Lienee jokseenkin epäolennaista ja turhaa tässä arpoa miehen diagnoosia ja pohtia että oliko se nyt skitso vai maanisdepis vai epävakaa. Noin vähäisen tiedon perusteella, mitä tapauksesta ja henkilöstä on saatu, ei voi diagnoosia arvata luotettavasti millään. Psyykeen probleemat eivät ole yksiselitteisiä, monet mielen sairaudet ovat usein päällekkäin ja niiden raja on häilyvä.
Mielenkiintoista miten kova hinku ihmisillä on identifioida ja nimetä juuri jokin tietty sairaus ja diagnoosi joka selittäisi tämän teon. Toki ihan ymmärrettävää, tapahtunelle pahuudelle yritetään antaa nimi, laittaa se johonkin tarkkarajaiseen laatikkoon, ulkoistaa niin että sitä olisi helpompi käsitellä. Pahuus koitetaan nimetä ja mystifioidaan se täysin irraationaaliseksi, "normaalille ihmiselle" vieraaksi jutuksi.
Tosiasia on, että ihmisen mieli ei ole yksiselitteisesti puhdas tai likainen. Normaalin tai terveenkin ihmisen mieleen voi mahtua pahoja ajatuksia jotka joskus näkyvät pahoina tekoina. Impulsiivinen teko ei tarkoita, että ihminen olisi vakavasti mentaalisairas. Toki usein on, ja tätä asiaa voidaan ajatella myös päinvastaisesti, Normaalinkin oloinen ihminen voi olla vakavasti sairas.
Kuten jo sanoin niin tässä tapauksessa lienee täysin irrelevanttia pohtia oliko Andreas Lubitzin diagnoosi F31 vai F60.3 vai kenties molemmat vai joku ihan muu. Välttämättä edes miestä hoitaneet lääkärit eivät tätä tieneet eivätkä päässeet asiasta yksimielisyyteen, koska kyseessä ei ollut tyypillinen, helposti diagnosoitavissa oleva mielenterveysongelmainen.
Jotain ongelmia miehellä kaiketi oli, kun kerran oli psyk.hoidossa. Mediassa on puhuttu burn-outista ja romahduksesta ja mainittu edellisen suhteen(?) päättyminen. Tämä ero ansaitsisi mielestäni ehkä enemmän huomiota kuin on saanut. Kyseessä nimittäin saattoi hyvinkin olla traumaattinen, psyykkisen romahDuksen aiheuttanut ja mielen sairauden ilmenemisen laukaissut asia.
http://www.telegraph.co.uk/news/worldne ... pilot.html
Tässä linkissä kerrotaan, että A.L oli saanut ilmeisesti sairaslomalappuja(?) jotka oli repinyt. Hänellä oli myös sairasloma/poissaololupa kyseiselle surmapäivälle. Hän yritti piilottaa ja salata tämän asian työnantajiltaan.
Selvästi tekopäivän läheisyydessä jotain kuitenkin oli jo tapahtumassa, teko ei siis ollut täysin "out of nowhere", koska A.L sai kyseisiä sairaslappuja eli selvästi oireili jo voimakkaasti. Sairaslomalle jäämättömyys ja asian salaaminen esimiehiltä kertoo, että A olisi saattanut jopa tietoisesti päättää, että lähtee lentämään ja ehkä tekee
jotain, ennen kuin hänen terveydentilansa paljastuu ja tilaisuus tehdä jotain menee. Ja
jotain A selvästi halusi tehdä, sen vahvistavat tyttöystävänsä kertomukset siitä, että A oli sanonut haluavansa tehdä jotain spektaakkelimaista ja mieleenpainuvaa.
Tuosta lausahduksesta tuli muuten hyvin vahvasti mieleeni kouluampujat ja vastaavat joukkotuhoajat. Sellaiset, jotka ovat halunneet purkaa/poistaa oman pahan olonsa ja tuskansa (joka syntynyt usein emotionaalisesta turhautumisesta tai torjunnasta kuten ero, kiusaaminen, syrjintä) paitsi surmaamalla itsensä, myös aiheuttamalla tuhoa nimenomaan vaikuttavalla ja näkyvällä tavalla jossa suuri uhrimäärä ja mediahuomio ovat olleet meriittejä.