Ketjun alkupuolella mietittiin ihan aiheellisesti, että nämä nyt julkisuuteen liittyvät touhut kuuluvat järjestäytynyt rikollisuus -otsikon alle. Esperin taustalla olevat yritysjärjestelyt ja -myynnit osoittivat Esperin yhteyden mm. Barona-härdelliiin, vaikka nämä tahot yleensä silmät kirkkaina väittävät olevansa täysin toisistaan erillisiä hoivapalveluyrityksiä. Ja vaikka ketjussa on tuotu esiin useiden poliitikkojenkin kytkökset näihin himmeleihin, niin nehän ovat puhtaita sattumia. Eiväthän ne yhteydet tietenkään tarkoituksellisia ole. Sattuu vain olemaan niin, että jotkut yksilöt ovat aktiivisempia ja kyvykkäämpiä kuin toiset eli suomeksi sanottuna "kaikessa mukana". Tänään Taloussanomat julkaisi alle kopioimani ansiokkaan artikkelin, jossa osoitetaan, kuinka Esperi Care JA Attendo ovat yhteyksissä myös kohukaupunki Ouluun, Ugandaan, Patriaan ja Suvi Lindéniin (sekä Sillin mielestä myös kokaiiniin). Kaiken lisäksi vanhuskriisi onkin myös tenavakriisiSilli kirjoitti:Toi Esperin Kaukonen ei muuten ole mikään partiopoika hänkään.
Tämän päiväinen kukkapuska ja lumilapiot lähetetään Taloussanomille!Esperi- ja Attendo-pomot vaikuttavat kohun keskellä olevassa Touhula-päiväkotiketjussakin
Touhula-ketjulla on päiväkoteja kymmenissä kunnissa. Ketkä ketjua johtavat ja omistavat?
VANHUSTEN hoivakohu on luonut epäilyksiä yksityisten yhtiöiden kykyyn tarjota laadukkaita sote-palveluita. Henkilömitoitusongelmia on myös varhaiskasvatuksen puolella.
Julkisuuteen nousseesta Touhula-päiväkotiketjusta on otettu eniten yhteyttä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeriin. Liiton lehti kertoi maanantaina ketjun henkilöstön karusta arjesta. Henkilöstö työskentelee jaksamisensa äärirajoilla. Ketjun ongelmista on uutisoitu aiemminkin.
Touhulan johto kieltää, että kyse olisi laajemmista ongelmista, mutta hetkellisiä poikkeustilanteita on ollut sijaisten saatavuusongelmien takia.
Aluehallintovirastoissa on käsitelty Touhulaa muutamaan otteeseen, mutta määrä ei ole iso ketjun kokoon nähden.
Touhulan omistusrakenne on yhtä kaikki syytä käydä läpi, sillä kyseessä on voimakkaasti kasvanut, Suomen suurin yksityinen päiväkotiketju. Touhulan takaa löytyy tuttuja nimiä vanhusten hoivabisneksestä. Touhulan emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja on Harri-Pekka Kaukonen, kohuyhtiö Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja.
Hallituksessa on toinenkin tuttu nimi: Pertti Karjalainen, hoivapalveluyhtiö Attendon suuromistaja.
Touhula Varhaiskasvatuksen emoyhtiö on oululainen Suomen Vaka-palvelut II. Kaukonen ja Karjalainen istuvat Vaka-palveluiden hallituksessa.
VUODEN verran tammikuun puoliväliin asti hallituksessa oli EQT:n edustajien lisäksi Christer Granskog, teollisuusyhtiöissä vaikuttanut hallituskonkari.
Patrian Uganda-kohun aikaan Granskog toimi vielä puolustuskonsernin hallituksen puheenjohtajana ja kommentoi yhtiön osuudesta medioille. Touhulan johto ei tiistaina tarkentanut, millaista hallitusosaamista Granskog toi päiväkotibisnekseen, sillä hallitusnimityksistä vastaa viime kädessä omistaja eli EQT.
Touhulan ”äiti” on lastentarhanopettajan koulutuksen saanut Sirpa Turves-Mankila. Hän perusti 30 vuotta sitten yksityisen päiväkodin Ouluun. Kahdeksassa vuodessa ketju laajeni voimakkaasti ostamalla muita yksityisiä päiväkoteja ympäri Suomea. Niitä on jo yli 170.
Ketjun omistaa Touhula Varhaiskasvatus Oy, joka perustettiin vuonna 2010.
