John Lennonin murha

Ulkomailla tapahtuneet selvitetyt tai vielä selvittämättömät henkirikokset
strangelove
Adrian Monk
Viestit: 2921
Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am

Re: John Lennonin murha

Viesti Kirjoittaja strangelove »

MTV3 kirjoitti:John Lennonin ampujan vankilatuomio jatkuu

John Lennonin ampujalta Mark David Chapmanilta evättiin oikeus ehdonalaiseen vapauteen seitsemättä kertaa, kertoivat viranomaiset tänään.

Mark Chapman saa toisen mahdollisuuden kahden vuoden päästä.

Chapman tuomittiin vuonna 1981 kahdeksikymmeneksi vuodeksi John Lennonin murhasta, mutta hänen tuomiotaan on jatkettu. Chapman kärsii rangaistustaan huipputurvallisessa vankilassa Aldenissa, New Yorkissa.

(MTV3 - Reuters)

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.sht ... mio-jatkuu

Avatar
Valoviikate
Christopher Lorenzo
Viestit: 1504
Liittynyt: Pe Helmi 22, 2008 7:12 pm
Viesti:

Re: John Lennonin murha

Viesti Kirjoittaja Valoviikate »

YMCA yhteyksiään käyttäen hän hankki ilmaisia tai halpoja majoituspaikkoja ja kävi Japanissa, Koreassa ja Kiinassa, joka oli juuri avannut rajansa länsimaalaisille.
Hän kävi myös Thaimaassa, Intiassa, Iranissa, Israelissa ja sitten Genevessä, Sveitsissä, jossa hän oleili vanhan YMCA-pomon David Mooren kanssa. Hänen viimeinen pysäkkinsä oli Atlanta, jossa hän kävi tapaamassa vanhempiaan ja vanhoja ystäviään.

Gloria Abe odotteli hänen palaavaan Honoluluun. Pian he kaksi viettivät suurimman osan vapaa-ajastaan yhdessä. Markin kehoituksesta hän kääntyi kristinuskoon buddhalaisuudesta.

Tammikuutta -79 he kävelivät rannalla kun Mark pysähtyi kirjoittaakseen hiekkaan. Gloria luki sanat Mennäänkö naimisiin. Hän kirjoitti itse Kyllä!!! Jälkeenpäin hän sanoi sen olleen elämänsä paras päivä, hääpäivääkin parempi. "Hän kantoi minua reppuselässä rannalla ja me olimme vain niin onnellisia."

Häät pidettiin 2. kesäkuuta. Muutama kuukausi myöhemmin, saadakseen enemmän rahaa, Mark hankki työn Castle Memorial-sairaalassa vedostajana. Nyt hän työskenteli yksin, mieluummin kuin seurustelisi henkilökunnan ja potilaiden kanssa. Hänestä tuli taas pahansisuinen. Hän ajautui riitan matkatoimistossa työskentelevän Glorian pomon kanssa, käski vaimonsa luopua työstä ja etsiä toinen työ. Hänet, Mark, erotettiin sairaalasta. Hänet palkattiin sinne uudestaan, hän ajautui huutomatsiin hoitajan kanssa ja lopetti työt siellä.

Hän otti yövartijan työn luksusasuntorakennuksesta ja alkoi taas juoda rankasti. Hänelle kehittyi ensimmäinen sarja pakkomielteitä, tällä kerta taiteeseen. Hän osti Salvador Dalin maalauksen 2500 dollarilla, sitten palautti sen ja osti Norman Rockwellin 7500 dollarilla, joista osan lainasi äidiltään.

13. maaliskuuta -80 hän sai uuden pakkomielteen: päästä veloista. Hän rupesi pihiksi ja säästeli ja laittoi Glorian pihistelemään ja säästelemään.

Ja hän käytti tuntikausia käyden läpi suunnitelmiaan menneisyytensä neuvonantajien kanssa.

Pienet Ihmiset olivat palanneet.

Reunalle ja takaisin

15. elokuuta Mark ja Gloria olivat päässeet tavoitteeseensa. He olivat päässeet veloistaan. Mutta Mark tunsi silti olevan vahvan painen alle, paineen, jota ei osannut määritellä.

Nyt hänen pakkomielteensä vaihtelivat yhä rajummin. Hän hankkiutui eroon äänilevyistään, sitten haravoi levykaupat ostaakseen uusia, sitten myi uuden musiikkikokoelmansa. Hän osti uudet kaiuttimet stereoihinsa, sitten hajotti levysoittimensa ja hajotti sen palasiksi. Katsottuaan elokuvan Network, hän hankkiutui eroon TV-vastaanottimestaan.

