaisin takkahuoneeseen ja havainnut Jukka Lahden makaamassa
lattialla, ei ole poissuljettua, että edellä kuvattu väkivalta on voitu kohdistaa
Jukka Lahteen näiden Amanda Lahden ensimmäisen ja toisen käyntikerran
välisenä aikana.

Kohta 300:

Näin ollen jää se mahdollisuus, että joku
muu kuin Anneli Auer on kohdistanut ennen hätäkeskuspuhelua Jukka
Lahteen voimakasta väkivaltaa ja että kyseinen henkilö on vielä
hätäkeskuspuhelun aikana ollut talossa, vaikka Amanda Lahti ei ollut tätä
henkilöä toisella tai kolmannella käyntikerralla havainnutkaan ennen tämän
poistumista ikkunan kautta.

Kohta 302 :

Joka tapauksessa jää se mahdollisuus, että hätäkeskuspuhelua edeltänyt
väkivalta ja siihen liittynyt kamppailu on päättynyt ennen kuin Amanda Lahti
on tullut toisen kerran takkahuoneeseen.

Kohta 315:

Edellä mainituista syistä, ja vaikka ulkopuoliseen tekijään liittyviä
kysymyksiä on osin jäänyt avoimeksi, kuten se, miksi Amanda Lahti on
kertonut vain ulkopuolisen tekijän poistumisesta ja miksi ulkopuolisen tekijän
poistumista ei kuulu hätäkeskuspuhelutallenteelta, vaihtoehtoinen
tapahtumainkulku saa riittävässä määrin tukea esitetystä todistelusta siten, että
sen perusteella jää varteenotettava ja mahdollinen vaihtoehto syytteessä
kuvatulle tapahtumainkululle.

................................................................................................................

Käytännössä tämä kohta 297 sanoo mielestäni niin, että väkivallan on täytynyt päättyä ennen kuin Amanda on mennyt takkahuoneen ovelle. Kohta 300 sanoo taasen käsittääkseni, että väkivalta on voinut tapahtua siinä vaiheessa, kun Amanda on mennyt omaan huoneeseensa (ikkunan rikkoutuminen) ja sitten palannut takaisin takkahuoneen ovelle. Eli molemmissa sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden tuomion johtopäätöksissä on jätetty hätäkeskuspuhelu tavallaan liittämättä siihen informaatioon, minkä perusteella näihin johtopäätöksiin on päädytty.

Sen sijaan käräjäoikeus on ottanut syyttäjän näkemyksen tuomion johtopäätökseen lähes suoraan.

Syyttäjä sanoi, että ensimmäisten parin kolmen minuutin / sivun perusteella Amandan ensimmäistä/toista kuulustelua tulevat ne tärkeimmät asiat esille. Tässä kohtaa Finnilä todistuksessaan esittää eriävän mielipiteen ja vaatii, että koko todistus on ajateltava kokonaisuutena.

Nyt hovioikeus taasen on mielestäni jättänyt tämän syyttäjän version pois tuomion perusteluista. Koska hovioikeus ei perusta johtopäätöksiään myöskään häke nauhaan eikä näihin lapsen kuulustelukertomuksiinkaan, niin mihin ne johtopäätökset sitten perustuvat?

Tämän Finnilän todistuksen eräs keskeinen ajatus nyt hovioikeudessa 2015 oli nimenomaan ajatus siitä, että se toinen ja kolmas käynti eivät ole ehkä erotettavissa toisistaan. Näin minä ainakin tulkitsin todistuksen. Jopa ymmärsin niin, että olisi tällainen aikajakso, jossa olisi myös hyvin samanaikaisesti tapahtunut sekä tämä toinen käynti että myös murhaajan näkeminen.
Tämä ajatus lienee saanut kannatusta oikeudessa.

Mielestäni kohdan 300 perusteella voidaan myös ajatella, että Katarina Finnilän todistuksessa esiin tuotuun gorilla efektiä on pidetty mahdollisena, ja toisena kantavana ajatuksena on vaihtoehtoista tapahtumankulkua tukevat muut seikat.

[Turku Detective]

Minkäänlaista näyttöä käynnistä 01.34 ei ole olemassa. Tappelu takkahuoneessa oli pahimmillaan, Jukka huusi apua 01.25 Siitä syystä Anneli kutsui Amandan puhelimeen 01.38.

