Nyt on asetukset kohdillaan. Ainahan kysyä voi, mutta vastaus on vastaajan vallassa. Toisekseen, vastaan jos vain osaan.
Krim vai mikä se nyt olikaan perustettiin ja vanki pystyi liittymään jäseneksi. Tottakai liityin. Maksu oli silloin 3 markkaa, nyky rahana 50 senttiä. Kuitenkin tuosta on sen verran aikaa, että tuon ajan markat ja eurot voi laittaa yks yhteen.
Vankilassa oloa ja kulttuuria
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Naarajärvi oli vielä Naarajärven varavankila näihin aikoihin mitä tässä kerron. Ikkunoissa oli kalterit, vaikka puoli taloa oli avovankilaa, toinen puoli pönkäpuoli, eli sairasvankila. Tuolla oli ketkä jonkin sairauden vuoksi olivat työkyvyttömiä. Pönkäpuolella oli myöskin muutama avovankilaan kuuluva selli. Puolet erotti toisistaan metalliovi, mutta käytännössä pääsi kulkemaan vapaasti avon puolelta pönkäpuolelle. Lisäksi olivat päiväselleiksi sanonut ja halutut yhden hengen sellit. Kakolan kuuluisassa korttipelissä 60- luvulla mukana ollut Oulun konsuliksi sanottu piti kioskia pönkäpuolella. Tuon kortipelin pohja on Pentti Aallon kirjassa Pakkolaitosvanki, joka voitti vangeille oliko 67- vuonna järjestetyn kirjoituskilpailun. Samassa pelissä oli Oulun konsulin lisäksi Pentti Aalto ja Vihtori Nevalainen, ketä kirjassa sanotaan Vikiksi, sekä joitakin muita. Kirjan tapahtumat menevät eri tavalla, mutta tuosta pelistä alkoi Vikin vihanpito Aaltoa kohtaan. Kuitenkin Oulun konsuli paisteli lettuja ja möi myymäläautosta ostamiaan tuoteita voitolla. Kysyin häneltä, paljonko nettosit viikossa. Silmälasien takaa iloiset silmät katsoivat ja hän sanoi; 500 Mk.
Avon puolella oli myös Ensio Koivunen, Häkä-Enskaksi kutsuttu kuuluisuus. Enska oli ollut
11 vuotta kiinni ennen kuin pääsi ensimmäisille lomille. Enskalla oli vuosituomio, eikä Koivisto eikä kukaan muukaan armahtanut häntä ainakaan 82- vuoden loppuun mennessä. Oma tuomio tuosta jatkui eri merkeissä. En tiedä mitä pelkoja Enskalla oli, mutta mies ei käynyt oikein pesulla. Tästä neljän hengen sellissä asuneet sellikaverit eivät tykänneet, kun sukat haisi. Mitä kävin tuossa sellissä, huomasin asian.
Kummallakin puolella oli markan kolikkopuhelin. Yhden kerran sovittu puheaika oli maksimissaan 10 min. Avolla oli mies, kuka oli alinomaan soittamassa vaimolleen. Häntä kutsuttiin nimellä Puhelinterroristi. Seilasi avon-ja pönkäpuolen puhelinkoppien väliä. Ikään kuin puolihuolimattomasti hilisteli taskujaan ja totesi, hänpä käy soittamassa. Kerran sanoin Puhelinterroristille, meinaatko käydä kilauttamassa. Joo, sellainen tässä oli aikomus. Toisen kerran muutaman päivän päästä kysyin, meitaatko pirauttaa. Enään ei hymyillyt vaan suuttui todella.
Laakson Arska oli myös silloin talossa. Mies kuka ryöstömurhasi kolme osto-ja myyntiliikkeen pitäjää, saadakseen lapsilleen joululahjoihin rahaa. Kiinni kun jäi, Arska oli todennut putkassa 1965, että häntähän vartoidaan kuin rikollista.
Monia mielenkiintoisuuksia vankiloissa näki ja tapasi. Jos lukuhaluja on, voin jatkaa entisajan vangeista ja oloista joskus myöhemmin.
Avon puolella oli myös Ensio Koivunen, Häkä-Enskaksi kutsuttu kuuluisuus. Enska oli ollut
11 vuotta kiinni ennen kuin pääsi ensimmäisille lomille. Enskalla oli vuosituomio, eikä Koivisto eikä kukaan muukaan armahtanut häntä ainakaan 82- vuoden loppuun mennessä. Oma tuomio tuosta jatkui eri merkeissä. En tiedä mitä pelkoja Enskalla oli, mutta mies ei käynyt oikein pesulla. Tästä neljän hengen sellissä asuneet sellikaverit eivät tykänneet, kun sukat haisi. Mitä kävin tuossa sellissä, huomasin asian.