Hän teki lojaalin Glorian elämästä kurjaa.
"Ainoa paikka, jonne sain mennä yksityisesti, oli kylpyhuone", hän kertoi Gainesille, toimittajalle, joka kirjoitti kirjan Chapmanista, "ja niin usein öisin menin sinne ja lukitsin oven ja vain itkin."

Hän osti kaksi kopiota kirjasta Sieppari Ruispellossa ja laittoi Glorian lukemaan sen. Hän puhui siitä, että vaihtaisi nimen Holden Caulfield (k.o. kirjan päählö) ja jopa kirjoitti Hawaii'in yleis-asianajajalle kysyäkseen nimenvaihtoon liittyvästä menettelystä.

20. syyskuuta hän kirjoitti kirjeen ystävälleen Lynda Irishille, New Mexicossa. Hän piirsi siihen kuvan Diamond Headista, ja auringon, tähtiä ja kuun sen ylle.

"Olen tulossa hulluksi", hän kirjoitti.

Hän signeerasi sen Sieppariin Ruispellossa.

Hän toi kotiinsa kirjaston kirjoja milloin mistäkin aiheesta. Yksi niistä oli John Lennon: One Day at a Time by Anthony Fawcett. Hän luki siitä Lennonin elämästä New Yorkissa. Hän oli raivostunut.

Hän oli vihainen, että Lennon saarnasi rakkaudesta ja rauhasta, ja silti hänellä oli miljoonia, Gloria sanoi Gainesille. Hän alkoi puhua menosta New Yorkiin.

Ja myöhemmin vankilassa ollessaan hän kertoi Gainesille alkaneensa rukoilla Saatanaa. Ei kynttilöitä, ei loitsuja, Gaines kirjoitti. Vain Mark, istuen alasti, vaappueen ees-taas, liittäen yhteen syitä tappaa John Lennon, Beatlesin laulujen sanoista, Ihmemaa Ozin soundtrackista ja Siepparin Ruispellossa siteerauksista.

Kuva
Yoko Ono ja John Lennon sängyssä -69

Hän kertoi Pienille Ihmisilleen aikovansa mennä New Yorkiin ja tappaa John Lennonin. Ne anelivat, ettei hän tekis sitä. Hän kertoi myöhemmin Jack Jonesille niiden sanoneen, 'Pliis, ajattele vaimoasi. Pliis, herra presidentti. Ajattele äitiäsi. Ajattele itseäsi.'

Hän vastasi, että oli päätöksensä tehnyt. Niiden reaktio oli hiljaisuus, Jones kirjoittaa. Sitten, yksi kerrallaan, alkaen puolustusministeristä, Pienet Ihmiset nousivat paikoiltaan ja kävelivät salaiseen kammioon Mark David Chapmanin mysteeriseen mieleen.

20. lokakuuta Chapman luki Honolulu Star Bulletinista Lennonin paluusta musiikkimaailmaan viiden vuoden tauon jälkeen. Lennon ja hänen vaimonsa, taiteilija Yoko Ono, olivat julkaisseet albumin nimeltä Double Fantasy.

23. lokakuuta hän lopetti työnsä turvallisuuspalvelussa ja kirjautui ulos viimeisen kerran. Tavallisen Kundin sijaan hän kirjoitti John Lennon. Sitten hän veti sen yli listasta. (Kun hän lähti työpaikaltaan, hänen piti kirjoittaa sinne nimensä.)

27. lokakuuta Chapman meni honolululaiseen asekauppaan ja osti 169 dollarilla 5-luotisen, lyhyt-piippuiset, .38-kaliiperisen Charter Arms Specia. Ironisesti myyjän nimi oli Ono.

30. lokakuuta, uudessa puvussaan ja toppatakissaan, revolveri salkussaan, hän varasi lennon New Yorkiin.

Hän oli useita tuhansia dollareita mukanaan, jotka olivat jäljellä 5000 dollarin lainasta Gloria-vaimon isältä. Ensimmäisellä vierailullaan Hawaii'illa, Chapman päätti jäädä vähäksi aikaa sinne ennen kuin toteuttaisi suunnitelmansa. Hän kirjutui Waldorfiin ja tarjosi itselleen lounaan, filee-mignonia ja Heineken-kaljaa, sen ravintolassa.

