Ei syyttäjä ole esittänyt väitettä rahojen alkuperälle vaan Aarnio itse.muk kirjoitti:Vastasin kuitenkin viestiin "Liikemies lahjoittajana (jota Aarnio ei osannut kuvat oikeudessa, vaikka liikemiehen tuntevien mukaan oli erottuvia kasvonpiirteitä esim suuri nenä) on kerrassaan uskomaton/mahdoton. " <- Ei kai tuo suinkaan ole se oikeuden peruste, minkä takia Aarnion tarinaa pidettiin epäuskottavana, kuten vihjaatkin.teppo kirjoitti: Olisikohan tässä vaiheessa hyvä esimerkiksi kysyä Aarnion tuomio -ketjussa tuomion lukeneilta, mitä oikeus päätteli ja mistä. Ei tarvitsisi arvailla. Tuomiota lukematta todennäköisimmältä vaikuttaa kuitenkin sellainen tulkinta, että ei oikeus päättele tunsiko Aarnio liikemiestä vai ei, vaan se arvioi, onko Aarnion kertoma vaihtoehtoinen tapahtumienkulku mahdollinen. Se ei ratkea pelkästään sillä, kieltäytyykö Aarnio kuvailemasta liikemiestä. Kokonaisarvioon tarinan mahdollisuudesta tai uskottavuudesta vaikuttaa myös se, pitääkö oikeus kuinka realistisena, että kuolemansairas mies toimituttaisi kuriirilla muovikassissa setelirahaa poliisille.
Oikeuden lausunnosta tästä kohtaa on luultavasti jotakin tuollaista hyvin ympäripyöreää "ei ole uskottavaa, koska ei tunteneet toisiaan tarpeeksi hyvin". Siten ei tuo mitään lisävaloa asiaan. Mutta lienet oikeassa, ei haittaa asiasta käräjäketjussa tiedustella.
Ok, sinänsä ihan järkevää. Harvinaisen suoraselkäinen ja reilu tämä syyttäjä, kun yrittää tarjota oljenkortta, jolla Aarnio pääsisi rimpuilemaan törkeistä huumetuomiosta. Tämäkin esittämäni seikka parituksesta siis liittyi siihen, että keskustelukumppanini mielestä oli rahojen saanti oli mahdotonta, koska liikemiehellä oli iso nenä.Kysymys rahojen saamisesta vastineena paritukseen osallistumiselle on syyttäjän puolelta pakko esittää, koska se olisi edes jotenkin järkevä peruste sille, miksi Aarnio olisi ylipäätään saanut rahaa. Tavallaan tuollaisen tunnustaminen tekisi tarinasta edes lähempänä uskottavaa olevan. Toki se samalla lopullisesti romuttaisi käsityksen Aarniosta rehellisenä ja kunniallisena poliisina.
Jos 447 000 euroa tienaa turvamiehenä toimimisesta ja väittää olleensa henkilökohtaisesti tilaisuuksissa mukana, niin voisi olettaa jollain tapaa osaavan kuvailla tätä salamyhkäistä liikemiestä. Painotan, että olisi ollut Aarnion oma etu, että osaisi liikemiestä kuvata.
Käräjäoikeuden päätöksessä todetaan, ettei Aarnion selitys rahoille ole uskottava.
Jos Saaran kertomus Tammisesta (ulkonäkö) olisi täysin väärä, olisi tämä ilmennyt istunnoissa myöhemmin.
Jännä, että osa täällä voi uskoa näitä kaikkein väsyneimpiä Aarnion selvityksiä.
Ehkäpä joukossa nuoria, joilla ei vielä riitä elämänkokemus arvioida mikä on todennäköistä tai edes mahdollista ja mikä ei.