Kummallakin puolella oli markan kolikkopuhelin. Yhden kerran sovittu puheaika oli maksimissaan 10 min. Avolla oli mies, kuka oli alinomaan soittamassa vaimolleen. Häntä kutsuttiin nimellä Puhelinterroristi. Seilasi avon-ja pönkäpuolen puhelinkoppien väliä. Ikään kuin puolihuolimattomasti hilisteli taskujaan ja totesi, hänpä käy soittamassa. Kerran sanoin Puhelinterroristille, meinaatko käydä kilauttamassa. Joo, sellainen tässä oli aikomus. Toisen kerran muutaman päivän päästä kysyin, meitaatko pirauttaa. Enään ei hymyillyt vaan suuttui todella.
Laakson Arska oli myös silloin talossa. Mies kuka ryöstömurhasi kolme osto-ja myyntiliikkeen pitäjää, saadakseen lapsilleen joululahjoihin rahaa. Kiinni kun jäi, Arska oli todennut putkassa 1965, että häntähän vartoidaan kuin rikollista.
Monia mielenkiintoisuuksia vankiloissa näki ja tapasi. Jos lukuhaluja on, voin jatkaa entisajan vangeista ja oloista joskus myöhemmin.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Onko kellään minfon kirjoittajista omakohtaista kokemusta Suomen vankiloista? Olisi mukava kuulla juttua millaista siellä vankilassa on ja miten se kulttuuri eroaa tavallisesta suomalaisesta kulttuurista?
-
Kardemumma
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
En ole koskaan ollut vankilassa, koska olen henkisesti terve yksilö. Vankilat ovat aikuisten lastenkoteja. Yksilöt, jotka eivät pärjää elämässä eivätkä halua muuta kuin hyötyä yhteiskunnasta, viettävät aikaansa vankiloissa. Vankiloissa on yhteiskunnan pohjasakkaa.MEW kirjoitti:Onko kellään minfon kirjoittajista omakohtaista kokemusta Suomen vankiloista? Olisi mukava kuulla juttua millaista siellä vankilassa on ja miten se kulttuuri eroaa tavallisesta suomalaisesta kulttuurista?
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Jatka vaan Clarence muisteloita. Mukava lukea katoavaa kansanperinnettä vankilaoloista.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Nim. Kardemumma kirjoittaa: "En ole koskaan ollut vankilassa, koska olen henkisesti terve yksilö. Vankilat ovat aikuisten lastenkoteja. Yksilöt, jotka eivät pärjää elämässä eivätkä halua muuta kuin hyötyä yhteiskunnasta, viettävät aikaansa vankiloissa. Vankiloissa on yhteiskunnan pohjasakkaa."
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vankiaines on monenkirjavaa, ja osa kuvaukseesi sopivaa. Kardemumman henkisestä terveydestä en osaa sanoa mitään, sen lukijat itse arvioivat. Ihmiset eivät ole tyhmiä. Neuvoisin Kardemummaa kertomaan mielipiteensä vankilassa olleelle. Mieluummin vasten kasvoja, selvinpäin ja silmiin katsoen.
Omana aikana joskus vuoden poliisiksi valittu oli Nokalla narikassa duunissa. 1975 toi pienkoneella aineita Suomeen, joita laki ei salli. Tuomio oli muistaakseni 5 vuotta. Poninhännällä hiukset ja rento tyyli. Omin silmin nimiä mainitsematta olen nähnyt kaksi kuuluisaa vankia, ketkä ovat 6. ällän ylioppilaita. Pienemmillä ällillä on pilvinpimein, sekä itselleen ammatin opiskelleita. Toki joukossa on mielisairaanhoitoa tarvitsevia. Heille on omat psykiatriset osastot.
Muuan koulukotien kasvatti lähti sieltä livohkaan. Elävät puheenlahjat omaavana sain kuulla mielenkiintoisen tarinan pakomatkasta. Sitten tuli Kerava, muita vankiloita ja Kakola. Kakolassa putsarina ja pärjäsi hyvin. Ei ollut älyn jättiläinen, mutta sopeutui hyvin vankilaympäristöön. Nautti myöskin silloisten nimimiesten suosiota. Tämä vasikoita inhoava periaatteen mies on periaatteen mies. Oikea periaatteen mies ei vasikoi edes vasikkaa. Jos kaupan kassa tai kukkakaupan myyjä näkee rikoksen, hän soittaa poliisit. Se ei ole vasikointia, vaan normaali reaktio sivilille.