Kuva
Yoko Ono ja John Lennon elokuussa -80

Hän tiesi, että John Lennon asui Dakotassa, julkkisten täyttämässä hotellissa Central Parkin toisella puolella West 72nd St:ssä. Hän vietti päiviä kävelleen sen ympäri ja opetellen sitä, katsoen Lennonin kuudennen kerroksen ikkunoihin. Hän pääsi juttusille ovimiehen kanssa, joka sanoi, ettei tiennyt, olivatko Lennonit kaupungissa.

Hän yritti ostaa .38 kaliiperisia luoteja, joita ei ollut raaskinut ostaa Honolulussa. Pettymyksekseen hän sai tietää, että New Yorkin Sullivan-laki oli kieltänyt niiden myynnin.

Hän soitti Dana Reevesille, sheriffin toimistoon Georgiaan, ja sanoi haluavansa tavata vanhoja kavereita; Reeves kutsui hänet jäämään kotiinsa. Chapman lensi Atlantaan.

Siellä ollessaan hän kertoi Reevesille ostaneensa aseen henkilökohtaista suojelua varten kun oli New Yorkissa, mutta tarvitsi luoteja todellisen pysäyttämisvoiman kanssa. Reeves antoi hänelle viisi koverapäistä patruuna, jotka tarkensivat niin, että ne osuivat suoraan kohteeseensa.

10. marraskuuta hän oli taas New Yorkissa. Edellisenä iltana hän oli päättänyt katsoa elokuvan - Ordinary People, jossa Timothy Hutton esittää vaikean perheen itsetuhoista nuorta. Kun elokuva loppui, Chapman tarttui heti puhelimeen.

Mugshots show'ssa hän kuvailee sitä puhelua näin:

Kokemus siinä teatterissa, jotenkin kun soitin vaimolleni, olin voittanut, olin ylittänyt sen tulivuoren. Ja soitin Hawaii'ille ja sanoin, tulen kotiin, olen voittanut mahtavan voiton. Sinun rakkautesi on pelastanut minut.

Se oli kuin kimmoke todellisuuteen. Ymmärsin, että minulla on vaimo ja hän rakastaa minua. Aioin tappaa jonkun ja kuiskasin - muistan kuiskanneeni puhelimeen - John Lennonin. Aioin tappaa John Lennonin. Hän sanoi, "tule takaisin", ja silloin minä tulin takaisin.


Onko siinä kaikki, mitä haluat?

Chapmanin demonit olivat poissa, mutta vain hetken aikaa. Takaisin kotona ne kiduttivat häntä taas pian.

Hän alkoi soitella uhkailupuheluita ja tehdä pommiuhkauksia. Hän vietti päiviä häiriköiden hare krishnoja, jotka ilmaantuivat päivittäin Honolulun keskustaan.

Hän kertoi hädissään olevalle Glorialle, että aikoi palata New Yorkiin, mutta vain muutamaksi viikoksi, yrittääkseen löytää uuden ammatin.

Hän saapui sinne lauantaina, 6. joulukuuta. Hän kertoi (kuvainnollisesti) sinisilmäiselle taksikuskille, joka vei hänet kaupunkiin, olevansa levytysinsinööri, joka oli juuri tullut Lennonin Paul McCartneyn salaiselta sessiolta: he olivat musisoineet yhdessä ensimmäisen kerran sen jälkeen kun Beatles hajosi.

Hän kirjautui sisään YMCA:han, jossa huone maksoi yhdeltä yöltä 16,50 dollaria, 63rd Streetille, aivan Central Park Westin lähistölle; tällä kertaa hän ei törsännyt Waldorfiin. Hän käveli yhdeksän korttelia Dakotaan. Odotellessaan jalkakäytävällä hän alkoi keskustella kahden naisen, Jude Steinin ja Jerry Mollin knassa. He kertoivat hänelle Lennonin tietävän heidän ulkonäöltä ja joskus jäävän juttelemaan heille.

Kun he lähtivät, Chapman tarjoutui ostamaan heille päivällisen, jos he tulisivat takaisin. Sen aikaa hän odotteli, uunituore Double Fantasy kätensä alla. Kello 17, hän päätti antaa olla ja palasi hotelliinsa. Ironisesti naiset saapuivat 15 minuuttia myöhemmin, aikaan, jolloin pääsivät näkemään Lennonin ja puhumaan hänelle.

