Kirjoittelin 2013 erään palstalla vaikuttaneen vakaumuksellisen anti-annelistin kanssa. Minun oli vaikea ymmärtää, kun hän akateemisesta, tieteellisestä koulutuksestaan huolimatta uskoi vakaasti mm. astrologiaan ja muuhun "hömppään". Hän tiesi, etteivät horoskoopit ole totta, mutta koska sai niistä turvaa ja mielentyyneyttä (kun pystyi lehdestä lukemaan, että "huono jakso" päättyy pian), hän luki ja uskoi niitä. Hän ei osannut sanoa, kuinka koko astrologian idea toimisi, mutta se ei vaivannut häntä. Hän uskoi, ja sillä hyvä. Hän oli myös täysin vakuuttunut, että Auer on surmannut miehensä, eikä hänen uskoaan lainkaan vähentänyt asiaan liittyvät fyysiset mahdottomuudet. Hän ei pohtinut niitä. Anneli vain oli surmaaja, koska oli surmaaja. Hän keksi Annelille ominaisuuksia ja kaikenlaista pahaa, mitä Anneli teki. Hän ei tuntenut Annelia tai ketään juttuun liittyvää millään lailla, mutta hän koki oman äitinsä syrjineen häntä lapsena eikä ollut tämän kanssa missään tekemisissä. Minusta tuntui, että Anneli oli hänelle tämän pahan äidin ilmentymä.
Olen itse täysin eriluonteinen. En usko mihinkään hömppään tai uskomuksiin, ja haluan asioille selityksen. Pohdin ja tarkastelen asioita liikaakin. Muutan kantaani, jos saan selityksen, jonka ymmärrän. Minun ei ole pakko olla oikeassa, jos joku esittää tiedon, joka selvästi kumoaa aikaisemman uskomukseni. En hyppää yksityiskohtien yli, koska yksityiskohdista muodostuu kokonaisuus. Yksikin mahdoton asia tekee teoriasta väärän, ja sellainen teoria on hylättävä.
Minua eivät rikokset yleensä järkytä, enkä vaadi rikollisten rankaisua enkä ylenmäärin kauhistele heitä, en itke tapettujen lasten puolesta. Maailmassa tapetaan niin paljon lapsia joka päivä, etten ehtisi muuta kuin itkemään, jos sille linjalle lähtisin. En saa iloa siitä, että joku joutui vankilaan tai sai kuolemantuomion, enkä allekirjoittele adresseja kovempien tuomion takia, enkä usko rikollisten vaanivan kaikkialla, enkä pelkää heitä. Elän aika turvallisessa ympäristössä, lapsuuteni oli samoin turvallinen, introverttinä luonteena en ole paljon ihmisten kanssa tekemisissä työni ulkopuolella ja olen aina tarkastellut asioita vähän ulkopuolisena ehkä. Olen ns. "tutkijatyyppi".
Olen tullut tänne palstalle 2010, koska luulin, että tämä on semmoinen "salapoliisipalsta", jossa yhdessä yritetään ratkoa rikoksia ja arvailla ja tutkiakin (jos materiaalia on), mitä on tapahtunut. En tullut tänne riitelemään, koska ahdistun riitelystä. En tullut tänne puolustamaan Anneli Aueria, koska en tullessani tiennyt, oliko hän syyllinen vai ei, eikä sillä asialla ollut kovin suurta merkitystä ylipäätään. Luulin, että tämä on hauskaa ajanvietettä, ja tätä tehdään tosissaan, mutta huumorilla, rennosti. Asiathan eivät kosketa meitä ketään henkilökohtaisesti, uskoin.
Kirjoitin tälle henkilölle 2013 seuraavan tekstin, joka edelleen tulkitsee tuntoni:
Nyt oli hieno artikkeli Talouselämä -lehdessä. Tämä kuvasteli aivan tuntojani kun olen murha.infossa, ja nyt vasta tajuan, ettei mitään yhteisymmärrystä tai yhdessä tutkimista voi koskaan syntyä, koska ihmisten perusluonteet ovat niin erilaisia. Olen toki tästä samasta asiasta kirjoittanut ainakin kaksi kertaa (ekan kerran jo vuonna 2010), mutta tähän ne on kerätty oikein tieteellisellä tavalla.