Vuotta aiemmin niin ikään oululainen terveys- ja hoivapalveluyhtiö Coronaria kiinnostui päiväkodeista. Coronarian silloinen toimitusjohtaja Jari Mäki-Runsas ja Coronarian perustajaosakas Teppo Lindén visioivat Kauppalehden mukaan yhdessä Turves-Mankilan kanssa ajatuksen valtakunnallisesta päiväkotiketjusta.
TOUHULA-KETJUN myynti ruotsalaistaustaiselle sijoitusyhtiö EQT:lle nousi talousuutiseksi vuonna 2016, kun yrityskauppa teki perustajista miljonäärejä uudelle toimialalle eli päivähoitoon. Touhulan emoyhtiöstä 80 prosenttia omistaa yhä EQT. Se tunnetaan Suomessa lääkäripalvelujätti Terveystalon entisenä omistajana.
EQT omistaa Touhulat Luxemburgiin kirjatun holding-yhtiönsä kautta. Sen nimi on Kompassi. Luxemburgilaisyhtiön omistajuus on jaettu Luxemburgiin, Hollantiin ja Lontooseen EQT:ssa.
Touhula ilmoittaa verkkosivuilla, että se maksaa veronsa Ouluun ja Suomeen. Touhulan verojalanjälki oli kokonaisuudessaan 19,5 miljoonaa euroa. Siitä yhteisöveroa oli 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2017, jolloin tilikauden tulos oli kasvavalla ketjulla lievästi pakkasella.
Touhulan takana on kaksi yhtiötä Vaka I ja Vaka II, mikä johtuu toimitusjohtaja Virpi Holmqvistin mukaan rahoittajapankkien vaatimuksesta. He haluavat olla rakenteellisesti alemmassa, eri yhtiössä kuin osakkeenomistajat.
– Rakenteessa ei käytetä osakaslainoja eikä omistajille olla maksettu osinkoa omistusperiodin aikana. Konsernirakenne on hyvin standardi yrityskaupoille ja on seurausta EQT:n sijoituksesta vuodelta 2016, Holmqvist sanoi.
VÄHEMMISTÖOSAKKAISTA yksi on Coronaria tai tarkemmin sanoen oululainen Cor Group, Suomen viidenneksi suurin sote-palveluiden tuottaja yhtiön oman ilmoituksen mukaan.
Teppo Lindén on sekä Cor Groupin että Coronarian toimitusjohtaja. Edellinen omistaa Touhulasta kuuden prosentin siivun. Lindén on myös Touhulan hallituksessa. Hän on entisen ministerin Suvi Lindénin (kok) veli.
Mäki-Runsas oli aiemmin Touhulan kuntasuhteista vastaava johtaja, mutta jättäytyi taustaomistajaksi vuonna 2017. Ennen ketjun perustamista Mäki-Runsas toimi Oulun kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajana.
Touhulan henkilöosakkaiden omistusosuus on kahdeksan ja CapMan-sijoitusyhtiön pari prosenttia. Myös Teollisuussijoituksella on ketjusta siivu.
Vuonna 2016 "Touhuloiden äiti " Turves-Mankila tienasi yhteensä 2,27 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 3,26 miljoonaa euroa yhteensä. Hän on nykyisin ketjun varhaiskasvatusjohtaja.
Turves-Mankila keskittyy tällä hetkellä Touhula-mallin kansainvälistämiseen muun muassa Kiinaan.
Touhulan nykyinen toimitusjohtaja on Virpi Holmqvist. Vuonna 2017 hän tienasi 196 000 euroa ansiotuloja ja pääomatuloja reilut 66 000 euroa. Holmqvist siirtyi ketjun toimitusjohtajaksi kesällä 2017. Ennen Touhulaa hän toimi johtotehtävissä Pihlajalinnassa ja Attendossa.
Yhtiön johtoa on myllerretty uusiksi ja vahvistettu liiketoimintaosaamisella. Touhula-konsernin myynti- ja kehitysjohtaja Annareetta Vaara toimi aiemmin Esperissä liiketoimintajohtajana. Touhulan liiketoimintajohtajalla Tapani Kyrkillä on tausta Terveystalossa.
TALOUSSANOMAT
6.2.2019
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005991145.html
Huom! Alleviivaukset Sillin tekosia.
