Päivän poliittista keskustelua

[PaxCow]

Hmmm... jotenkin tuntuu, että täällä keskitytään niihin lillukanvarsiin...

Eiköhän puoluekokouksen tärkein anti ollut puheenjohtajan, puoluehallituksen ja puoluesihteerin valitseminen.

Tuo tässä keskustelussa mainittu esitys tuli Oskari Korhoselta Pohjois-Karjalasta. Aloitettahan ei sellaisenaan hyväksytty, kuten iltapulun uutinenkin kertoo. Tuskinpa kyseessä siis oli puolue-eliitin mielestä erityisen painava asia.

[Doctor Lecter]

SDP on syöksykierteessä: 20 vuodessa puolueen kannatuksesta on sulanut 11,75 prosenttia, kansanedustajia on 29 vähemmän ja eduskuntavaaleissa äänestäjiä on kaikonnut 20 vuodessa 295535 henkilöä. Presidentinvaalien tulos vuonna 2012 oli historiallisen huono; 6,7 prosenttia. Ehdokas Paavo Lipposeen eivät uskoneet edes SDP:n äänestäjät. Lipposen suosio oli pääministeriaikanaan 1995-2003 korkealla ja hienon valtiomiesuran luultiin saavan arvoisensa päätöksen eduskunnan puhemiehen toimessa, mutta tulikin nolo mahalasku presidentinvaaleissa.

Mikä SDP:n suosion on sitten syönyt? Perinteinen oikeisto-vasemmisto - linja on hämärtynyt ja savupiipputeollisuus kadonnut sekä ideologia rappeutunut. Se ei kuitenkaan selitä kuin osan tappiosta. Haalariasuiset duunarit ovat vaihtuneet jakkupukuisiin julkisella sektorilla työskenteleviin naisiin. Solidaarisuuden viittaan kätketyt liberalismi ja maailmanpelastaminen sekä vähemmistöjen ja kaukaisten maiden asioiden ottaminen ykkösprioriteeteiksi eivät ole innostaneet duunareita. Heistä suuri osa vaihtanut puoluetta. Silti SDP ajaa jääräpäisesti suvaitsevaisuuden autuutta ja hyvinvointivaltion ihanuutta, ehdottaa milloin minkäkin asian kieltämistä ja rajoittamista sekä tarjoaa lääkkeeksi veronkorotuksia.
- Vaalitappioita selitellään oudolla logiikalla kertomalla, että viesti ei mennyt perille. Eivät koskaan kait pohtineet sitä, että oliko viestissä mahdollisesti jotain vikaa...?

Vuoden 2007 eduskuntavaalien tappion jälkeen SDP:ssä perustettiin komitea pohtimaan tappion syitä. Tämä toverituomioistuin pohdiskeli parisen kuukautta eikä keksinyt yhtään mitään syytä. Lopulta komitea haudattiin vähin äänin.

Tilanne on edelleen sekava; vaalien jälkeen Rinne lupasi Urpilaiselle ministerin paikan jos SDP menee (pääsee) hallitukseen, vaan takkuinen hallitustaival Kokoomuksen kanssa ja yhteistyöstä kieltäytyminen, vaalitappion ohella eivät todellakaan innostaneet muita puolueita ottamaan änkyröitä hallitukseen. Tämän jälkeen Rinne töppäsi kertomalla avoimesti, että Urpilainen aikoo syrjäyttää hänet puheenjohtajan paikalta.
- Tätä sitten seliteltiin väärinkäsityksellä...

Puolueen entinen puheenjohtaja ja entinen valtionvarainministeri sekä viime eduskuntavaaleissa ison äänimäärän kerännyt Jutta Urpilainen on syrjäytetty lähes kaikista puolueen merkittävistä tehtävistä. Viimeinen niitti oli Urpilaisen jääminen paitsi kaipaamaansa pankkivaltuuskunnan jäsenyyttä. Sen tehtävän häneltä nappasi puheenjohtaja Antti Rinnettä avoimesti kannattanut Pia Viitanen - joka hänkään ei ymmärrä talousasioista yhtikäs mitään.

Urpilaisen sivuuttaminen pankkivaltuustosta repii demareita – "Pimeät virtaukset vievät nyt puoluetta"
Helsingin Sanomat

Kovin vaiteliaita olivat sekä Rinne että Urpilainen. Edellinen tosin kehui puolueen hyvää sisäistä henkeä: Liian kiusallinen kysymys? Urpilainen ja Rinne harppoivat karkuun – katso video
IltaSanomat

Vaan kestääkö Rinne kauan puolueen johdossa?
Näkökulma: Antti Rinteen asema voi joutua puntariin

Iltalehti

Vaalitappion jälkeen SDP:n sanomalehti Demokraatti joutui säästökuurille; ilmestyskertoja harvennetaan, väkeä vähennetään. SDP:n linnake, Ikuiseksi luultu "meidän Paasitorni" Helsingin Hakaniemessä on myyty ja puolue muuttaa pienempiin tiloihin.

Outoa, että SDP toimii omien vaihtoehtojensa vastaisesti; ennen vaaleja he ehdottivat, että yritysten ei pidä vähentää väkeä, elvytetään, otetaan lainaa. Mutta nyt he itse vähentävät väkeä, myyvät omaisuuttaan, saneeraavat. Yhteisillä varoilla he olisivat olleet valmiit leikkimään, mutta kun todellisuus tuli liki ja kyseessä on omat varat, niin tekivätkin täyskäännökseen.

Kummastelen myös sitä miksi SDP ei pääse eroon siitä ummehtuneesta vanhakantaisuudesta; kytkös ay-liikkeeseen vieroksuttaa ihmisiä. AY-liike koetaan yhä enemmän härskinä oman edun ajajana ja se lähinnä lyttää kaikki uudistukset, joita Suomi nyt tarvitsee.

