turumurre kirjoitti:Tuli vielä mieleen halosta ja tästä mahdollisuudesta
http://aijaa.com/a5jlaD
sellainen ajatus, että miten nuo on lyöty. Jos ajatellaan sitä, että ne olisi lyöty siellä löytöpaikassa niin asento on hankala: lyöjän on täytynyt olla uhrin päällä ja oikea ohimo kattoon päin.
Jos taas muualla (mitä itse ehdottaisin), niin voisi ajatella että uhri on ollut vielä tajuissaan tai ainakin tajunnan rajamailla (nuo jäljet kun ei kovin vaarallisilta näytä).
Viittaisiko tämä siihen, että rusikoija oli vasuri. Oikeakätisen on hankala aiheuttaa noita ellei uhri ole aivan liikkumatta.
Toisaalta pohtien, iskukeskittymä on kyllä tietyssä kohtaa, ja tämä taas viittaisi siihen että uhri on ollut enempi liikkumatta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois vasuria, vaan vain vahvistaa hieman oikeakätisyyden mahdollisuutta.
Vaikea kuvitella semmoista skenaariota, missä nuo vammat voitaisiin lyödä uhrin oikeaan ohimoon pystysuoraan klapilla. Ja että klapista ylipäätään tulisi tuollaiset viivasuorat säännölliset jäljet. Korkeammalla ohimolla oleva vamma ei ole niin siisti kuin alempi, koska siinä oli jo iho rullalla, eli haava tuoreena repsottavampi. Ehkä myös perspektiivi hiukan hämää. Kyllä mä vielä rahani sen puolesta likoon laitan, että jäljet on lyöty sorkkapäisellä astalolla samassa yhteydessä kuin ohimoon uponnutkin isku (tai sitten siinä on kaksi iskua aivan vierekkäin). Huomioi luun selvästi suurempi paksuus noissa "uppoamattomissa" kuin kulmakarvan/silmäluun reunassa, missä kallo on ohuimmillaan. Ei myöskään voi "vaatia" ehdottomasti, että jokainen isku olisi annettu aivan täysillä. Kallo myös joskus kestää ihmeitä; ainakin toinen noista iskuista taitaa osua poskiluuhun, eikä siitä nyt läpi mennä nui vaa.
Tärkein pointti on kuitenkin käytettävissä oleva tila. Iskut on hovinkin tuomion mukaan annettu niin, että surmaaja on seissyt uhrin ja takan välissä, siinä pesuhuoneen oven ja klapitason vieressä, ns. takan katveessa. Tämä voidaan kaiketi myös veriroiskeista päätellä. Takan kyljessä ei ole mainittu veriroiskeita, vaikka vaatekaapissa niitä on. Uhrin sivulta lyöminen edellyttää astaloa, jossa on vaakasuora terä, kuten sorkkaraudassa tai vasarassa. Tilaa ei ole olla uhrin "edessä"/päällä, koska sänky on tiellä. Eikös? Tiedän kyllä, että Mäkinen uumoili joskus jotain kirvesiskua, surmaaja jalat uhrin vartalon molemmin puolin seisten, mutta en osta tuota.
Kovin monet astalot eivät myöskään oikein teorioita paranna, lisäksi erikoista, että surmaisku on kuitenkin suunnaltaan ihan samaa sarjaa, vaikka astaloa olisi vaihdettu välillä. Eiköhän siinä ole ollut vain puukko ja sorkkarauta/sorkkaraudan kaltainen astalo. Klapilla korkeintaan huitaistu päälaelle siinä vaiheessa, kun uhri on pudotettu sängyltä ja on sängyn vieressä polvillaan. Tässä yhteydessä on ensin lyöty kymmenisen iskua keskelle selkää (nämä ovat ainoat veitseniskut suojattomaan uhriin), ja ehkä tässä on veitsi lopullisesti vääntynyt. On siis otettu kasasta tai maasta klapi ja sillä kopsautettu vielä päähän, ennenkuin noustu ja haettu astalo.