Miksi ihmeessä Amanda menisi tappelevien miesten joukkoon?

Amanda huutaa 03.14 ja on aina sanonut että silloin hän näki isänsä ei murhaajaa. Murhaaja poistui 02.42 Kts yllä olevaa Alpon animaatiota

Ei Amanda tietenkään joukkoon mene 1.34, mutta olisi saattanut vilkaista olohuoneen puolelta ja nähdä vain isänsä ja veitsen (koska murhaaja katveessa). Eihän hän tuossa vaiheessa edes tiedä murhaajasta. Mutta näyttöä ei tosiaan ole, arvelin vain.

Minusta astalointi loppuu 2.50 tai ehkä jo n. 2.43. Kuulen mielestäni Jukan viimeisen äänen n. 2.46 ja sitten ehkä viimeinen kolahdus n. 2.50. Samaan aikaan kuuluu puhetta, en tiedä onko poliisiradio vai murhaaja. Sitten murhaaja ehkä katsoo, että Lahti on viimein kuollut ja poistuu siinä kohdassa kun Amanda huutaa n. 3.14. Kuuluu joku napsahdus. Ehkä Amanda näkee tässä myös isänsä, voi hyvin olla.

Mutta jos murhaaja poistuu 2.42, kuten ehdotit, eikö Amandan luulisi reagoivan jotenkin huutamalla tms., koska hän näkee tämän?

Koska Amandan muistikuvista ja käyntikerroista ei voi olla varma, emme tiedä varmasti. Joka tapauksessa Amandan jutuissa ei ole mitään Auerin syyllisyyttä tukevaa.

[Turku Detective]

Mutta juu, Amanda on kertonut iiik-kohdassa nähneen isänsä, eli todennäköisemmin niin.

Entä seuraava, lainattu palstalta:

"... Luxetveritasin siteeraamassa kuulemisessa 26.8.2009 mm. seuraavaa:

A: Ööö Mä en tiä äiti ei varmaan ollu siin paikalla. Äiti kai tota kun mä olin menos tonnepäin ... mä menin tonne mä perääntysin äkkii mä lähdin kai juokseen pois niin .
Äiti oli tuol luultavasti mä en muista oikeen sitä mu ei ollu. Sit äiti pyysi mua oleen siin puhelimes äiti meni ite kattoon.
K: Otetaan toi viel ...... Sä menit sin kolmannen kerran niin sä et uskalt sä et uskaltanut nyt mennä niin pitkälle ku aikasempina kertoina? Miks sä et uskaltanu mennä?
A: Iskä oli murhattu.
K: Tajusiksää sen siinä sillon?
A: NYÖKKÄÄ. Mä tajusin sen mut mä en halunnu uskoo sitä.
K: yy Ja sit sää peräännyit, niin niin sä peräännyit kuin pitkälle sä menit taakseppäin
A: Mää menin varmaan mä menin tonne asti mut sit mää näin äitinja äiti huusi et mää tuu puhelimeen ja äiti meni tonne (Kuuleminen 26.8.2009, ital Zem.)

..."

Eikö tuo tukisi havaintoa kohdassa 1.34?

[Pieni liekki]

Mielenkiintoista, kun minulta oli jäänyt huomaamatta täällä käyty keskustelu Amandan käyntikerroista takkahuoneella, ja päädyin toisaalla tuohon samaan johtopäätökseen kuin Turku Detective havainnon 1:34 osalta.

Eli minusta voidaan pitää varmana, että Amanda on herännyt surmayönä ukkosen pauketta muistuttavaan ääneen ja hän on suunnistanut kohti vanhempiensa makuuhuonetta (takkahuone) ihmetellen, mitä tapahtuu. Isä ja äiti ovat havahtuneet samoihin ääniin ja äiti on kenties kirkaissut nähdessään lasia lentävän huoneeseen sisään. Isä on pompannut ylös vuoteestaan, huomaa olohuoneessa takkahuoneen suuntaan vaeltavan tyttären ja käännyttää tämän takaisin omaan huoneeseensa, koska on vielä itsekin ymmällään mitä ympärillä tapahtuu.