SDP:n edustajat ja mepit sekä puolueen viestinnästä vastaava Dmitri Qvintus ovat keskittyneet voimallisesti Perussuomalaisten kansanedustajien ja puolueohjelman mollaamiseen ja rasismista niuhottamiseen. Jostain syystä demareilla ei ole mitään sanottavaa oman puolueensa toiminnasta, tavoitteista ja ohjelmasta. Kaikki energia ja tarmo on suunnattu muiden sanomisten kyttäämiseen ja niistä lähes loputtomiin valituksiin mm. blogien välityksellä. Kukaan heistä ei pohdi julkisesti miksi SDP:n suosio on mennyttä ja loistonpäivät takana. Miksi?
- SDP:n talouslääke oli että toivotaan toivotaan ja odotellaan parempia aikoja. Ehkä he vaan kovasti odottavat ja toivovat, että joku joskus äänestää heitä taas. Mutta miksi ihmeessä kukaan niin tekisi?
- Demarien eväät ovat syödyt jo aikaa sitten.
----------------

EDIT: Juuri saamamme uutisen mukaan...

Demarileirissä kuohuu nyt pahasti

Urpilaisen kohtelu tuomitaan: Luokatonta, kunnioituksen puutetta, näyttää tosi pahalta.

Puoluetalon myynti ja Jutta Urpilaisen kohtelu nostattavat tunteita SDP:ssä.

Puolueen ex-puheenjohtaja Urpilainen ei enää päässyt Suomen pankkia valvovaan eduskunnan pankkivaltuustoon, vaikka olisi sinne halunnut.

Ex-puoluesihteeri Ulpu Iivarin mielestä Urpilaisen kohtelu on "luokatonta".
- En ymmärrä, miten SDP:llä on varaa olla käyttämättä hänen asiantuntemustaan. Hänen toivomuksensa olivat aika kohtuullisia, jos hän halusi säilyttää entiset rivijäsenen paikkansa pankkivaltuustossa ja ulkoasiainvaliokunnassa, Iivari ihmettelee.

Puheenjohtaja Antti Rinne lupaili ennen vaaleja Urpilaiselle ministerin paikkaa. Vaalitappion jälkeen SDP:ssä oli kovin vähän paikkoja jaettaviksi, sillä entinen mahtipuolue ei saanut edes eduskunnan varapuhemiehen paikkaa.

Iivari muistuttaa, että valiokuntapaikkojen jako oli eduskuntaryhmän ratkaisu eikä puolueen puheenjohtajan päätös.
- Saattaa olla, että kyse ei ollut Antti Rinteen vahvuudesta vaan heikkoudesta.

Tappio SDP:lle

Euroedustaja Liisa Jaakonsaaren mielestä Urpilaisesta olisi voinut pankkivaltuutettuna tulla talouspolitiikan "spokeslady" SDP:ssä.
- Se oli tappio SDP:lle ja ihmettelen, miksi näin tapahtui.

Jaakonsaaren mukaan tappion kärsineitä naisia kohdellaan huonommin politiikassa kuin miehiä.
- Miehet pääsevät eteenpäin, mutta naisilla alkaa tulla muureja eteen.

Jaakonsaaren mielestä Urpilainen olisi ansainnut hiukan kunnioitusta kovan työn tehneenä entisenä puheenjohtajana.
- Tämä näyttää ulospäin tosi pahalta ja Jutan kannalta kohtuuttomalta, arvioi ex-puoluesihteeri Mikael Jungner. Hänen mukaansa uusi aika vaatii uudenlaista johtamistapaa myös SDP:ssä.
- Tämä on kaikki korjattavissa. Ei tässä mitään peruuttamatonta vahinkoa ole vielä tapahtunut.

Talokin myydään

Moni demariveteraani suree perinteikkään SDP:n puoluetalon myyntiä. Arvostelijoiden mielestä talo päästettiin huonoon kuntoon.
- En tiedä, mikä on mennyt talon pidossa pieleen, Iivari sanoo. Hän toimi SDP:n puoluesihteerinä 1987 - 91.

Iivarin puoluesihteerivuosina taloutta pyöritti hallintopäällikkö Maunu Ihalainen ja puoluetoimiston tilat kustannettiin vuokratuloilla.
- SDP oli silloin Suomen vakavaraisin puolue.

Jungnerin mukaan aika ajoi ohi puoluetalosta. Hänen mielestään oli viestintävirhe yhdistää talon myynti vaalitappiosta johtuviin säästötalkoisiin.
- Hienoa, että SDP lähti etsimään uusia tiloja. Ne tilat eivät taivu moderniin tekemiseen. Itse puoluesihteerinä suunnittelin juuri tuollaista päätöstä.
Iltalehti
Keskiviikko 10.6.2015 klo 20.45

[PaxCow]

Outoa, että SDP toimii omien vaihtoehtojensa vastaisesti; ennen vaaleja he ehdottivat, että yritysten ei pidä vähentää väkeä, elvytetään, otetaan lainaa. Mutta nyt he itse vähentävät väkeä, myyvät omaisuuttaan, saneeraavat. Yhteisillä varoilla he olisivat olleet valmiit leikkimään, mutta kun todellisuus tuli liki ja kyseessä on omat varat, niin tekivätkin täyskäännökseen.

Tässä ymmärretään totaalisen väärin taloudenpidon perusasiat. Se, että valtio kasvattaa kokonaiskysyntää elvyttämällä on aivan eri asia kuin se, että tappiollinen yksityinen toimija ottaa velkaa sellaiseen toimintaan, joka ei kasvata tulovirtoja.

_______________________________________________________________________________

Sitten ihan toiseen asiaan. Viikko sitten oli Hesarissa mielenkiintoinen mielipidekirjoitus (värjäykset tein mä):

Keskustanuorten varapuheenjohtaja HS:n mielipidesivulla: Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkein köyhimpiin

Keskustan johtaman oikeistohallituksen hallitusohjelma on alkiolaisen ihmisyysaatteen hautaus. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat yksiselitteisesti suomalaisen yhteiskunnan kaikista köyhimpiin: opiskelijoihin, työttömiin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Koskaan ennen en ole ollut yhtä pettynyt ja ahdistunut puolueeni toiminnan vuoksi.

Suomalaiset ymmärtävät tarpeen julkisen velkaantumisen lopettamiselle ja ovat valmiita tinkimään eduistaan, mutta oikeudenmukaisuuden tuntu puuttuu.

Johtajien suulla sanotaan, että kaikkiin sattuu ja että hyvätuloisten on kannettava muita suurempi vastuu, mutta se ei pidä paikkaansa. Tinkimiseen pakotettuja ovat ne, joilla on jo ennestään taloudellisesti tiukinta. Pääministerin vetoaminen hyvään tahtoon ja palkkojen alentamiseen vapaaehtoisesti tuntuu vitsiltä.

