Mistä sinä voit tietää, suriko Auer miehensä äkkikuolemaa ja miten?Corazzon kirjoitti:Voi olla hyvinkin paljon merkitystä kokonaistilanteen kannalta. Ja varsinkin näiden viattomien lasten, joilta on väkivaltaisesti murhattu isä ja sen jälkeen heitä on vielä hyväksikäytetty jne... missä onkaan kaipaus ja kunnioitus surmansa saanutta kohtaan? Kyllä ihmiset yleensä surevat ja varsinkin tuollaisessa äkillisessä, väkivaltaisessa kuolemantapauksessa. Herätkää pahvit! Ei tarvita mitään kyökkipsykologiaa vaan tervettä järkeä ja pikkuisen enemmän ihmistuntemusta. Sekä elämänkokemusta.
Auer tuli julkisuuteen vasta, kun hänet vangittiin surmasta yli 2,5 vuotta tapahtuneen jälkeen. Siinä ajassa moni leski ehtii jo uusiin naimisiin eikä kukaan ole paheksumassa, että mikset vieläkin sure ja ole järkytyksestä pois tolaltasi.
Siinä vaiheessa, kun Auer on joutunut epäillyksi ja syytetyksi, surutyö on kaikilla mittapuilla ollut akuutin vaiheen ohi. Auerille kyse on silloin ollut HÄNEEN ITSEENSÄ kohdistuneesta vääryydestä, ei enää Jukkaan.
Syyllisyyttä ei hänestä näkynyt, koska hän ei ollut syyllinen.
Tunnekylmyys ei kohdistunut Jukkaan vaan viranomaisiin, jotka syyttivät syytöntä ihmistä. Lisäksi olisi ihme, jos Auet ei olisi käyttänyt mielialalääkkeitä. Saattaa nimittäin pikkaisen masentaa joutua syytetyn penkille syyttömänä.
Halua selvittää rikos ei näkynyt kasvoilta, koska rikos ei selviä sillä, että väärä ihminen on syytettynä. Päinvastoin.