Yhdestä lääninvankilasta mies lähetti minulle paperin, että saan tämän vasta kiinni joutuneen työttömyyskorvaukset nostettua. Silloin maksoi kaljapullo baarissa 2.50 mk, ja kahden pullon hinnan otin vaivanpalkkaa. Kaveri oli kehunut, reilu jätkä kun hoiti asiat niin kuin piti. Liian moni lupailee siviliin lähtiessä toimittaa toiselle käräjäreissulla laillisesti saatavia tavaroita. Turhaan saa putkassa oleva odottaa lupauksen antajan lupausta. Ei kuitenkaan aina.
Mielestäni elämätapa rikollinen, joka elää rikosten maailmassa ja on ohikkaan tekijä ja vasikka, diagnoosi on psykopaatti!
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vankiaines on monenkirjavaa, ja osa kuvaukseesi sopivaa. Kardemumman henkisestä terveydestä en osaa sanoa mitään, sen lukijat itse arvioivat. Ihmiset eivät ole tyhmiä. Neuvoisin Kardemummaa kertomaan mielipiteensä vankilassa olleelle. Mieluummin vasten kasvoja, selvinpäin ja silmiin katsoen.
Omana aikana joskus vuoden poliisiksi valittu oli Nokalla narikassa duunissa. 1975 toi pienkoneella aineita Suomeen, joita laki ei salli. Tuomio oli muistaakseni 5 vuotta. Poninhännällä hiukset ja rento tyyli. Omin silmin nimiä mainitsematta olen nähnyt kaksi kuuluisaa vankia, ketkä ovat 6. ällän ylioppilaita. Pienemmillä ällillä on pilvinpimein, sekä itselleen ammatin opiskelleita. Toki joukossa on mielisairaanhoitoa tarvitsevia. Heille on omat psykiatriset osastot.
Muuan koulukotien kasvatti lähti sieltä livohkaan. Elävät puheenlahjat omaavana sain kuulla mielenkiintoisen tarinan pakomatkasta. Sitten tuli Kerava, muita vankiloita ja Kakola. Kakolassa putsarina ja pärjäsi hyvin. Ei ollut älyn jättiläinen, mutta sopeutui hyvin vankilaympäristöön. Nautti myöskin silloisten nimimiesten suosiota. Tämä vasikoita inhoava periaatteen mies on periaatteen mies. Oikea periaatteen mies ei vasikoi edes vasikkaa. Jos kaupan kassa tai kukkakaupan myyjä näkee rikoksen, hän soittaa poliisit. Se ei ole vasikointia, vaan normaali reaktio sivilille.
Yhdestä lääninvankilasta mies lähetti minulle paperin, että saan tämän vasta kiinni joutuneen työttömyyskorvaukset nostettua. Silloin maksoi kaljapullo baarissa 2.50 mk, ja kahden pullon hinnan otin vaivanpalkkaa. Kaveri oli kehunut, reilu jätkä kun hoiti asiat niin kuin piti. Liian moni lupailee siviliin lähtiessä toimittaa toiselle käräjäreissulla laillisesti saatavia tavaroita. Turhaan saa putkassa oleva odottaa lupauksen antajan lupausta. Ei kuitenkaan aina.
Mielestäni elämätapa rikollinen, joka elää rikosten maailmassa ja on ohikkaan tekijä ja vasikka, diagnoosi on psykopaatti!
-
Kardemumma
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Milloin vangit toimivat niin, että sanovat vasten kasvoja, selvinpäin ja silmiin katsoen? Käräjäoikeuksissa ovat huppu päällä, Alibilehti kasvojen edessä. Ilman päihteitä vangit eivät saa sanaa suustaan eivätkä uskalla edes silmiin katsoa. Mielialalääkittyjä luusereita kaikki vangit. Vankiloista tulisi poistaa päihdepillerit, että lusiminen olisi oikeaa lusimista, eikä narkoosissa makoilua.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Nimimerkki Kademumma: "Milloin vangit toimivat niin, että sanovat vasten kasvoja, selvinpäin ja silmiin katsoen? Käräjäoikeuksissa ovat huppu päällä, Alibilehti kasvojen edessä. Ilman päihteitä vangit eivät saa sanaa suustaan eivätkä uskalla edes silmiin katsoa. Mielialalääkittyjä luusereita kaikki vangit. Vankiloista tulisi poistaa päihdepillerit, että lusiminen olisi oikeaa lusimista, eikä narkoosissa makoilua."
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sinun ei tarvitse peittää kasvoja kun kerrot vangille mielipiteesi heistä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sinun ei tarvitse peittää kasvoja kun kerrot vangille mielipiteesi heistä.