Keskustasta on tullut kokoomuksen jatke, pragmaattinen elinkeinoelämän edunvalvoja ja valtionhoitajapuolue, jossa aate näkyy vain puheenjohtajan puoluekokouspuheissa, ei teoissa.

Vaihtoehtona uusliberalistiselle talouspolitiikalle olisi ollut ottaa sosiaalidemokraatit mukaan hallitukseen, kuten keskustan puoluevaltuuston enemmistö halusi. Samalla työmarkkinaosapuolille tarjottu yhteiskuntasopimus olisi voinut saada tuulta siipiensä alle.

Hallituspolitiikkaa olisi voitu rakentaa maltillisemmille leikkauksille esimerkiksi luopumalla verovähennyksistä tai jättämällä tuloveron kevennys tekemättä. Kaikista vähiten järkeä on autoveron kevennyksessä, joka on kädenojennus vauraalle väestönosalle.

Olisiko leikkauksia voitu jaksottaa pidemmälle aikavälille? Miksi vaalikampanjassa keskusta puhui kahden miljardin leikkauksista, kun lopputuloksena pelkästään menoleikkauksia tehdään kuudella miljardilla?

Suomesta on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana kilpailukyky-yhteiskunta, jossa vapaan kilpailun ajatellaan ratkaisevan ongelman kuin ongelman. Työttömyydestä on tullut pysyvä ilmiö samalla, kun yksilöiden jaksaminen työelämässä on heikentynyt. Kilpailukyvyn korostaminen tuottaa taloudellista menestystä toisille, mutta samalla se kasvattaa niin väestöryhmien kuin alueiden välistä eriarvoisuutta.

Hallitusohjelmassa on valonpilkahduksiakin, tietenkin. Julkisen sektorin käytäntöjen uudistamiseen kaivataan maalaisjärkeä, joka tuntuu vuosikymmenten aikana kadonneen viranhaltijoilta. Hallituksen tavoitteet kokeiluille ja normien tarkastelulle ovat tervetulleita. Biotalous, sote ja aluehallinto ovat keskustan pitkäaikaisia tavoitteita, jotka on nyt tarkoitus toteuttaa. Tuntuu kuitenkin, että suuressa kuvassa hallinto ajoi ihmisen ohi.

Olen keskustalainen, koska Santeri Alkion määrittelemä ihmisyysaate on asettanut aina ihmisten, alueiden ja luonnon hyvinvoinnin ensisijaiseksi. Nykyinen keskustalainen politiikka on kaukana aatteesta, johon olen sitoutunut.

Katja Asikainen
varapuheenjohtaja
Suomen keskustanuoret

http://www.hs.fi/mielipide/a1433302477294

[Doctor Lecter]

Nuorisojärjestön ulostulot ovat osa poliittista peliä. Aivan kuten Vihreiden puoluekokouksessa ehdotus että Suomen lipulla voisi tulevaisuudessa pyyhiä persettä. Kuten PaxCow sanoit, se oli vaan ehdotus muiden joukossa - ei mikään ykkösprioriteettiin luokiteltava. Kertoipahan vaan jotain Vihreiden jäsenten henkisestä tilasta.

Kokoomuksen nuoriso-osasto meuhkasi taannoin jostain, en nyt muista mistä, mutta senioriosasto ja puolue vaiensivat keskustelun. Perussuomalaiset nuoret ottavat silloin tällöin esille asioita jotka ammutaan melko nopeasti alas.

PaxCow: Tässä ymmärretään totaalisen väärin taloudenpidon perusasiat. Se, että valtio kasvattaa kokonaiskysyntää elvyttämällä on aivan eri asia kuin se, että tappiollinen yksityinen toimija ottaa velkaa sellaiseen toimintaan, joka ei kasvata tulovirtoja.

SDP ehdotti että yksityiset yritykset tai valtion liikelaitokset eivät saneeraisi. Kyse ei ollut valtion harjoittamasta elvytyksestä. Jostainhan se säästäminen on aloitettava. Kun rahat ovat loppu, niin silloin vähennetään menoja. SDP olisi voinut nostaa jäsenmaksuja, ottaa rikkailta jäseniltään enemmän jäsenmaksuja tai keksiä jotain kivaa pikku myytävää; pinssejä, tarroja, kirjoa, lehtiä... Vai ovatko ostajat vähissä?

Nyt he itse saneeraavat. Olisko valtion pitänyt tulla apuun myös SDP:n talouteen? Elvyttää voidaan myös suuntaamalla varoja vaikkapa tiestön ylläpitoon - se raha jää Suomeen, mutta johonkin Keski-Afrikan pygmeille suunnatut avustukset menevät ihan hukkaan. Ei elvytys aina lainaa tarkoita, vaan niukkojen varojen kohdentamista sellaiseen mistä oikeasti on hyötyä; Suomessa tehtävä työ, siihen tarvittavat investoinnit Suomesta, suomalainen ja Suomeen veronsa maksavan henkilön työllistäminen, välittömät vaikutukset ja välilliset vaikutukset.

SDP:n elvytysehdotukset ovat lisää julkisen talouden työpaikkoja, lisää jakkukalkkunoita toimistoihin ja pari toyboyneekeriä kaupungilel ja valtiolle töihin tasa-arvoa julistamaan. Lisää turvapaikkakeskuksia, lisää monikulttuurikoordinaattoreita, lisää Valviran porukkaa kieltoja keksimään.

[PaxCow]

Ei elvytys aina lainaa tarkoita, vaan niukkojen varojen kohdentamista sellaiseen mistä oikeasti on hyötyä; Suomessa tehtävä työ, siihen tarvittavat investoinnit Suomesta, suomalainen ja Suomeen veronsa maksavan henkilön työllistäminen, välittömät vaikutukset ja välilliset vaikutukset.