Siis looginen persoonallisuus vs. "tunteellinen" persoonallisuus. Itse käytin nimityksiä "sekunninlaskijat" ja "intuitiiviset näkijät" eräässä postauksessani, jossa käsittelin anti- ja pro-auerilaisten luonteenpiirteiden eroja. Ne on nimittäin erittäin selvästi havaittavissa. Anti-annelisteissa ei ole kuin muutama looginen persoonallisuus: pardon ehkä loogisempana, alpo selvänä päivänään, ulkosuomalainen tietyin varauksin (hänellä oikeassa olemisen tarve voittaa loogisen rehellisyyden, mutta muutoin hän kyllä sinänsä mielessään asiat tajuaa). Taitaa olla melkein kaikki loput näitä "intuitiivisia näkijöitä", toki osa on sitten vain noita amisjätkiä ja muita tyhmiä, jotka eivät ole tapaukseen edes perehtyneet eikä heidän älyllinen kapasiteettinsa riitä sen syvällisempään pohdiskeluun ylipäätään. Pro-annelistit ovat melkein järjestään loogisia pohdiskelijoita: turre tuollainen insinööriluonne (itse en jaksa noin tarkasti numeroilla mitata asioita), mariacka, vespa velutina, hyvin älykkäänloogisia ja rauhallisia, hyvällä tavalla "tunteettomia". Peräkylän Maigret on hyvä esimerkki loogisesta ihmisestä, pro-puolella hänkin vaikkei enää keskusteluihin osallistu, kuten ei mariackakaan. Annaannakin on parhaimmillaan looginen, tosin polttaa päreensäkin helposti. Ei sinänsä ihme, kun on vuosikausia saanut kuulla haukkumista ja kärsiä aiheettomia banneja.
Molempien persoonallisuuksien on tärkeä huomata toistensa erot, ja mistä lähtökohdista he maailmaa katselevat. Ehkä sinäkin ymmärrät minua paremmin. Ei tietenkään ole mitään "parempaa" tai "oikeassaolevampaa" personallisuutta olemassa. Loogisena ihmisenä kuitenkin perustelen, että loogisten personallisuuksien on huomattavasti helpompi ratkaista esim rikoksia, koska rikokset ja elämä on loogista - ainakin se on realistista, reaalimaailmassa tapahtuvaa, eikä siihen liity yliluonnollisuuksia tai epätarkkuuksia, joita looginen ihminen karsastaa, mutta intuitiivinen persoona ei välttämättä niistä välitä. Väitän rohkeasti, että nimenomaan rikosten tutkiminen on loogista työtä, ei intuitiivista.