Amanda palaa huoneeseensa, jonne ei uskalla sytyttää valoja pelätessään rosvoa, vaan jää sinne kuuntelemaan takkahuoneen suunnalta kantautuvia ääniä. Pian hän havaitsee äidin ryntäävän kohti eteistä, mistä äiti suunnistaa seuraavaksi kohti keittiössä olevaa puhelinta hälyttääkseen paikalle apua. Takkahuoneelta kuuluu kurjia ääniä ja enenevässä määrin myös isän avunpyyntöjä. Takkahuoneen suunnalta tulevat äänet vaihtelevat sen verran, ettei puhelimessa oleva äitikään ole varma, onko ulkopuolinen taloon tunkeutunut henkilö jo kenties poistunut paikalta.

Amanda kuulee isän huutavan: "Apuun...tule, tule tänne apuun!" ja reagoi siihen kurkkien aulan ja olohuoneen rajamailta takkahuoneen suuntaan ajassa 1:34, jolloin häkenauhalta kuullaan Amandan sanovan kysyvästi: "Niih?". Tätä seuraa tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan. Todennäköisesti Amanda on tässä kohtaa tehnyt havainnon veitsestä lattialla ja nähnyt ainakin osittain isänsä makaamassa takkahuoneen lattialla. Huppumies ei satu osumaan tytön katselulinjalle, koska sattuu olemaan takan puolella katveessa.

Äiti ei voi jättää isän avunpyyntöä huomioimatta ja pyytää tyttärensä puhelimeen päivystämään, jotta pääsee itse tarkastamaan meneillään olevaa tilannetta takkahuoneessa. Tappaja on täydessä vauhdissa, eikä häntä paljon hidasta, vaikka äiti yrittää pariin otteeseen saada tappajan keskeyttämään veritekonsa huutaen kauhistellen: "Mitä teet?" ja myöhemmin: "Hei, lopeta!".

Häkevirkailija palaa linjalle ajassa 2:26 ja tytär luovuttaa puhelimen takaisin äidilleen ajassa 2:41. Näillä main tyttären täytyy saada havainto asunnosta poistuvasta huputetusta miehestä, jonka jälkeen tytär uskaltautuu hipsimään kohti takkahuonetta nähdäkseen hiljentyneen isänsä. Näky takkahuoneen lattialla olevasta vertavuotavasta isästä tulee painumaan tytön mieleen loppuiäksi ja tytär päästää suustaan sydäntä särkevän kirkaisun.

[sisotalo]

Amanda palaa huoneeseensa, jonne ei uskalla sytyttää valoja pelätessään rosvoa, vaan jää sinne kuuntelemaan takkahuoneen suunnalta kantautuvia ääniä.
…
Äiti ei voi jättää isän avunpyyntöä huomioimatta ja pyytää 1:38 tyttärensä puhelimeen päivystämään, jotta pääsee itse tarkastamaan meneillään olevaa tilannetta takkahuoneessa.
…
Häkevirkailija palaa linjalle ajassa 2:26 ja tytär luovuttaa puhelimen takaisin äidilleen ajassa 2:41. Näillä main tyttären täytyy saada havainto asunnosta poistuvasta huputetusta miehestä, jonka jälkeen tytär uskaltautuu hipsimään kohti takkahuonetta nähdäkseen hiljentyneen isänsä. Näky takkahuoneen lattialla olevasta vertavuotavasta isästä tulee painumaan tytön mieleen loppuiäksi ja tytär päästää suustaan sydäntä särkevän kirkaisun.

Näin se kävi jos nyt halutaan jättää pois Amandan kaksi käyntiä takkahuoneella ennen kuin murhaaja oli sisällä. Ei näillä ole merkitystä kun ei niiden aikana mitään tapahtunut.
Olen myös poistanut tapahtumia Pienen Liekin kertomuksesta tehdäkseni tilaa kaikkein tärkeimmälle.

[Nicht schuldig]

Mielenkiintoista, kun minulta oli jäänyt huomaamatta täällä käyty keskustelu Amandan käyntikerroista takkahuoneella, ja päädyin toisaalla tuohon samaan johtopäätökseen kuin Turku Detective havainnon 1:34 osalta.