Totta. Elvytyksestä ja lainoista puhuminen on vain yksi osa keskustelua. Tärkeintä olisi pohtia, onko tarvetta kiristävälle vai elvyttävälle finanssipolitiikalle. Tästähän toki onkin keskusteltu, mutta aika laimeaksi se on lopulta jäänyt. Yksi kannanotto on täällä: http://blogit.image.fi/rahajatalous/lie ... istumista/

Johtopäätökset

Vaikka yhteiskuntasopimus allekirjoitettaisiinkin ja finanssipolitiikkaa näin ollen selvästi kevennettäisiin, eivät toimenpiteet todennäköisesti ole riittäviä, jotta työllisyystilannetta saataisiin merkittävästi parannettua. Valtion olisi viritettävä finanssipolitiikka selvästi elvyttäväksi, ellei merkittävää vientikysynnän kasvua ole näköpiirissä. Cameronilaisella politiikalla hallitus saattaa parhaimmassa tapauksessa päätyä edellisen eduskuntakauden hallituksia kevyemmälle finanssipolitiikan uralle, mutta varsinainen elvytys ei ole mahdollista, jos mittavista julkisen sektorin leikkauksista halutaan pitää kiinni.

Tässä esitetyt arviot ovat jokseenkin spekulatiivisia, koska osa uuden hallituksen linjauksista on vielä varsin yleisluontoisia. Tarkempi arvio mahdollistuu, kun ensi vuoden budjettiesitys valmistuu ja uudet kansantalouden tilinpidon tiedot ilmestyvät. Arvioimmekin myöhemmin kesällä uuden hallituksen talouspolitiikkaa tarkemmin.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että uuden hallituksen talouspolitiikkaa leimaavat rajut julkisen sektorin leikkaukset, mutta nettomääräisesti hiukan miedontuva talouskuri.

SDP:n elvytysehdotukset ovat lisää julkisen talouden työpaikkoja, lisää jakkukalkkunoita toimistoihin ja pari toyboyneekeriä kaupungilel ja valtiolle töihin tasa-arvoa julistamaan. Lisää turvapaikkakeskuksia, lisää monikulttuurikoordinaattoreita, lisää Valviran porukkaa kieltoja keksimään.

Ilmeisesti asialinjalla pysyminen on kovin vaikeaa. Ei se mitään, sehän kertoo kirjoittajasta paljon.

[Doctor Lecter]

[quote="PaxCow"][quote="Doctor Lecter"]SDP:n elvytysehdotukset ovat lisää julkisen talouden työpaikkoja, lisää jakkukalkkunoita toimistoihin ja pari toyboyneekeriä kaupungilel ja valtiolle töihin tasa-arvoa julistamaan. Lisää turvapaikkakeskuksia, lisää monikulttuurikoordinaattoreita, lisää Valviran porukkaa kieltoja keksimään.[/quote]
Ilmeisesti asialinjalla pysyminen on kovin vaikeaa. Ei se mitään, sehän kertoo kirjoittajasta paljon.[/quote]

Ei se ole minun linja, vaan SDP:n linja. Minä pysyn aina asialinjalla. SDP ei. Se kertoo minusta paljon. Harva osaa pysyä asiassa yhtä hyvin.

Se, että he (SDP) ottaisivat lainaa julkisen sektorin kasvattamiseen on huono ajatus. Vaaleanpunaista unelmahöttöä, että "kyllä se nousu tulevaisuudessa korjaa tilanteen ja verottamalla lisää yksityisiltä yrityksiltä saamme kaiken kuntoon".

Odotellaan kuitennii ensi vuoden budjettia niin on jotain kouriintuntuvampaa. Aivan kuten tuossa tekstissä mainittiin. Tässä ei kyllä enää tiedä mitä ja ketä uskoa kun päivystävät dosentit ja talouselämän professorit sekä poliitikot ovat kaikki eri mieltä siitä mitä pitää tehdä. Ei sellaista päivää, etteikö tulisi taas julistus leikkausten turmiollisuudesta ja heti perään toisenlainen mielipide muualta.

[Mman]

Espoolainen somalipoliitikko: ”Kehitysavun leikkaus on hyvä juttu”

Somaliasta Suomeen vuonna 1992 muuttanut Nur Mohamed ylistää tuoreen hallituksen kehitysapulinjauksia.
Espoon kokoomukseen kuuluva Nur Mohamed toteaa blogissaan muistavansa selvästi, miten haitallista kehitysapu on Somalialle.

Keskustan Juha Sipilän hallitus aikookin leikata kehitysyhteistyön määrärahoja 300 miljoonan euron verran.

– Kehitysapu nykyisessä muodossaan estää tehokkaasti paikallisen teollisuuden ja kaupankäynnin kehittymisen. Miksi minun kannattaisi perustaa T-paitoja tuottava tehdas, kun voin pukeutua lahjoituksina saamiin vaatteisiin, Mohamed perustelee.

Mohamedin mukaan kehitysapuun liittyy monia epäterveitä piirteitä.

– Hyvänä esimerkkinä meillä Somaliassa paikallinen kalastuselinkeino ei ole pystynyt kehittymään pitkään aikaan. Tämä ajaa omalta osaltaan paikallisia kalastajia tarjoamaan aluksiaan paremmin maksaville asiakkaille.

Mohamed kritisoi myös Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kannanottoja. Hänen mukaansa Kepa muun muassa käyttää rahaa aivan muihin asioihin kuin kehitysapuun, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hän kuitenkin ehdottaa myös ratkaisuja.

– Jatkossa Suomen kehitysapu tulee olemaan alle 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä valtaosa tulisi muuttaa investoinneiksi, Mohamed ehdottaa.

– Investoinnin ehtona olisi se, että hankkeeseen investoidaan saman verran paikallista rahaa: suomalaisen kehitysapurahan osuus olisi korkeintaan 50 %. Lisäksi suomalaisten tulisi osallistua aktiivisesti yritysten hallintoon, korruptionvastaisten toimien valvontaan ja auttaa yhteistyöyrityksiä pääsemään uusille markkinoille.


http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 83512.html

http://caalim68.puheenvuoro.uusisuomi.f ... hyva-juttu

[PaxCow]

Soini huolestui tasa-arvosta ja ilmastonmuutoksesta

EU:n ulkoministerikokouksessa eilen puhui ulkoministeri Timo Soini, josta ministerinsalkku on kuorinut esiin feministin. Soini oli erityisen huolissaan luonnon monimuotoisuuden säilymisestä tuleville sukupolville.