Minulle murha.infon "väittelyt" näyttäytyvät ihan kaoottisena ja pääasiassa aivan aiheen vierestä menevänä höpötyksenä. Tuntuu, että anti-puoli ei saa aikaiseksi mitään pitävää, pysyvää teoriaa tai selitystä, eikä edes yritä saada. He tuovat palstalle jatkuvalla syötöllä joko täysin aiheeseen liittymättömiä asioita tai toinen toistaan lennokkaampia teorioita, mutta koskaan ei päästä mihinkään ratkaisuun. Aina kun joku esittää jonkun uuden kauheuden, häntä tulee peesaamaan kolme kaveria. Asiaa puidaan muutaman viestin tai sivun ajan, ja sitten tulee joku toinen, jopa täysin vastakkainen teoria, ja kaikki peesaa taas sitä! Ei tule valmista lainkaan. Kukaan ei keskity selvittämään mitä Ulvilassa tapahtui. Kukaan ei paneudu yksityiskohtiin ja siihen tapaukseen. Tuodaan vaan erilaisia AA:n huonoon valoon asettavia asioita esille, joita vuoron perään kehutaan ja sitten tuodaan taas lisää. Ja välillä tietysti haukutaan vastapuolta. Kuinkahan monta kertaa minuakin on pedofiiliksi tuolla mainittu? Yksikään pro-puolen kirjoittaja ei koskaan ole käyttänyt tämmöisiä nimityksiä vastapuolesta, eikä perustanut mitään haukkumisketjuja. Joku Toripolliisi on kirjoittanut tuhatkunta muutaman rivin viestiä, joista puolet on jonkun "vastapuolen" henkilön haukkumista. Pro-puoli on huomattavasti asiallisempaa ja sivistyneempää, ja tohdin arvailla, korkeammin koulutettua väkeä kuin antipuoli. Uskon, että tämän voisi todistaa, vaikka antipuolellakin korkeakoulutettuja toki on (kuten sinä). Tämänkin kirjoitin jo 2010 aikanaan. Tämä johtuu siitä, että korkeakoulutuksessa menestyy paremmin, jos luonne on looginen. Koulumailma tukee loogista päättelykykyä. Elämässä pärjäämisessä sillä ei tietenkään ole niin suurta merkitystä. "Hankalasti" ylilooginen ihminen ei muiden ihmisten kanssa pärjää ja voi syrjäytyä kokonaan.
Mitään tapahtumakuvausta ei ole antipuolella vielä kuuden vuoden jälkeenkään kellään esittää. Mä olen ihmetellyt tätä ihan hirveästi, että miksi ette ole tosissanne ja miksi ette edes yritä. Keksin itsekin paljon toimivampia tapoja, miten AA voisi olla syyllinen; olen itse esittänyt sen ainoan tavan, miten AA voisi nauhan ja AJAN puitteissa olla syyllinen, mutta kukaan ei edes harkitse sitä, koska minä olen sen kirjoittanut. Jos olisin kirjoittanut sen jollain muulla nimellä, olisin saanut selkääntaputuksia aikani, ja sitten tuokin teoria taas olisi hautautunut kaiken muun tauhkan alle. Anti-annelisteilla on kymmeniä teorioita, eivätkä he pääse yksimielisyyteen mistään. Siis mistään muusta, kuin että AA on syyllinen, se on ehdottoman varmaa. He eivät keskity. Ja tämmöinen on loogiselle ihmiselle yhtä kärsimystä, koska en minä ainakaan tuonne tullut AA:ta puolustamaan, vaan selvittämään, mitä siellä Ulvilassa tapahtui. Tulin siksi, että huomioni kiinnityi häke-puhelun litteorinnin ja AA:n syyllisyysolettamaan välisiin ristiriitoihin, ja halusin jutella niistä jonkun kanssa. Minusta olisi kiva väitellä, jos vastapuoli olisi edes yhtään samalla viivalla, mutta kun ei heistä saa mitään otetta. Kukaan ei esitä mitään teorioita, ja lopettavat keskustelun, kun heitä pyytää perustelemaan asiat. He ovat tuolla viihdyttämässä itseään ja toisiaan, eivät he mitään rikosta yritä ratkaista. Heille tuntuu olevan tärkeintä juoruilu, ja palstalta saatava yhtenäisyydentunne.
Kuten huomaat tuosta alla olevasta artikkelista, looginen persoonallisuus haluaa perustellun mielipiteen. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että pitää AA:ta syyllisenä, mutta pitää se pystyä perustelemaan jollain lailla järkevin argumentein. Eikä mitään "hyvä äiti olisi vienyt lapsen turvaan ja miksei se pelänny ja ei meillä tuomita viattomia". Ei tämmöiset ole mitään asiaperusteita, vaan tulkintaa ja yleistyksiä. Ja siksi multa palaa tuolla hermo, kun tuntuu, etten saa mitään yhteyttä kehenkään. Puhun aidasta, ja toiset puhuu seipäistä.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-rah ... 01466.html