Tultuaan takaisin Y:llä, Chapman häiriintyi äänistä, jotka kantautuivat viereisestä huoneesta, jossa oli selvästi kaksi miestä osoittamassa rakkautta toisilleen. Raivostuneena, hän ajatteli rynniä sinne revolverinsa kanssa. Hän päätti kuitenkin säästää ammuksiaan.

Joka tapauksessa hän lähti Y:stä aamulla ja muutti Sheraton Centreen Seventh Avenuella ja 52nd Streetilla.

Silloin oli sunnuntai, 7. joulukuuta, Pearl Harbor-päivä.

Hän vietti kolme päivää odotellen Dakotan ulkopuolelle, sitten nälän kasvaessa, otti takin takaisin Sheratoniin. Matkalla hänelle selvisi, ettei hän ollut ottanut mukaan New Yorkiin Sieppari Ruispellossa-kirjaansa. Läheisessä kirjakaupassa posterin Dorothystä ja Pelokkaasta Leijonasta (Ihmemaa Oz-sarjan hahmoja) kiinnitti hänen huomionsa. Hän osti sen.

Ja lehtikioskilla hän huomasi John Lennonin kasvot! Joulukuun Playboy-lehdessä oli Johnin ja Yokon haastattelu, heidän viidestä ensimmäisestä vuodestaan. Unohtaen hetkeksi Siepparin Ruispellossa, hän osti lehden ja luki haastattelun lounaan äärellä.

Playboyn keskiaukeama muistutti häntä jostain, mitä Holden Caulfield oli tehnyt odysseyiallaan New Yorkissa. Chapman tilasi itselleen maksullisen naisen, mutta kun tyttö saapui, hän kertoi tälle haluavansa vain puhua, kuten Holden oli tehnyt (kirjassa Holden tilaa ilotytön, mutta haluaa vain puhua tämän kanssa, toim. huom). Hän maksoi 190 dollaria kun tyttö lähti aamu kolmelta.

Noin 10:30, maanantaina, 8. joulukuuta Chapman heräsi huoneessaan Sheratonissa. Jokin kertoi hänelle, että tämä oli se päivä.

Hän pukeutui. Sitten hän rakensi kuvaelman pukeutumispöydälleen. Hän otti varovasti Todd Rundgrenin äänilevyn esiin. Hän otti esiin hotellin Raamatun, avasi sen Johnin evankeliumin kohdalta ja kirjoitti sanan "John" perään "Lennon". Hän laittoi pukeutumispöydälle kirjeen, jossa rukoili vaivannäköään pakolaisleirillä, ja laittoi valokuvia itsestään vietnamilaislasten kanssa. Niiden takaa oli posterin Dorothystä ja pelokkaasta leijonasta.

Hän nappasi Double Fantasyn ja vielä yhden toisen esineen: pistoolin, jonka ympärillä oli pahvia, joka kätkisi sen ääriviivat hänen taskuunsa.

Matkallaan Dakotaan hän pysähtyi ostaakseen Siepparin Ruispellossa, jonka oli unohtanut edellisiltana. Hän osti myös kuulakärkikynän, ja kirjoitti sisäkanteen, "tämä on lausuntoni" ja allekirjoituksen "Holden Caulfield".

Dakotan ulkopuolella hän jutteli ovimies Patrick OLoughlinin kanssa. Sitten, nojaten kaiteeseen, hän alkoi lukea Siepparia. Hän oli niin syventynyt siihen, ettei huomannut Lennonin tulevan ulos taksista ja astuvan rakennukseen.

Karvaan harmin kohtaaminen ei saanut Chapmania luopumaan Lennonin jahtaamisesta. Paul Goresh, amatöörivalokuvaaja, joka kuvasi usein Lennoneita ja jonka Chapman oli nähnyt siellä lauantaina, liittyi Chapmanin seuraan. Sitten Jude Stein ilmaantui taas Chapmanin näköpiiriin. Hän kertoi miehelle, että hän ja hänen ystävänsä Jerry olivat keskustelleet Lennonin kanssa lauantainan kun Chapman oli lähtenyt.

Chapman tarjoutui ostamaan hänelle lounaan. Jälkeenpäin he palasivat Dakotaan. 5-vuotias Sean Lennon tuli ulos lastenhoitajansa kanssa. Jude esitteli Chapmanin hänelle ja Chapman kätteli poikaa.