Tänään alkaa EU:n ulkoministerikokous Brysselissä. Suomen ulkoministeri Timo Soini (ps.) piti eilen kokouksen alla puheen, jonka painotukset olivat erilaiset kuin mitä Soinilta on kotimaanpolitiikassa totuttu kuulemaan.

Soini halusi nostaa keskusteluissa EU-kollegoidensa kanssa esiin kaksi pointtia, joista ensimmäinen oli huoli naisten oikeuksien puolesta.

"Menestyvät ja kestävät yhteiskunnat vaativat koko yhteiskunnan potentiaalin käyttämistä", Soini painotti. "Tämä edellyttää, että tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen, taloudelliseen toimintaan ja poliittiseen päätöksentekoon."

"Olemme tulleet pitkälle sukupuolten välisessä tasa-arvossa, mutta meidän maissamme monet naiset ja tytöt joutuvat arjessaan edelleen kokemaan syrjintää — ja liian monet naiset joutuvat kokemaan väkivaltaa kodeissaan ja työssään."

Uusi työ tuntuukin nostaneen Soinista esiin feministisiä piirteitä.

"Naisten kohtaama väkivalta on vakava ihmisoikeusrikkomus. Sellaisena se pitää tuomita ja sitä vastaan pitää taistella."

Soinin mukaan keskusteluissa vaikuttaa usein unohtuvan se, että naisten kohtaama syrjintä on myös este talouskasvulle.

"Eli käy ihan arkijärkeen — ja on järkevä sijoitus — voimaannuttaa naisia, jotta he voivat työskennellä yhteiskunnissaan tasa-arvoisina."

Ilmastonmuutos osuu kaikkein köyhimpiin

Toisena asiana Soini halusi nostaa luonnonvarojen kestävän hallinnan, sillä hänestä kestävä kehitys voi toteutua vain "maapallon rajoissa".

Soinin käyttämä käsite "planetary boundaries" viittaa ympäristöjärjestöjen ylistämään ympäristötutkijoiden malliin, jossa maapallon kantokykyä mitataan yhdeksällä eri mittarilla puhtaasta vedestä aerosoleihin, merten happamoitumiseen ja ilmastonmuutokseen.

Soini nostikin ilmastonmuutoksen esimerkiksi.

"Se on suora uhka kestävälle kehitykselle. Ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten oletetaan osuvan maailman köyhimpiin alueisiin."

Soini korosti naisten aktiivista roolia myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

"Heistä täytyy tulla muutoksentekijöitä luonnonvarojen kestävälle käytölle, sillä monissa maissa juuri naiset vastaavat ruoan tuomisesta kotiin ja perheiden hoidosta."

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Soini korosti luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ekosysteemin "palvelujen" kuten puhtaan veden ja ilman ylläpitoa.

"Kun investoimme biodiversiteetin säilyttämiseen, investoimme omaamme ja lastemme tulevaisuuteen. Suomi edistää aktiivisesti vihreää kasvua ja investoi puhtaaseen teknologiaan — cleantechillä voidaan päästä useiden kestävän kasvun esteiden ylitse."

Soni tunnustautui tuoreena ministerinä "kulmien uudeksi kundiksi".

"Mutta Suomella on pitkä historia tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistämisessä. Jaan kokemuksiamme mielelläni", Soini sanoi.

http://kepa.fi/uutiset/11458

Vihreä feministi-Soini!

[Hellapoliisi]

Miksi Soini ei sitten nosta esille saman tien (heränneenä) sellaista epäkohtaa, että Suomessakin löytyy parisuhde- ja perheväkivallasta kärsiviä poikia ja miehiäkin tyttöjen ja naisten lisäksi?

Jos Soini haluaisi aivan vilpittömästi parantaa suomalaisten ja sen jälkeen muiden naisten asemaa, hän ajaisi Suomeen tasa-arvoista maanpuolustuslakia. Voisihan joku nainen lähteä rauhanturvaajaksikin ja siten olla lähestyttävämpi hahmo rauhattoman alueen naisille.

Aivan Suomen puolustuskyvynkin kannalta on mielestäni tyhmää rajata kutsunnoista pois puoli ikäluokkaa. Jos ajatus tasa-arvoisesta maanpuolustuslaista tuntuu epäilyttävältä niin siihen voi laittaa yhdeksi palvelusmuodoksi jonkinlaisen käytännön palvelun jossa opetetaan ensiapua, lääkintää, kulkuneuvoilla ajamista ja muuta kriisinhallintatoimintaa. Sivareillekin tuo voisi olla asiallisempaa toimintaa kuin esim. kirjasto tai hautausmaan huoltaminen.

[NahkaSaapas]

Voi jeesus nyt taas kerran. Pitänee vaan vetää perskännit juhannuksen kunniaksi ja toivoa, että kaikki oli vain pahaa unta. Ei kai oikeasti tällaisia hörhöjä ole olemassakaan? Eihän? Ja vielä naisihminen joka tällaisia päästää suustaan.

"...EOP haluaa muuttaa Suomen yhteiskunnaksi, jossa eläimet ja ihmiset olisivat samanarvoisia..."

Tosin en tiedä, olisiko se sinällään askel taaksepäin, vaikka kanoillakin olisi äänioikeus - onhan se Turun yliopistosta valmistuneilla maistereillakin...

Helsingin Sanomat 19.6.2015.

http://nyt.fi/a1305963530357?ref=hs-top4-1

Tämä nainen johtaa radikaalia eläinoikeusliikettä, joka aikoo syrjäyttää nössöt vihreät ja tehdä Suomesta täysin vegaanisen yhteiskunnan

Tässä on Saana-Maria Inkilä, 25.

Hän on juuri valmistunut Turun yliopistosta maisteriksi pääaineenaan suomen kieli.

Inkilä myös johtaa radikaalia uutta yhdistystä nimeltä Suomen Eläinoikeuspuolue eli EOP. Se pyrkii seuraaviin kuntavaaleihin ja aikoo tulevaisuudessa eduskuntaan vihreiden tilalle.

Pitkällä tähtäimellä Inkilän johtama EOP haluaa muuttaa Suomen yhteiskunnaksi, jossa eläimet ja ihmiset olisivat samanarvoisia eikä eläimiä enää hyväksikäytettäisi.