Uhrin puukotusvammat ovat hyvin klassisesti (rikostutkimuskirjoista löytyy kuvia) oikeakätisen surmaajan tekemiä, eli annettu seisaallaan olevan uhrin vatsan vasemmalle puolelle alhaalle, sekä vasempaan kylkeen ja ylemmäs vasempaan olkavarteen ja kainaloon. Oikean käsivarren haavat ovat eri suuntaisia, niitä ei ole voitu pystypainissa antaa, ja uskonkin, että ne on annettu sängyllä, surmaajan ollessa osin uhrin päällä. Mutta vasemman puolen haavat: kiinni on oltu, pystypainissa, kättä sidottu ja alakautta tuikittu veitsellä. Veitsiote ollut terän suunnasta/haavojen suunnasta päätellen "miesmäinen", eli tämmöinen alakautta pistävä, eikä mikään "psykotyylin"huitoja. Ihan koomista suorastaan kuvitella Aueria sitomaan miehensä kättä painissa ja alakautta puukottavan syliotteessa parikymmentä kertaa. Aueri ei olisi todennäköisesti uskaltanut puukkoa edes miestään päin heilauttaa,vaikka kuinka olisi hänet hengiltä tahtonut. Suurin osa puukonhaavoista on annettu pystyssä, koska ovat valuneet alas ja koska verta on pudonnut maahan ja uhri ja surmaaja verisellä alueella tapelleet. Maassa ollessa ei haavoja myöskään olisi edes mahtunut antamaan, koska esim kyljen syvät iskut ovat aivan maan rajassa. Ja toki terän asennosta voidaan surmaajan sijaintia päätellä.
En usko verta valuvaan pääiskuun ennen sängylle kaatamista, koska sängyllä ei ole kuin kyljestä tullut läikkä. Toki tarkkaa kuvaa ei ole. Hampaat lyöty suusta ensimmäiseksi, eli toki nenästä ja huulista on verta vuotanut. Uhrin nenänvarsi on reilusti turvonnut, erityisesti vasemmalta puolelta, mikä indikoisi oikeakätisen surmaajan nyrkiniskua. Mahdollisuuksien rajoissa tietysti on, että turvotus olisi voinut tulla astaloniskusta; tästä en tiedä tarpeeksi. Mutta ihan klassinen turpaansaaneen nenä kuitenkin lopputuloksena. Uhrillahan oli varsin isokokoinen ja pitkänmallinen nenä.
Ylähampaat eivät ole olleet suussa kun astalolla on lyöty suuhun. Uhri ollut lyönnin osuessa maassa selällään. Sen jälkeen asento muuttunut, pää kääntynyt olohuoneen suuntaan ja siihen annettu kolme (tai neljä) iskua peräkkäin. Huomioi veriroiskeiden laajuus pesuhuoneseinällä. Kaikkia iskuja ei ole lyöty yhteenmenoon, voisi päätellä tästäkin. Suuiskuun on jo katkenneet valitukset, tuo on sen verran rumaa jälkeä tuottanut. Terä vaikuttaisi tunkeutuneen muutamia senttejä kitalakeen ja on halkaissut huulet ja alahampaat.
Uhrin sijainnista: eikö meillä ollut melkein yksimielisyys siitä, että uhria on astaloinnin jälkeen kieräytetty? Oikea ohimohan on ollut ylhäällä, kun siihen on lyöty. Sitten uhri kieräytetty selälleen ja pää retkahtanut oikealle, kasvot kohti vaatekaappia. Huomioi verilammikon puuttuminen uhrin pään vieressä vasemmalla puolella (Lehdon dokumentin kuvat); lattia on puhdas ikäänkuin uhri olisi kieräytetty nurkkaanpäin, maattuaan ensin kasvot olohuoneen suuntaan. Voi tietysti olla, että laatoituksen saumat ohjaavat verta myös.
Sorkkaraudan koko: onko sorkkarauta, jossa yksittäinen sorkka on 2,5cm ja rako niiden välissä 1cm, "julmetun iso"? Muistaakseni joskus jossain rautakaupassa noita erilaisia astaloita vähän sillä silmällä mittailin, ja ei tuo 6cm nyt mikään ihmeellinen leveys ole. Vasaraa se kyllä on leveämpi, mutta sorkkarautana menisi ihan hyvin mielestäni. Vaihtoehtojahan on sorkkarautamallistossa valtavasti, eli ei tässä nyt välttämättä mitään metristä vehjettä haeta, vaan semmoista lattavartista käteensopivaa murtorautaa.
Mitään ihme "parillisia pistohaavoja" tai ristinmerkkejä ei tuolta kyllä löydä Mikko Paaterokaan. Pernaan osuneet kaksi haavaa toki ovat aivan vierekkäin, ja varmaankin yhteen kyytiin annettu. En tiedä, kuka Hejacin sankari nuo parilliset pistohaavat on lanseerannut, ja millä perusteilla.