-
Kardemumma
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Sinun ei myöskään tarvitse kertoa minulle yhtään mitään, mitä minun tulisi tehdä tai jättää tekemättä. Olen lukuisat kerrat joutunut entisessä työympäristössäni tekemisiin vankien kanssa. Tuolloin kerroin heille suoraan mielipiteeni heistä. Jos työ ei maittanut, heitin vittuun työmaalta. Vangit ovat yhteiskunnan syöpää, kuten Demarit. Olen nähnyt melkoisen määrän erilaisia linnarottia.Clarence kirjoitti:Nimimerkki Kademumma: "Milloin vangit toimivat niin, että sanovat vasten kasvoja, selvinpäin ja silmiin katsoen? Käräjäoikeuksissa ovat huppu päällä, Alibilehti kasvojen edessä. Ilman päihteitä vangit eivät saa sanaa suustaan eivätkä uskalla edes silmiin katsoa. Mielialalääkittyjä luusereita kaikki vangit. Vankiloista tulisi poistaa päihdepillerit, että lusiminen olisi oikeaa lusimista, eikä narkoosissa makoilua."
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sinun ei tarvitse peittää kasvoja kun kerrot vangille mielipiteesi heistä.
Se sellin patjalla makoileminen ja päihdepillerien popsiminen ei graduoi Kyokushin Karaten mustaavyötä, eikä nosta penkkitulosta. Laitosruoka, lääkärien kirjoittamat reseptit erilaisiin päävikoihin, huumeet (Subu/Piri) ja kestävyysliikunnan puute tekee normaaliin elämään kykenemättöstä lurjuksesta vain pöhöttyneen läskin, tai luurangon näköisen elukan. Yleensä vangit ovat jompaa kumpaa sorttia.Jos joku ihanoi vankeja, on hän mieleltään sairas.
En ymmärrä mikä tekee lapsien nussimisesta ja raiskaamisesta mitenkään hienoa? Muu yleinen lorvinen ja yhteiskunnan varassa eläminen, rikoksia tehtaillen on myöskin oksettavaa. Mielestäni suvaitsevaisuuden huippu on nämä liivijengit. Esittävät vielä huumepäissään, hormooneita ottaneena kovia miehiä. Harvalla heistä on edes asevelvollisuus suoritettuna. Miten nuo mielenvikaiset liivipellet eroaa mummojen potkijoista - eivät mitenkään. Kovat miehet tulee toimeen ilman yhteiskunnan hoivaa ja huolenpitoa, jota venkulat yleisesti nauttivat.
Saavat paremman terveydenhoidonkin kuin monet vanhukset. Toivon todella, että Rhodesian SAS perustetaan uudelleen ja sen voimalla vallataan Rhodesia takaisin. Muutan sinne heti sen jälkeen. Ei tee enää hirveästi mieli maksaa veroa tämmöiseen persereikään, jossa verovarat käytetään teidänlaisten ihmisjätteiden ja miespakolaispoloisten elättämiseen. Sen te vitun elukat maksatte takaisin veronmaksajille raiskaamalla, maleksimalla ja tekemällä kaikenlaista paskaa.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Yle Puheen yöradiossa tulee hyviä arkistopätkiä vaikka miltä alalta. Tunnin välein vaihtuu yleensä aihe. Kasarista 2000- luvulle on otsikko. Yöpöydällä on radio, joka sammuu itsestään tunnin kuluttua, jota kuuntelen. Yleensä nukahdan aika nopeasti. Viime yönä oli haastattelu, jonka aihe koskee tätä palstaa. Silloin VAHO,n vai oliko jo Rikosseuraamisviraston johtaja Markku Salmista haastateltiin. Vuosi oli 2003. Puhe oli vankien vaarallisuudesta.
Hän sanoi: Keskuudessamme elää
n.400 pimeän henkirikoksen tekijää. Tekijöitä ei siis tiedetä, mutta tietoon tullessa vaarallisten arviot voisivat olla aivan erit.
Hän sanoi: Keskuudessamme elää
n.400 pimeän henkirikoksen tekijää. Tekijöitä ei siis tiedetä, mutta tietoon tullessa vaarallisten arviot voisivat olla aivan erit.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Herrasmies Heikkinen oli taparikollinen. Kyselin joltain nimen alkuperää, ja sain vastauksen. Vaikka on kuinka nukkavierusti pukeutunut niin esiintyy herrasmiehenä. Näitä herrasmiehenä esiintyviä oli muitakin, joistakin juttua lehdissa. Herrasmies Heikkinen aina hiukan ennen uutisia sanoi; hiljaa hiljaa uutiset tulevat, kuunnellaan onko ajatollah Khomeini kuollut. Herrasmies Heikkinen oli ollut vankilassa jo 50- luvulla. Jossain lehdessä oli juttua Ruben Oskar Auervaarasta. Heikkinen kertoi kuinka olivat olleet yhdessä pisteleirillä. Viimeisen näköhavainto Heikkisestä oli Helsingin katuvilinässä, kun vankilan auto kuljetti meitä muutamia Nokalle.