Mutta miten tämä tapahtuu?

Suomessa yhdistys tarvitsee 5 000 tukijaa, jotta se voi rekisteröityä poliittiseksi puolueeksi.

Paraikaa kannattajakortteja keräävät esimerkiksi EU-vastainen perheasiainpuolue Perheiden hyvinvoinnin puolue ja valtion holhousta vastustava Kansallinen Viskipuolue, jolla on ilmoituksensa mukaan jo noin 1500 täytettyä kannattajakorttia.

Näitäkin radikaalimpi on kuitenkin kolmas yrittäjä Suomen eläinoikeuspuolue. Se on toukokuun lopulta lähtien kerännyt kannattajakortteja, ja niitä oli kesäkuun puoliväliin mennessä "parisataa".

"Olemme ihan aikataulussa. Tässä on vuosi aikaa", EOP:n puheenjohtaja Saana-Maria Inkilä sanoo.

Vuosi aikaa. Mutta mihin?

"Kuntavaaleihin", Inkilä sanoo.

Itse asiassa kuntavaaleihin on lähes kaksi vuotta aikaa, sillä seuraavat pidetään huhtikuussa 2017. Tosin ehdokkaat pitää vaaleihin asettaa syksyllä 2016, ja puolueen rekisteröintiin EOP:lta puuttuu vielä noin 4 800 kannattajakorttia.

Kiire tulee.

EOP on radikaali eläinoikeuspuolue. Se haluaa tuoda puoluekartalle aatteellisesti horjumattomien ympäristöihmisten vaihtoehdon. Vihreitä Inkinen pitää aatteensa jo myyneiden nössöjen puolueena.

"On jopa vähän absurdia, että vihreät väittää itseään ympäristöpuolueeksi, mutta osa sen jäsenistä syö lihaa ja ajaa korkeapäästöisellä autolla - vaikka siinä on ilmiselvä ristiriita puolueen ihanteiden kanssa", Inkilä sanoo tiukasti.

Mutta miksi tarvitaan uusi puolue? Suomessa on monta varsin menestyksekästä ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöä, kuten Animalia, Oikeutta eläimille ja Maan ystävät.

Eivätkö ne kelpaa?

Kelpaavat ne, Inkilä sanoo, mutta "puolue on uusi instrumentti samoille päämäärille".

Nykyisiin eduskuntapuolueisiin nähden EOP on aivan omilla linjoillaan. Se ajaa yhteiskuntaa, jossa minkäänlainen eläinten hyväksikäyttö ei olisi sallittua.

Oikeaoppisessa EOP-valtiossa ei syötäisi kananmunia eikä juotaisi maitoa, nahkatakit ja lampaanvillapaidat olisivat pannassa. Lihantuotannosta nyt puhumattakaan.

Jokainen yhteiskunta, joka sallii eläinten hyväksikäytön, on väkivallan yhteiskunta - EOP julistaa.

Sanavalinnat muistuttavat - ja epäilemättä harkitusti - sloganeita, joita ovat käyttäneet myös suoran toiminnan eläinoikeusaktivistit. EOP:n manifesti julistaa "eläinten oikeudet tasa-arvoiseen asemaan ihmisoikeuksien kanssa".

Mahtavatko jurot suomalaiset olla tähän vielä valmiita?

"Uskomme, että aika on kypsä", Inkilä sanoo.

"Loputon kasvu ja kuluttaminen eivät voi jatkua, ja ihmiset alkavat nähdä sen. Ihmiset näkevät ne vääristymät, joita ajassamme on."

Suomen puoluerekisteri elää omaa jännittävää elämäänsä. Siinä on ollut vuodesta 1969 lähtien 38 puoluetta, joista kymmenen on siellä edelleen.

Puolueita tulee ja menee - ja aina silloin tällöin joku niistä osoittautuu elinkelpoiseksi.

Edesmenneiden puolueiden muistoa kunnioittaen mainittakoon tässä niistä muutama:

Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (poistettiin puoluerekisteristä 1973).

Suomen Yksityisyrittäjäin Puoluejärjestö (poisto 1979).

Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (poisto 1995).

Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puolue (poisto 2007).

Naisten puolue (poisto 1995).

Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen rekisteristä pois potkittiin Suomen Työväenpuolue, Itsenäisyyspuolue, Köyhien Asialla, Muutos 2011, Sinivalkoinen Rintama ja Piraattipuolue.

Jos EOP:sta tulee joskus ihan oikea puolue, Saana-Maria Inkilästä tulee Suomen ylivoimaisesti nuorin puoluejohtaja.

Miten hän oikein päätyi politiikkaan?

"Olen ollut vegaani vajaan vuoden, mutta löysin ideologian enemmänkin posthumanistisen ja henkisen kirjallisuuden kautta. Minulla ei ole uraa eläinoikeusaktivistina", Inkilä sanoo.

Hän ei ole siis yksi kettutytöistä, vaan viihtynyt tähän asti lukusaleissa ja luennoilla. Pänttäys ei kuitenkaan riitä, ja nyt on aika heilauttaa Suomen politiikka radikaalisti vihreämmäksi.

Mitä EOP lupaa potentiaalisille äänestäjille?

"Mitään suoria tavoitteita on hankala asettaa. Tärkeintä on lisätä tietoisuutta. Haluamme saada ihmiset ymmärtämään, että meillä on mahdollisuus tyydyttää tarpeita tuhoamatta maapalloa", Inkilä sanoo.

EOP uskoo siihen, että jos ihmisillä on tarpeeksi tietoa asioista, he tekevät rationaalisia valintoja myös eläinoikeuksien suhteen. Eli eivät riistä.

Kuinka teihin suhtaudutaan?

"Yllättävän positiivisesti. Tietenkin tulee perusvasta-argumentteja. Moni kokee, ettei tällaisessa taloudellisessa tilanteessa voida toteuttaa tällaisia ideologisia asioita."

Inkilän mukaan EOP:n Facebook-keskusteluja trollattiin viime vuoden lopulla, kun aktiivit suunnittelivat liikkeen perustamista. Turun ylioppilaslehden haastattelussa Inkilä arveli, että trollaajat olivat "maataloutta lähellä olevista tahoista", mutta hän korostaa, ettei tiedä varmuudella.