Chapman kertoi Gainesille: "Hän oli suloisin pikkupoika, jonka ikinä näin. Se ei tullut mieleeni, että aioin tappaa sen raukan nuoren pojan isän, eikä hänellä tulisi olemaan isä loppuikänään. Tarkoitan, rakastan lapsia. Olen Sieppari Ruispellossa."

Chapman muisteli nähneensä Gilda Radnerin, Lauren Bacallin, Paul Simonin ja Mia Farrowin tulevan tai menevän. Mutta ei Lennonin.

Hän jutteli Goreshin ja ovimies Jose Perdomon kanssa, joista jälkimmäisen muisti marraskuiselta matkaan Nykiin. Hän näytti tälle albumia, jonka oli tuonut saadakseen Lennonin allekirjoituksen.

Kun he juttelivat, Chapman kuuli tutun äänen. Hän kääntyi. John Lennon ja Yoko Ono tulivat esiin rakennuksesta ympärillään parvi henkilökuntaa.

Hänen sydämensä pysähtyi. Goreshin täytyi sysätä hänet lähestymään Lennonia. Puhumattomana hän otti esiin albumin ja kynän. Lennon hymyili, otti ne ja kirjoitti "John Lennon, joulukuu 1980".

Mugshots-ohjelmassa Chapman nauhoitettu ääni kertoo tarinaa. Hän kuvailee tapahtumaa, joka sattui 10 vuotta aiemmin, mutta hänen äänessään on silti yhä pelkoa.

"Hän sanoi 'Totta kai' ja kirjoitti nimensä kun hän antoi sen minulle takaisin, hän katsoi minua ja sillä tavalla nyökkäsi päätään, 'Onko siinä kaikki, mitä haluat?'

"Juuri sillä tavalla, kuin tutkimus toiseen aiheeseen (like an inquiry into a different matter), ja sanoin 'Joo'. Sanoin 'kiitos, John'.

Hän kysyi uudelleen, 'onko siinä kaikki, mitä haluat?' ja Yoko oli siellä, hän oli jo autossa, limusiinissa, ovi oli auki ja sitä ajettiin, se oli keskellä katua ja hän kysyi minulta kahdesti, ja vastasin 'joo, kiitos, siinä kaikki' tai jotain sellaista. Hän meni takaisin autoon ja ajoi pois."

Chapman seisoi hämmästyneenä, albumi kädessään, ase yhä taskussaan. Hän sanoi Goreshilla, "ne eivät ikinä usko minua Hawaii'illa" (kotiseudulla, toim. huom). Hän tarjosi valokuvaajalle 50 dollaria, jos tämä voisi ottaa kuvan hänestä ja Lennonista ja tuoda sen seuraavana päivänä.

Jälkeenpäin hän kertoi Gainesille: "Hänen vilpittömyytensä vain valloitti minut. Olin odottanut häneltä torjuvaa suhtautumista, mutta se oli päinvastaista. Olin yhdeksännessä pilvessä. Ja jokin pieni osa minusta sanoi, 'mikset ampunut häntä?' Ja sanoin, 'en voi ampua häntä tällä tavalla.' Halusin saada nimikirjoituksen."

Ja ensimmäistä kertaa aikaan, hän rukoili Jumalaa, vain armosta ottaa hänen äänilevynsä ja mennä kotiin.

Aizerbaidzan
Angus MacGyver
Viestit: 6651
Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm

Re: John Lennonin murha

Viesti Kirjoittaja Aizerbaidzan »

Parole rejected, päätti ehdonalaislautakunta Mark Chapmanin kohdalla jo kahdeksannen kerran. Lautakunta teki johtopäätöksen, että 59-vuotias Chapman ei pystyisi elämään vapaudessa lainkuuliaisesti. Seuraava yritys sitten kahden vuoden päästä.

Lähde: Guardian

Avatar
Kaito Kid
Remington Steele
Viestit: 224
Liittynyt: Pe Loka 02, 2015 6:29 pm

Re: John Lennonin murha

Viesti Kirjoittaja Kaito Kid »

Ei vieläkään vapauteen:
John Lennonin murhaaja haluaa vapaaksi – yhdeksäs anomus tuotti jälleen pettymyksen

Mark Chapman on ollut vangittuna jo lähes 36 vuotta.

The Beatles -legenda John Lennonin murhannut Mark David Chapman, on hakenut ehdonalaiseen vapauteen yhdeksättä kertaa tuloksetta, kertovat yhdysvaltalaisviranomaiset.