Taparikollisissa oli tuolloin ja ennen loistavia taidemaalareita. Parhaimmat tasoa, Arabialle maalannut kahvikaluston. Vankilaan tullessa nämä taiteilijat hommasivat aika nopeasti maalausvehkeet ja alkoivat taiteilla. Tulos oli hyvä. Muuan Limetti maalaili tauluja. Limetillä oli aina jossain käräjät käymättä, tai hovissa vanhoja juttuja käsittelyssä. Tuolloin ei ainakaan minun tietääkseni ollut hovioikeudessa suullisia oikeudenkäyntejä. Limentti pääsi vapaalta vastaamaan, mutta poliisit olivat vankilan portilla odottamassa, ja hänet vietiin laitokselle. Nämä maalarit muistelivat sivilissä olevia omalla alalla kuuluisuuksia. Nämä kuuluisuudet usein eivät olleet koskaan vankilassa. Taiteilija- vangit juttelivat ihaillen heidän päivärytmistään, joka alkoi; Huvustastbladetin ja Hesarin lukua myöten, tietenkin kyytipoikineen. Heillä itsellään ei riitänyt kärsivällisyys tuollaiseen elämään.
Mielenkiintoisempaa olivat heidän muistelut Långholmenin vankilasta. Långholmen oli 60- luvulla ja sitä ennen Ruotsin kuuluisin vankila. Muistaakseni 65- tai 70- luvulla valmistui Kumla, niin Långholmen keskusvankilana loppui. Tutkintolaisrakennukset olivat käytössä vuoteen 1975. Nykyään hotellina toimiva varsin värikkään menneisyyden omaava laitois. Kumlassa oli kuuluisat bunkkerit, joista lähti joukko vankeja pakoon melkein kättelyssä. On myös eritasoisia paviljonkeja. Kumla on kova talo. Nyt siellä on hankalille tapauksille ja terroristeille vankila vankilan sisällä. Tuo vankila on Kumlan muurien sisällä. Siinä on 4- 5 kertaiset omat muurit ympärillä ja hyvin tarkka valvonta.
Teräs oli matkustanut laivalla jäniksenä Saksaan. Sai 6 kk vankeutta. Saksalaisissa vankiloissa oli kova kuri. Palju oli pakko käydä tyhjentämässä joka aamu, oli siinä tavaraa tai ei. Vastaan tulevaa täytyi väistää seinissä oleviin syvennyksiin ja sen jälkeen jatkaa matkaa. Kaikki saksalaisessa perusteellisessa järjestyksessä. Asiaan kuulumattomana mainitsen. Ennen euron tuloa Munchenissä menin pankkiin vaihtamaan 300 Suomen markkaa Saksan markaksi. Ihmettelin kun ei ensimmäinen eikä toinenkaan pankkivirkailija tunnistanut Suomen markkaa. Sain joka tapauksessa rahat vaihdettua.
Taparikollisissa oli tuolloin ja ennen loistavia taidemaalareita. Parhaimmat tasoa, Arabialle maalannut kahvikaluston. Vankilaan tullessa nämä taiteilijat hommasivat aika nopeasti maalausvehkeet ja alkoivat taiteilla. Tulos oli hyvä. Muuan Limetti maalaili tauluja. Limetillä oli aina jossain käräjät käymättä, tai hovissa vanhoja juttuja käsittelyssä. Tuolloin ei ainakaan minun tietääkseni ollut hovioikeudessa suullisia oikeudenkäyntejä. Limentti pääsi vapaalta vastaamaan, mutta poliisit olivat vankilan portilla odottamassa, ja hänet vietiin laitokselle. Nämä maalarit muistelivat sivilissä olevia omalla alalla kuuluisuuksia. Nämä kuuluisuudet usein eivät olleet koskaan vankilassa. Taiteilija- vangit juttelivat ihaillen heidän päivärytmistään, joka alkoi; Huvustastbladetin ja Hesarin lukua myöten, tietenkin kyytipoikineen. Heillä itsellään ei riitänyt kärsivällisyys tuollaiseen elämään.
Mielenkiintoisempaa olivat heidän muistelut Långholmenin vankilasta. Långholmen oli 60- luvulla ja sitä ennen Ruotsin kuuluisin vankila. Muistaakseni 65- tai 70- luvulla valmistui Kumla, niin Långholmen keskusvankilana loppui. Tutkintolaisrakennukset olivat käytössä vuoteen 1975. Nykyään hotellina toimiva varsin värikkään menneisyyden omaava laitois. Kumlassa oli kuuluisat bunkkerit, joista lähti joukko vankeja pakoon melkein kättelyssä. On myös eritasoisia paviljonkeja. Kumla on kova talo. Nyt siellä on hankalille tapauksille ja terroristeille vankila vankilan sisällä. Tuo vankila on Kumlan muurien sisällä. Siinä on 4- 5 kertaiset omat muurit ympärillä ja hyvin tarkka valvonta.