Amanda kuulee isän huutavan: "Apuun...tule, tule tänne apuun!" ja reagoi siihen kurkkien aulan ja olohuoneen rajamailta takkahuoneen suuntaan ajassa 1:34, jolloin häkenauhalta kuullaan Amandan sanovan kysyvästi: "Niih?". Tätä seuraa tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan. Todennäköisesti Amanda on tässä kohtaa tehnyt havainnon veitsestä lattialla ja nähnyt ainakin osittain isänsä makaamassa takkahuoneen lattialla. Huppumies ei satu osumaan tytön katselulinjalle, koska sattuu olemaan takan puolella katveessa.

Toisessa kohtaa kirkaisisi, kun näkee isän lattialla ja toisessa kohdassa saman nähdessään sanoisi "niih" ja menisi puhelimeen?

Kun luin sitä Amandan kuulustelukertomusta heti seuraavalta päivältä huomasin, että samat asiat alkoivat toistumaan, isä lattialla, verta ja veitsi. Vatsallaan, jota siis uhri ei ollut. Väärä havainto ja se kaksi kertaa.
Selostuksessa toistuvat sanat "ja sit" lauseen alussa. Mikä vikana?

Sellainen ilmiö kuin filminauha tunnetaan tilanteissa, joissa tapahtuu jotain yllättävää ja radikaalia esim. väkivalta, kolari tms. - Sairaalan ovet aukeavat, paarit työnnetään sisään, hengetön ihminen makaa paareilla, ovet auki elvytyshuoneeseen ja filmi alkaa samalla tavalla alusta ja taasen paarit työntyvät ovesta sisälle ja taas alussa.- Kesto voi olla vaikka tunnin parikin ja se voi tulla tapahtuman jälkeen tuntien kuluttua.

Olisiko se niin, että tämä filminauha olisi pyörinyt siellä aivoissa aamuyön tunteina ja tytär selostaa sitä?

[Pieni liekki]

Toisessa kohtaa kirkaisisi, kun näkee isän lattialla ja toisessa kohdassa saman nähdessään sanoisi "niih" ja menisi puhelimeen?
...
Olisiko se niin, että tämä filminauha olisi pyörinyt siellä aivoissa aamuyön tunteina ja tytär selostaa sitä?

Mulla on pari teoriaa. Olen oikeastaan aika varma, että tyttö on nähnyt ainakin veitsen ensimmäisen kerran häketallenteen ajassa 1:34. Hän katsoo mielestäni kuitenkin takkahuoneelle tuolloin etäämpää kuin myöhemmin ajassa 3:14. Nämä kaksi erillistä havaintokertaa eroavat toisistaan ratkaisevasti myös valaistuksen suhteen. Uskon, että ajassa 1:34 takkahuoneen suunnalla on hämärämpää kuin ajassa 3:14, koska aikavälillä 1:44-2:23 jossain kohtaa käsitykseni mukaan Anneli Auer on käynyt räppäisemässä lisää valaistusta päälle takkahuoneen suunnalle. Anneli Auer on kertonut halunneensa nähdä murhaajan kasvot.

Ajassa 1:34 on tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan tytön sanoman "niih" jälkeen. Onko siinä kohtaa ollut tytön ensimmäinen kirkaisu, josta on ollut puhetta ja joka on leikkautunut/leikattu tuosta kohtaa pois, vai onko kirkaisua ollut siinä kohtaa laisinkaan? Minulla on myös hieman hämärän peitossa se, kuinka paljon tyttö pystyy mahdollisesti jo tuolloin lattialla makaavaa isäänsä hahmottamaan. Tyttöhän tarkkailee tilannetta käsittääkseni jostain aulan ja olohuoneen rajamailta, eli on samalla hetkellä myös näköetäisyydellä keittiössä puhelimessa olevaan äitiinsä.

Hyvä on myös tuo NS:n esiin tuoma teoria filminauhan pyörimisestä kaoottisen tilanteen jälkeen aivoissa. Sen takia emme todennäköisesti pysty ajoittamaan täydellisesti lapsen tai hänen äitinsä liikkumista huoneistossa, vaan meidän pitää ottaa sieltä esille ne oleelliset asiat, joille löytyvät yhtymäkohdat myös surmatalossa olleista jäljistä ja häkenauhalta kuuluvissa äänissä.