61-vuotias Chapman tuomittiin vankeuteen ammuttuaan Lennonin tämän Manhattanin Upper West Sidellä sijaitsevan asunnon eteen joulukuun 8. vuonna 1980.

Lennon oli palaamassa kotiinsa vaimonsa Yoko Onon kanssa. Lennon haavoittui neljästi Chapmanin luodeista.

Chapman sai elinkautisen tuomion ja mahdollisuuden hakea ehdonalaiseen kahdenkymmenen vuoden kuluttua myönnettyään toisen asteen murhan.

Hän on istunut tuomiotaan jo lähes 36 vuotta ja on tällä hetkellä vangittuna korkeimman turvaluokituksen vankilaan Erie Countyssä lähellä New Yorkin Buffaloa. Ehdonalaiseen vapauteen hän on hakenut kahden vuoden välein vuodesta 2 000 alkaen.

Lennonin leski Yoko Ono on toistuvasti vaatinut, ettei Chapmania päästetä vankilasta. Onon mukaan hän ja poikansa eivät tuntisi oloaan turvalliseksi, mikäli Chapman vapautetaan.

Hän on aiemmin myös vihjannut, että laajalti vihatun Chapmanin turvallisuuden kannalta olisi parempi, että tämä pysyy vangittuna.

– Huolimatta lukuisista suotuisista seikoista, meidän mielestämme julkisuuden henkilöön kohdistunut ja harkittu rikos painaa enemmän, New Yorkin ehdonalaislautakunta linjasi maanantaina.

– Haastattelujemme ja taustojesi perusteella vapauttamisesi olisi yhteensovittamatonta yhteiskunnan hyvinvoinnin kanssa ja aliarvioisi rikoksesi vakavuutta, lautakunta totesi Chapmanille.

Chapmanin väitetään suunnitelleen ja harkinneen Lennonin murhaa kolmen kuukauden ajan ennen itse tekoa.

Aiemmin Lennonin vannoutuneeksi faniksi tunnustautunut Chapman kuitenkin suuttui Lennonin todettua The Beatlesin olevan suositumpi kuin Jeesus. Chapman myös kärsi vaikeista mielenterveyden ongelmista.

Vuonna 2008 Chapman kuitenkin katui tekoaan julkisesti.

– Olen ymmärtänyt, kuinka tärkeä ihmiselämä on. Olen muuttunut paljon, Chapman sanoi CNN:n mukaan.

Chapman voi hakea ehdonalaiseen seuraavan kerran syyskuussa 2018.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 50386.html
"When you have eliminated the impossible, whatever remains, however improbable, must be the truth."

"One truth prevails!"

Kroisos_
Susikoski
Viestit: 46
Liittynyt: Su Elo 19, 2018 1:35 pm

Re: John Lennonin murha

Viesti Kirjoittaja Kroisos_ »

Ja kymmenes anomus hylätty. Seuraavan kerran Chapmanilla on mahdollisuus päästä ehdonalaiseen vuonna 2020.

https://www.huffingtonpost.com/entry/jo ... 8586002132

Mahtaako sitten milloin päästä jos ollenkaan.
Paneelin vastaukseen viitaten, minun mielestäni julkkiksen murhan rangaistuksen ei pitäisi olla millään tavalla erilainen, vaikka Lennonia miljoonat rakastivatkin.

Dope Boy
Axel Foley
Viestit: 2021
Liittynyt: To Marras 17, 2016 10:52 pm

Re:

Viesti Kirjoittaja Dope Boy »

VoDKa kirjoitti:Katselin äsken Jared Leton leffan Chapter 27, joka kertoo siis Chapmanin näkökulmasta tämän tarinan. Elokuva oli ihan hyvä, mutta en ole varma aukeaako semmoisille, jotka ei ole lukeneet Siepparia Ruispellossa (eli suosittelen lukemaan sen ennen tätä leffaa).

Elokuva oli mielenkiintoinen kurkistus sellaisen ihmisen mieleen, joka kuvittelee olevansa jotain muuta kuin on (eli tässä tapauksessa Mark kuvitteli olevansa Holden Caulfield). En ole ihan hirveän tarkkaan tutustunut tähän Johnin kuolemaan, olen jonkun dokumentin joku aika sitten aiheesta nähnyt, hieman Beatlesia tutkinut ilmiönä ja Lennonin kuolemasta jotain juttuja kuullut, mutta ei mitään sen tarkempaa.