Teräs oli matkustanut laivalla jäniksenä Saksaan. Sai 6 kk vankeutta. Saksalaisissa vankiloissa oli kova kuri. Palju oli pakko käydä tyhjentämässä joka aamu, oli siinä tavaraa tai ei. Vastaan tulevaa täytyi väistää seinissä oleviin syvennyksiin ja sen jälkeen jatkaa matkaa. Kaikki saksalaisessa perusteellisessa järjestyksessä. Asiaan kuulumattomana mainitsen. Ennen euron tuloa Munchenissä menin pankkiin vaihtamaan 300 Suomen markkaa Saksan markaksi. Ihmettelin kun ei ensimmäinen eikä toinenkaan pankkivirkailija tunnistanut Suomen markkaa. Sain joka tapauksessa rahat vaihdettua.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Rikospaikka ohjelmassa näytettiin Pasilan putkasta. Samalla haastateltiin putkanvahtia. Putkassa oli radio ja suorastaan ylellisen puhdasta. En tiedä kuuluuko radio heti pidätyspäivänä, vai täytyykö olla jo vangittu, eli kolme päivää ja sitten hommat toimii.
Ajat muuttuvat. 70- luvulla mitä kuuntelin Ruotsissa kiinniolleita, moni asia sieltä tuntui ylellisen saavuttamattomalta. Tuo oli tuon hetkisen ajatusmallini tulosta. Aikaa tuosta on n. 45 vuotta. Ennen olivat putkat tunkkaisia ja likaisia. Petivaatteita ei juurikaan saanut uusia, vaan jonkun vanhalle patjalle ilman patjapussia oli tehtävä pesä. Kolmen päivän jälkeen tiesi, että putkassa ollaan ja nyt kauan. 17 vrk oli maksimi mitä tuolloin oli mahdollisuus pitää. Eräs oli 17 vuorokautta kiinni, eikä tunnustanut. Vapautui mutta kohta napattiin jostain toisesta kiinni ja uudet 17 vrk putkassa. Yhteensä 3 x 17 vrk. Poliisin puolelta tuo tähtäsi sen ensimmäisen 17 vrk,n juttuun, syyte oli vain näennäisesti eri. Viimeisen tuomion alussa olin tarpeeksi paljon putkassa ennen passitusta lääninvankilaan. Kolmoskongille antoivat sellin ja sinne menin. Tuttu mies syli täynnä Nessiä, pikakahvia, kurkkasi ovelta ja laittoi kaapin päälle ison Nessin. Luonnollisesti maksoin sen takaisin kun pääsin ostoille. Tämä on kaikille useamman kerran noihin aikoihin kiinni olleelle tuttua.
Monilla hällä-väliä asenne, joka oli tuolloin itselläkin. Ennen oli sanonta luokkiin lusinut, tai alkaa tiili purra. Se on toteen perustuva sanonta. 40 vuotiaana yleensä moni vankiloissa ikänsä olleista palaa loppuun. Ei kaikki, mutta aika suuri prosentti. Tutkintovankilaan tulopäivänä oli sauna. Lauteilla oli puheenaiheena oikeustapaukset. "Jos se ukko ei olisi,..... annoin asianajajalle potkut, .... ei näkijää niin ei myöskään tekijää, ... jos mölli ei olisi,.. jne." Jutut jatkuivat sellaisenaan pukuhuoneessa ja kongilla kun odotettiin, että pamppu avaa oven kerroksille. Hyvä oli kun aukaisi, sillä olin oikeasti kurkkua myöten täynnä noita juttuja. Seassa sellaisia, mistä oli lehdissä juttua, jotka erikoisuudessaan olivat vertaansa vailla. Tekijät sellaisia, jotka tuskin istutun tuomion jälkeen tekisivät toista vankilaan johtavaa rikosta. Nämä "asianajaja töppäsi" porukan miehet taparikollisia.
Pieni episodi loppuun. Tapahtuma-aika jossain 72- 73 vuoden tienoilla. Puistikossa kaksi miestä tappeli kun olimme menossa ohi. Toinen oli vienyt toiselta lompakon, ja viejä antoi lompakon meille ja sanoi; pitäkää tuota. Lompakon oikea omistaja oli asiasta eri mieltä. Otimme muutaman juoksuaskeleen ja lompakon vienyt lähti juoksemaan meidän perään. Joukon hännillä juoksi lompakkonsa menettänyt. Olimme kohta olisiko 100 metrin päässä, niin poliisit tulivat. Ilmeisesti he eivät huomanneet meitä, kun ottivat rullaajan ja lompakon omistajan autoon.