Ei tarvitse käyttää lainkaan mielikuvitusta, kun pysyy tylsänä tyyppinä pelkissä todennettavissa olevissa faktoissa. Pitää unohtaa lavastamiset, tavaroiden piilottamiset ja uskoa silminnäkijöiden (Anneli Auer ja tytär) alkuperäisiin kertomuksiin surmayön tapahtumista. Pitää myös uskoa alkuperäisten poliisitutkijoiden vuosikymmenien työkokemukseen ja siihen, että he ovat pyrkineet tekemään työnsä vuonna 2006 huolellisesti ja rautaisella ammattitaidolla. En usko, että löytyy ketään asioihin perehtynyttä, joka pystyisi tämän viimeisen toteamukseni alkuperäisten tutkijoiden onnistuneesta surmapaikan dokumentoinnista kiistämään.

[sisotalo]

[

Tyttöhän tarkkailee tilannetta käsittääkseni jostain aulan ja olohuoneen rajamailta, eli on samalla hetkellä myös näköetäisyydellä keittiössä puhelimessa olevaan äitiinsä.
.

Amanda seisoi todella 01.34 keittiön ja olohuoneen rajamailla. Takkahuoneessa ja olohuoneessa oli pimeää. Anneli kertoi Santamaan kuulustelussa,että hän sytytti valot toisella käynnillään siis noin 02.10. Jukka makasi syvällä takkahuoneessa, ei sinne nähnyt keittiön nurkalta. Sieltä näki juuri ja juuri rikotun ikkunan ja murhaajan lähdön.

Amanda eiole koskaan puhunut kahdesta isän näkemisestä kuolleena. Mistä nämä ideat tulevat?
- Amanda näki että Jukka oli puukotettu jo ennen kuin Hätäpuhelu alkoi (Vaasan hovi)
- Aamnda kävi kahdesti katsomassa puukotettua isäänsä,ensimmäisen kerran 01.34 (Pieni Liekki)

[Pieni liekki]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vanhin tytär on kertonut nähneensä isän kahdesti samassa asennossa (vatsallaan) takkahuoneen lattialla makaamassa. Ainakin häkepuhelun ajassa 3:14 on tytär nähnyt isänsä takkahuoneen lattialla vertavaluvana, koska häneltä on päässyt kirkaisu. Uskoisin, että oli tytär sitten nähnyt isänsä lattialla makaamassa kerran tai kaksi, niin tytön vilkaisu on ollut hyvin lyhyt (välähdyksenomainen). Vaikka tyttö kertoo nähneensä isänsä vatsallaan, niin liputan hahmotusvirheen puolesta. Uskon isän olleen selällään, koska tytär on kertonut kirkaisseensa nähtyään iskästä vuotavan niin paljon verta. Syvimmät puukotushaavat oli isketty vasemmalle puolelle kehoa ja tämä kylki oli täysin vereentynyt. Tytär ei maininnut mitään isän pahoista kasvovammoista pään oikealla puolella, jotka jäivät piiloon olohuoneesta takkahuoneeseen katsoneen henkilön katseilta, mikäli Jukka S. Lahti makasi tuolloin selällään.

[Nicht schuldig]

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vanhin tytär on kertonut nähneensä isän kahdesti samassa asennossa (vatsallaan) takkahuoneen lattialla makaamassa. Ainakin häkepuhelun ajassa 3:14 on tytär nähnyt isänsä takkahuoneen lattialla vertavaluvana, koska häneltä on päässyt kirkaisu. Uskoisin, että oli tytär sitten nähnyt isänsä lattialla makaamassa kerran tai kaksi, niin tytön vilkaisu on ollut hyvin lyhyt (välähdyksenomainen). Vaikka tyttö kertoo nähneensä isänsä vatsallaan, niin liputan hahmotusvirheen puolesta. Uskon isän olleen selällään, koska tytär on kertonut kirkaisseensa nähtyään iskästä vuotavan niin paljon verta. Syvimmät puukotushaavat oli isketty vasemmalle puolelle kehoa ja tämä kylki oli täysin vereentynyt. Tytär ei maininnut mitään isän pahoista kasvovammoista pään oikealla puolella, jotka jäivät piiloon olohuoneesta takkahuoneeseen katsoneen henkilön katseilta, mikäli Jukka S. Lahti makasi tuolloin selällään.