Jännittävää. Trollasiko Maataloustuottajien keskusjärjestö MTK heitä?

"Sitä en voi tietää. He olivat nimimerkkien takaa esiintyneitä ihmisiä."

Kuten jokaisella itseään kunnioittavalla poliittisella liikkeellä, myös EOP:lla on jo pieni kansainvälinen verkosto, eräänlainen politiikan namedropping-lista.

Suhteita on Ruotsin eläinoikeuspuolueeseen Djurens Partiin, hollantilaiseen eläinoikeuspuolueeseen sekä yhdysvaltalaiseen The Humane Partyyn.

Panokset ovat siis kovat ja tähtäin kevään 2017 kuntavaaleissa.

Pohjatyö siihen alkaa jo tänä kesänä.

"Ei meillä ole isompia tempauksia, mutta on kesän aikana yksi kokoontuminen Tampereella. Panostamme sosiaaliseen mediaan, perustamme blogin ja videoblogeja, koska ne on nyt sen nuorison juttu", puheenjohtaja Inkilä sanoo.

Facebookissa EOP:n sivua on tähän mennessä peukuttanut 1 036 ihmistä, sen sijaan Twitterissä (44 seuraajaa) ja Instagramissa (94 seuraajaa) on vielä hiljaista.

Mutta ei se mitään. Aikaa on.

Uskooko Inkilä, että EOP saa valtuustopaikkoja?

"Kyllä minä uskon. Ainakin Helsingissä, Tampereella ja Turussa."

Kumpi on isompi puolue kymmenen vuoden kuluttua, Vihreät vai EOP?

Inkilä nauraa.

"Toivottavasti EOP."

[Arlene]

Miksi Soini ei sitten nosta esille saman tien (heränneenä) sellaista epäkohtaa, että Suomessakin löytyy parisuhde- ja perheväkivallasta kärsiviä poikia ja miehiäkin tyttöjen ja naisten lisäksi?

Soini ei kirjoittanut itse puhettaan, ministerit eivät kirjoita niitä. Lukaisevat läpi ja laittavat sitten jotain omaa, jos haluavat.
Tai voihan puheen pitää ilman, että on edes sitä lukenut. Kalevi Sorsahan aikoinaan piti Tarja Halosen ja Marianne Laxenin kirjoittaman puheen sitä etukäteen lukematta. Mutta sitä ei tapahtunut kuin kerran .

[NahkaSaapas]

Pate se vain jaksaa. Pitää hattua nostaa, vaikka en kaikista asioista ihan samaa mieltä olekaan. En kannata Suomen eroa euroalueesta, vaikka Väyrynen tuossa asiaa vakuuttavasti podiskeleekin. Voi tietenkin olla, että oma mielipiteeni olisi erilainen, jos ei olisi näin paljon euriboriin sidottua velkaa

Paavo Väyrysen blogi:

http://www.paavovayrynen.fi/2015/06/21/ ... yos-fixit/

Jos Grexit toteutuu, tarvitaan myös Fixit

Grexit, Kreikan irtautuminen euroalueesta, näyttää yhä ilmeisemmältä. Jo pitkään on näyttänyt siltä, että maan nykyinen hallitus haluaa sen eroavan. Kreikka on pelannut ”Mustaa Pekkaa”, ja pyrkinyt siirtämään vastuun erostaan EU:lle ja IMF:lle.

Kun Kreikka ajautuu vararikkoon, sen velat järjestellään uudelleen. Se ottaa euron rinnalla käyttöön oman valuutan, jonka devalvoituminen palauttaa kertaheitolla maan kilpailukyvyn. Talous alkaa kasvaa, työllisyys paranee ja sopeuttamistoimet helpottuvat.

Jos Kreikka poistuu euroalueesta, Suomen tulisi tehdä samoin. Olemme kärsineet jäsenyydestämme euroalueessa.

Yhtenäisvaluuttaan siirtyminen oli paha virhe. Tämän on myöntänyt myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka yhdessä Paavo Lipposen kanssa tuki yhtenäisvaluuttaa ja vei Suomen siihen ensimmäisten joukossa. Niinistö on sanonut, että nykytiedoin hän ei olisi yhtenäisvaluuttaa kannattanut.

Kun virhe on tehty, se pitää korjata, jos mahdollisuus tähän tarjoutuu. Kreikan euroeron yhteydessä se näyttää olevan avautumassa.

Monet ulkomaiset asiantuntijat ovat Suomen korjausliikettä (Fixit) jo pitkään ennustaneet ja suositelleet. Suomen ero on suoranainen välttämättömyys, jos maamme hallitus aikoo toteuttaa oman ohjelmansa tavoitteet.

Avainasemassa on taloudellisen kasvun aikaansaaminen. Hintakilpailukykyä ja tuottavuutta pitäisi kyetä parantamaan. Olisi toteutettava tuntuva ”sisäinen devalvaatio”. Alkutahdit osoittavat, että työmarkkinajärjestöt eivät tähän kykene. Näköpiirissä on kivuliaita hitaan kasvun ja julkisen talouden sopeuttamisen vuosia.

Talouskasvun aikaansaamiseksi tarvitaan mittavat investoinnit erityisesti biotalouteen. Niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa, jos Suomi ei pysty itse vaikuttamaan valuuttansa ulkoiseen arvoon. Kovin kilpailijamme Ruotsi on tässä suhteessa meihin nähden ylivoimaisessa asemassa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii vähentämään euroalueen yhteisvastuuta ja lopulta purkamaan sen. Tämä tavoite on täysin epärealistinen.

Kreikan eron yhteydessä Euroalueen yhteisvastuuta pyritään päinvastoin vahvistamaan ja sen päätöksentekoa keskittämään. Euroaluetta pyritään kehittämään ylikansalliseen suuntaan myös siinä yhteydessä, kun unionissa toteutetaan Britannian vaatimia uudistuksia. Euroalueesta tulee unionin liittovaltioydin.

Jos ja kun Suomi haluaa irti euroalueen yhteisvastuusta, ainoa mahdollisuus on erota siitä. Eroaminen tuskin antaa mahdollisuutta päästä eroon tehdyistä taloudellisista sitoumuksista, mutta uusilta voidaan välttyä. Euroalueessa pysyttäytymisen kokonaistaloudellinen hinta olisi kova.