Ajat muuttuvat. 70- luvulla mitä kuuntelin Ruotsissa kiinniolleita, moni asia sieltä tuntui ylellisen saavuttamattomalta. Tuo oli tuon hetkisen ajatusmallini tulosta. Aikaa tuosta on n. 45 vuotta. Ennen olivat putkat tunkkaisia ja likaisia. Petivaatteita ei juurikaan saanut uusia, vaan jonkun vanhalle patjalle ilman patjapussia oli tehtävä pesä. Kolmen päivän jälkeen tiesi, että putkassa ollaan ja nyt kauan. 17 vrk oli maksimi mitä tuolloin oli mahdollisuus pitää. Eräs oli 17 vuorokautta kiinni, eikä tunnustanut. Vapautui mutta kohta napattiin jostain toisesta kiinni ja uudet 17 vrk putkassa. Yhteensä 3 x 17 vrk. Poliisin puolelta tuo tähtäsi sen ensimmäisen 17 vrk,n juttuun, syyte oli vain näennäisesti eri. Viimeisen tuomion alussa olin tarpeeksi paljon putkassa ennen passitusta lääninvankilaan. Kolmoskongille antoivat sellin ja sinne menin. Tuttu mies syli täynnä Nessiä, pikakahvia, kurkkasi ovelta ja laittoi kaapin päälle ison Nessin. Luonnollisesti maksoin sen takaisin kun pääsin ostoille. Tämä on kaikille useamman kerran noihin aikoihin kiinni olleelle tuttua.
Monilla hällä-väliä asenne, joka oli tuolloin itselläkin. Ennen oli sanonta luokkiin lusinut, tai alkaa tiili purra. Se on toteen perustuva sanonta. 40 vuotiaana yleensä moni vankiloissa ikänsä olleista palaa loppuun. Ei kaikki, mutta aika suuri prosentti. Tutkintovankilaan tulopäivänä oli sauna. Lauteilla oli puheenaiheena oikeustapaukset. "Jos se ukko ei olisi,..... annoin asianajajalle potkut, .... ei näkijää niin ei myöskään tekijää, ... jos mölli ei olisi,.. jne." Jutut jatkuivat sellaisenaan pukuhuoneessa ja kongilla kun odotettiin, että pamppu avaa oven kerroksille. Hyvä oli kun aukaisi, sillä olin oikeasti kurkkua myöten täynnä noita juttuja. Seassa sellaisia, mistä oli lehdissä juttua, jotka erikoisuudessaan olivat vertaansa vailla. Tekijät sellaisia, jotka tuskin istutun tuomion jälkeen tekisivät toista vankilaan johtavaa rikosta. Nämä "asianajaja töppäsi" porukan miehet taparikollisia.
Pieni episodi loppuun. Tapahtuma-aika jossain 72- 73 vuoden tienoilla. Puistikossa kaksi miestä tappeli kun olimme menossa ohi. Toinen oli vienyt toiselta lompakon, ja viejä antoi lompakon meille ja sanoi; pitäkää tuota. Lompakon oikea omistaja oli asiasta eri mieltä. Otimme muutaman juoksuaskeleen ja lompakon vienyt lähti juoksemaan meidän perään. Joukon hännillä juoksi lompakkonsa menettänyt. Olimme kohta olisiko 100 metrin päässä, niin poliisit tulivat. Ilmeisesti he eivät huomanneet meitä, kun ottivat rullaajan ja lompakon omistajan autoon.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
"En ole kova kundi, kovat kundit ovat haudassa." - Amerikkalainen vankila sanonta jonka allekirjoitan.
Neppis ei ollut myöskään kova kundi, mutta sitäkin enemmän oma persoona. Neppis oli tutkintavankina poltettuaan sikalan. Neppis odotti mielentilatutkimusta. Hän ei ollut ensikertalainen. Neppikseltä meni suurin osa päivää järjestellä tavaroitaan, että ne olivat kaikki millilleen. Kun oli havainnut niiden olevan millilleen, alkoi varmistus, että ne todella olivat kohdillaan. Isoa Nessipurkkia kiinni laittaessaan sanoi; neljä kertaa. Asuimme eri kongilla ja aina välillä Neppis kävi juttelemassa. Yhden kerran hänellä oli asiaa, joka vaivasi. Oli saanut jonkun mettäperän asukkaan sellikaveriksi. Kun sellissä kävelee 4- 5 askelta käännös takaseinältä ja sama 4- 5 askelta ja ovelta käännös takaisin. Tätä sanottiin lusimiseksi. Neppiksen sellikaveri ovien kiinni ollessa lusi kumisaappaat jalassa. Tämä ärsytti Neppistä. Yhtenä päivänä Neppis odotti minun kämpän ovella ja kertoi, nyt loppui ukon lompsiminen. Mitä nyt, kysyin. Neppis sanoi: Hyppäsin kumisaapasmiehen eteen ja sanoin, jos et justiinsa lopeta tuota kävelyä, isken sinua nyrkillä leuan kärkeen. Kävely oli loppunut.