Kaikki lähti tämän Amandan kertomuksen osalta oikeastaan siitä liikkeelle, kun häntä kuulusteltiin ensimmäistä kertaa. Jos sitä lukee, kuten syyttäjä, sanasta sanaa voi todellakin syntyä vaikutelma, että lapsi kävi huoneessa kaksi kertaa ja aina tilanne oli sama. Toisella kerralla hän olisi nähnyt isän, veitsen ja verta ja sitten palannut omaan huoneeseensa. Ja sitten tullut takaisin ja jälleen nähnyt saman. Pahin versio tästä saatiin lukea käräjäoikeuden sivulta 52, tutkin sivua todella pitkään ennnen kuin käsitin, että jokin ei ole nyt kokonaan hallinnassa.

Ei tytär tätä kasvoja ole varmaan nähnytkään, sitä muuten aprikoi hovikin, että olisiko ensin nähnyt vähemmän ja sitten enemmän. Kuitenkin hovi päätyy mielestäni sitä kuitenkaan näin suoraan sanomalla siihen ratkaisuun, että käyntikertojen määrää ei pysty täydellisesti selvittämään, mutta on hyvin todennäköistä, että murhaajan näkeminen on ollut samalla kertaa, kun on nähty isäkin ja tämän tulkinnan tuo Katarina Finnilä hyvin esille, syyttäjä yritti nyt hiillostaa samalla lailla kuin käräjäoikeudessa todistajaa, tällä kertaa ei onnistunut. Ja tämä versio on mielestäni se mitä on käytetty HO:ssa.

[sisotalo]

Tässä on minulle, joka on jo yli kolmen vuoden ajan kääntänyt pienimmänkin kiven, kaksi aivan uutta todistusta
1. Amanda olis ensimmäisessä poliisitapaamisessa kertonut käyneensä kaksi kertaa kuollutta isää katsomassa
2. Amanda näki samalla käynti kerralla isänsä ja murhaajan

NS todella tehnyt suuren työn kun hän yrittää ottaa selvää mitä HO on oikein tarkoittanut. Hänen johtopäätöksensä eivät suinkaan todista sitä, että Amandan käyneissä takkahuoneella ja murhaajan näkemisessä olisi jotain epäselvää. Epäselvyys on kokonaan HO kirjoituksissa.

Finnilästä olen köytänyt tuomiosta kaksi tietoa
- Finnilä ei tiedä, että ensimmäisen kerran Amanda kertoi nähneensä murhaajan äidin sairavuoteen vieressä.Täysin ilman johdattelua. Kaikki muut kuulemiset ovat vhvasti johdettuja.
- Finnilä soveltaa gorillateoriaa Amandan näkemisiin. Hän ei muka huomaa murhaaja vaikka tämä on isän kanssa yhdessä takkahuoneessa kun Amanda katsoo sinne. Todellisuudessa murhaaja poistuu 02.42 ja Amanda huutaa 03.14 kun hän ensimmäisen ja ainoa kerran näkee kuolleen isänsä ja tajuaa näin tilanteen vakavuuden.

[Caldera]

^^Olen yrittänyt olla sekaantumatta noihin tytön käynteihin kun epäilyttää, että voiko tuonikäisen lapsen todistukselle kovin suurta painoa laittaa, varsinkaan enää vuoden 2009 kuulustelujen perusteella. Joten voi olla että olen hakoteillä. Mutta sisotalolle, olen ymmärtänyt että sun mielestä huppumies ei voisi olla enää paikalla 3.14, koska silloin hänen olisi täytynyt jotenkin hengata paikalla "turhaan". Mun mielestä huppumies viipyy niin kauan kuin Jukka on hengissä ja ajassa noin 2.47 kuuluu mielestäni ääniä jotka on aika vaikea laittaa "poliisiradion" piikkiin. Varsinkin kun epäilyttävästi valitukselta kuulostavien äänien jälkeen kuuluu saaTAN ja joku puhuu kiihtyneellä äänellä. Jos Jukka on silloin vielä hengissä, huppumiehellä on kaikki syyt olla paikalla ja iskeä viimeinen isku. Ja sitten lähteä tytön huudon jälkeen. Niinkuin tytön kertomuksen alkuperäinen järjestys käsittääkseni on, ensin isän näkeminen ja sitten huppumies vasta lähtee. Ja oikeaa poliisiradio-mölinää kuuluu tytön "Se lähti" -repliikin jälkeen noin ajassa 03.44. Monotonista, virallisen kuuloista älämölöä, josta ei ole toivoakaan erottaa mitään sanoja.