Taloudellisen itsenäisyytemme palauttaminen ei olisi vaikeaa. Ottaisimme euron rinnalla käyttöön oman valuutan. Euroja voisimme käyttää edelleen haluamassamme laajuudessa.

Suomi voisi ehkä esimerkillään johtaa kehitystä siihen, että euroalueen tulevaisuutta pohdittaisiin laajemminkin. Euro yhtenäisvaluuttana on epäonnistunut ja sen tulevaisuus epävarma. Euroalue koostuu aivan liian erilaisista kansantalouksista, mikä johtaa väistämättä kasvavaan yhteisvastuuseen ja repiviin kiistoihin jäsenmaiden kesken.

Euron pelastamiseksi on kaksi vaihtoehtoa.

Ensiksikin Kreikan ja Suomen lisäksi useat muut euroalueen maat voisivat ottaa euron rinnalla käyttöön kansallisen valuutan. Tällöin lähestyttäisiin mallia, jota Karl Lamers ja Wolfgang Schäuble ehdottivat vuonna 1994. Sen mukaan yhtenäisvaluutassa olisivat olleet ainakin aluksi vain Ranska, Saksa ja Benelux-maat. Muille euro olisi ollut kansallisen valuutan rinnalla käytettävä yhteinen raha.

Toinen vaihtoehto voisi olla se, että kaikki euroalueen maat ottaisivat euron rinnalla käyttöön kansalliset valuutat, kuten professori Vesa Kanniaisen johtama työryhmä runsas vuosi sitten ehdotti.

Tällöin siirryttäisiin yhtenäisvaluutasta (single currency) yhteiseen valuuttaan (common currency), jota Suomen ja Ruotsin keskustalaiset europarlamentaarikot Olli Rehniä lukuun ottamatta 20 vuotta sitten ehdottivat. Yhtenäisvaluuttaa voitaisiin harkita jossakin muodossa myöhemmin, kuten silloin myös esitimme.

Jos Suomi eroaisi euroalueesta, olisimme rahapolitiikan suhteen samassa asemassa kuin Ruotsi ja kaikki muutkin Pohjoismaat. Tämä avaisi uusia mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteistyön kehittämiselle.

[NahkaSaapas]

Mielenkiintoinen tilastokeskuksen laskelma. Ensinnäkin tietenkin hyvä, että tästä uutisoidaan. Pysyy mielessä, että on niistä suurituloisista meille muutakin hyötyä kuin se, että saamme purkaa kateuttamme kansanradiossa ja päivälehtien tekstaripalstoilla. Vähän pohdituttaa tuo suurituloisen määritelmä, kun siihen pääsee 50 000 euron vuotuisilla bruttotuloilla. Itsellä ei kyllä heti tulisi mieleen ajatella, että reilut 4 000 euroa kuussa tienaava on suurituloinen. Luokittelisin ennemmin keskituloiseksi. Ja eikös se Urpilaisen Jutta ollut aikoinaan sitä mieltä, että kaikki alle 5 000 euroa kuussa tienaavat ovat pienituloisia...

Yle Uutiset 7.7.2015.

http://yle.fi/uutiset/kovapalkkaisin_11 ... ia/8136397

Kovapalkkaisin 11 prosenttia maksoi 45 prosenttia veroista – pienituloisin 44 prosenttia alle 8 prosenttia

Suurituloiset maksavat suurimman osan Suomen veroista. Tilastokeskuksen mukaan kovapalkkaisin 11 prosenttia suomalaista maksoi 45 prosenttia Suomen suorista veroista vuonna 2013.

Suurituloisin 11 prosenttia maksoi melkein 45 prosenttia Suomen suorista veroista vuonna 2013, kertoo Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilasto. Tuohon ryhmään pääsi 50 000 euron vuotuisilla bruttotuloilla. Suurituloisia on Suomessa runsaat puoli miljoonaa.

Suoria veroja maksettiin vajaat 29 miljardia euroa vuonna 2013. Luvuissa on mukana ansiotulovero, pääomatulovero, kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksut, mutta ei eläkevakuutusmaksuja.

Suurituloisten vajaan 45 prosentin osuus on melkein 13 miljardia euroa. Tulos on laskettu 29 miljardin kokonaissumman mukaan.

Pienituloisten osuus reilut 2 miljardia

Toisessa ääripäässä on runsaat kaksi miljoonaa pienituloisinta, jotka maksoivat 7,5 prosenttia suorista veroista. Pienituloisiksi määriteltiin ne vajaat 44 prosenttia tulonsaajista, joiden vuotuisat bruttotulot olivat alle 20 000 euroa.

Pienituloisten 7,5 prosentin osuudeksi tulee reilut 2 miljardia.

Keskituloiset, joiden vuotuisat bruttotulot olivat 20 000 euron ja 50 000 euron välillä, maksoivat vajaat 48 prosenttia suorista veroista. Tähän ryhmään ylsi runsaat 45 prosenttia tulonsaajista.

Keskituloisten vajaat 48 prosenttia on 29 miljardin kokonaissummasta laskettuna melkein 14 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilasto on julkaistu joulukuussa 2014. Vuoden 2014 tiedot julkaistaan joulukuussa 2015.

Sitran Kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit -teemaa johtajava Timo Lindholm käsitteli aihetta tänään Sitran blogissa. Hänen mielestään Suomella ei ole varaa menettää korkean lisäarvon töitä, eikä niiden tekijöitä.

Merkittävä osa julkisen sektorin verokertymistä on suurituloisten varassa.

[Mman]

Suomessa asuvan Kreikkalaisen haastettelu ajassa 03.16--> mielenkiintoinen kommentti
eräästä hallituspuolueesta..

http://areena.yle.fi/1-2448957?autoplay=true

[A.W]

Mies pätkässä oli hyvin asiallinen,mutta kommentti fasistipuolueesta, ei nyt oikeen sopinut siihen.
Jos ajatellaan tavallista kreikan kansalaista, eikä tätä helvetin peliä, että miten pelastetaan EU:n kasvot, niin kaikkein parasta olisi kreikan kansalle, että ne lähtisivät eurosta. Sääliksi käy kansaa. Merkkelin ja kumppaneiden on helppo puhua pullottava lompakko taskussa.