Sanottakoon lopuksi, Neppis sai mielentilasta täyttä ymmärrystä vaille paperit.
Neppis ei ollut myöskään kova kundi, mutta sitäkin enemmän oma persoona. Neppis oli tutkintavankina poltettuaan sikalan. Neppis odotti mielentilatutkimusta. Hän ei ollut ensikertalainen. Neppikseltä meni suurin osa päivää järjestellä tavaroitaan, että ne olivat kaikki millilleen. Kun oli havainnut niiden olevan millilleen, alkoi varmistus, että ne todella olivat kohdillaan. Isoa Nessipurkkia kiinni laittaessaan sanoi; neljä kertaa. Asuimme eri kongilla ja aina välillä Neppis kävi juttelemassa. Yhden kerran hänellä oli asiaa, joka vaivasi. Oli saanut jonkun mettäperän asukkaan sellikaveriksi. Kun sellissä kävelee 4- 5 askelta käännös takaseinältä ja sama 4- 5 askelta ja ovelta käännös takaisin. Tätä sanottiin lusimiseksi. Neppiksen sellikaveri ovien kiinni ollessa lusi kumisaappaat jalassa. Tämä ärsytti Neppistä. Yhtenä päivänä Neppis odotti minun kämpän ovella ja kertoi, nyt loppui ukon lompsiminen. Mitä nyt, kysyin. Neppis sanoi: Hyppäsin kumisaapasmiehen eteen ja sanoin, jos et justiinsa lopeta tuota kävelyä, isken sinua nyrkillä leuan kärkeen. Kävely oli loppunut.
Sanottakoon lopuksi, Neppis sai mielentilasta täyttä ymmärrystä vaille paperit.
-
Kardemumma
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Lapsen nussija Kimmo oli joutunut kiven sisään 7-vuotiaan tytön raiskauksesta ja toisen saman ikäisen pahoinpitelystä, jossa oli seksuaalista sävytystä. Kimmo tykkäsi kovasti kalapuikoista ja nuudeleista. Kimmo oli aivan tavallinen vanki, samanlainen kuin 99% kuin kaikista Pohjoismaalaisista vangeista, ali-ihmisistä, jotka ovat järjestelleet itsensä muiden yhteiskunnan jätteiden keskelle.
Eräänä kauniina kesäpäivänä Kimmo oli yhdessä muiden vankien kanssa ulkoilussa. Yhdessä erään nettipetostelijan kanssa Kimmo sopi tekevänsä vapauduttuaan, tori.fi -sivustolle ilmoituksia, joissa myytäisiin olematonta tavaraa. Rahat hän ottaisi pankkitililleen. Petosmies oli aivan tavallinen linnarotta, jolla oli siviilissä kaksi alle kouluikäistä lasta.
Kahta vuotta myöhemmin molemmat olivat vapautuneet. Petosmies myi Kimmolle omien lapsiensa persettä ja kävi pelaamassa saamansa rahat Helsingin Casinolla sekä veikkauksen nettipeleissä.
Kaikki vankilassa olleet ovat yhteiskunnan pohjasakkaa, joilta pitäisi poistaa äänioikeuden lisäksi kyky lisääntyä.
Eräänä kauniina kesäpäivänä Kimmo oli yhdessä muiden vankien kanssa ulkoilussa. Yhdessä erään nettipetostelijan kanssa Kimmo sopi tekevänsä vapauduttuaan, tori.fi -sivustolle ilmoituksia, joissa myytäisiin olematonta tavaraa. Rahat hän ottaisi pankkitililleen. Petosmies oli aivan tavallinen linnarotta, jolla oli siviilissä kaksi alle kouluikäistä lasta.
Kahta vuotta myöhemmin molemmat olivat vapautuneet. Petosmies myi Kimmolle omien lapsiensa persettä ja kävi pelaamassa saamansa rahat Helsingin Casinolla sekä veikkauksen nettipeleissä.
Kaikki vankilassa olleet ovat yhteiskunnan pohjasakkaa, joilta pitäisi poistaa äänioikeuden lisäksi kyky lisääntyä.