Elokuvassa esitettiin väite, että Johnin kotitalo oli sama jossa Polanskin leffa Rosemaryn painajainen kuvattiin. Oliko totta? Koska leffassa oli myös asiaa käsitelty nerokkaalla ajatusleikillä, jos se on totta: John teki kappaleen Helter Skelter -> Manson innostui Helter Skelter-nimestä, tappoi Polanskin vaimon -> Polanski teki elokuvan Rosemary's baby talossa, jonka edustalla John myöhemmin tapettiin.

Aikajärjestys saattaa olla eri, eli Polanskin vaimo kuoli ennen tai jälkeen elokuvan, mutta kuitenkin, noin periaatteittain.

Minusta tuollainen ajatusleikki on aika erikoinen, mutta kertokaa, jos se ei pidä paikkaansa.

Lisäksi hauska trivia leffasta; John Lennonia näytteli brittinäyttelijä nimeltä....Mark Chapman. ;)
Mun mielestä ohjaaja tai käsikirjottaja oli nimeltään Chapman, en ole varma..
"If you aim for a king, you better not miss"

erniokoski
Aloitteleva Besserwisser
Viestit: 10
Liittynyt: Su Heinä 29, 2018 9:14 am

Re: Re:

Viesti Kirjoittaja erniokoski »

Dope Boy kirjoitti:
VoDKa kirjoitti:Katselin äsken Jared Leton leffan Chapter 27, joka kertoo siis Chapmanin näkökulmasta tämän tarinan. Elokuva oli ihan hyvä, mutta en ole varma aukeaako semmoisille, jotka ei ole lukeneet Siepparia Ruispellossa (eli suosittelen lukemaan sen ennen tätä leffaa).

Elokuva oli mielenkiintoinen kurkistus sellaisen ihmisen mieleen, joka kuvittelee olevansa jotain muuta kuin on (eli tässä tapauksessa Mark kuvitteli olevansa Holden Caulfield). En ole ihan hirveän tarkkaan tutustunut tähän Johnin kuolemaan, olen jonkun dokumentin joku aika sitten aiheesta nähnyt, hieman Beatlesia tutkinut ilmiönä ja Lennonin kuolemasta jotain juttuja kuullut, mutta ei mitään sen tarkempaa.

Elokuvassa esitettiin väite, että Johnin kotitalo oli sama jossa Polanskin leffa Rosemaryn painajainen kuvattiin. Oliko totta? Koska leffassa oli myös asiaa käsitelty nerokkaalla ajatusleikillä, jos se on totta: John teki kappaleen Helter Skelter -> Manson innostui Helter Skelter-nimestä, tappoi Polanskin vaimon -> Polanski teki elokuvan Rosemary's baby talossa, jonka edustalla John myöhemmin tapettiin.

Aikajärjestys saattaa olla eri, eli Polanskin vaimo kuoli ennen tai jälkeen elokuvan, mutta kuitenkin, noin periaatteittain.

Minusta tuollainen ajatusleikki on aika erikoinen, mutta kertokaa, jos se ei pidä paikkaansa.

Lisäksi hauska trivia leffasta; John Lennonia näytteli brittinäyttelijä nimeltä....Mark Chapman. ;)
Mun mielestä ohjaaja tai käsikirjottaja oli nimeltään Chapman, en ole varma..
Ohjaajana ja käsikirjoittana J.P. Schaefer, John Lennonina Mark Lindsay Chapman.

PoliisimestariSisu
Rico Tubbs
Viestit: 1226
Liittynyt: To Elo 14, 2014 6:41 pm

Re: Re:

Viesti Kirjoittaja PoliisimestariSisu »

erniokoski kirjoitti:John Lennonina Mark Lindsay Chapman.
Ironista, heh. Eipä taida olla yleistä että näyttelemänsä hahmo joutuu omannimisensä murhaamaksi.

Aizerbaidzan
Angus MacGyver
Viestit: 6651
Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm

Re: John Lennonin murha

Viesti Kirjoittaja Aizerbaidzan »

Ehdonalaislautakunta on jälleen hylännyt Chapmanin ehdonalaisanomuksen. Kyseessä oli Chapmanin 12. yritys päästä vapauteen.

Transkriptiota ehdonalaislautakunnan kuulemistilaisuudesta ei ole vielä julkaistu.

Vastaa Viestiin