Touhula-päiväkotien ongelmia on puitu mediassa ennenkin:
Ammattiliitto SuPer kertoo suurista ongelmista Touhula-päiväkodeissa: ”Lapsia on niin paljon, että nukkarissa ei mahtunut kulkemaan”
Tarkastusraportti: Päiväkotilapset pihalla ilman valvojia, pienimmät kävivät yksin vessassa – Järvenpään syyniin joutuneessa Touhula-päiväkodissa oli puutteita jo 2017
Järvenpään kaupunki teki valvontakäynnin Touhulan Vihtakadun päiväkotiin vuonna 2017. Käynnillä tuli muun muassa ilmi, että päiväkodissa oli ollut liian vähän kasvattajia.
JÄRVENPÄÄSSÄ sijaitsevan yksityisen Touhula-päiväkodin henkilöstöongelmat ovat huolestuttaneet vanhempia jo 2017, selviää päiväkotiin tehdyn valvontakäynnin raportista.
HS uutisoi lauantaina Touhulan Vihtakadun päiväkodin henkilöstön vaihtuvuudesta, joka on saanut vanhemmat antamaan asiasta palautetta sekä päiväkodille että kaupungille. Kaupunki ja Touhula järjestävät vanhemmille keskustelutilaisuuden päiväkodin henkilöstötilanteesta tänään maanantaina.
Kunnilla on lain mukaan vastuu yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta. Järvenpään kaupunki teki Vihtakadun päiväkotiin ylimääräisen valvontakäynnin 22. syyskuuta 2017, koska eri tahoilta oli tullut palautetta päiväkodista saman vuoden elo-syyskuun aikana.
Palautteen mukaan päiväkodissa oli muun muassa ollut liian vähän kasvattajia suhteessa lapsimäärään.
Kaupungin tekemällä tarkastuskäynnillä tuli ilmi 11 kohtaa, jotka käydään läpi 27.9. päivätyssä raportissa. Jokaiseen kohtaan kaupunki on antanut päiväkodille myös toimenpidekehotuksen.
TARKASTUSKÄYNNILLÄ tuli muun muassa ilmi, että päiväkodissa oli ollut liian vähän kasvattajia suhteessa päiväkodin lapsimäärään.
Raportin mukaan myös lapsiryhmäkoko oli ollut liian suuri, sillä se oli ylittänyt kolmen kasvattajan lapsimäärän. Kolmen kasvattajan lapsimäärä tarkoittaa sitä, että alle 3-vuotiaiden ryhmässä voi olla korkeintaan 12 lasta ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 24 lasta.
Kaupunki antoi päiväkodille toimenpidekehotuksen, jonka mukaan kasvattajia tulee lisätä päiväkotiin välittömästi. Touhulan piti myös selvittää kaupungille, mitä tilanteelle on tehty, jotta yli kolmen kasvattajan lapsiryhmiä ei jatkossa ole.
Raportin mukaan myös lasten ja kasvattajien läsnäolokirjaukset olivat olleet puutteellisia sekä työvuorojen laatu ja ylityökäytännöt epäselviä. Lisäksi työvuorot eivät olleet ajoissa henkilöstön tiedossa.
Touhulan piti tehdä lasten ja kasvattajien päivittäisistä läsnäoloista selvennys ja läsnäolokirjauksista selkeitä ja johdonmukaisia.
Päiväkodin piti myös selvittää, miten henkilöstö saa jatkossa tarpeeksi ajoissa tietoonsa tulevat työvuorot.
RAPORTISSA todetaan myös, että Järvenpään kaupungille oli tullut tietoon tilanne, jossa syyskuussa 2017 päiväkodin pihalla oli ollut lapsia yksin ja päiväkodin työntekijä oli valvonut oviaukosta samanaikaisesti ulkona ja sisällä olevia lapsia.
Kaupungilla oli tiedossa myös, että päiväkodin pienimmät lapset olisivat olleet yksin wc-tiloissa ja käytävällä porttien ulkopuolella.
Kaupunki toteaa raportissa, että Touhulan on selvitettävä, miten se jatkossa toimii niin, ettei lapsia ole yksin ilman kasvattajaa pihalla tai sisällä.
Päiväkodissa oli raportin mukaan ongelmia myös tiedonkulussa. Päiväkodissa oli esimerkiksi aloittanut lapsia nopealla aikataululla ilman, että henkilöstö oli tiennyt uusien lasten tulosta. Muuttuneeseen lapsimäärään ei myöskään reagoitu lisäämällä kasvattajien määrää.
Ongelmia tiedonkulussa oli myös päiväkodin ja vanhempien välillä. Kun vanhemmat olivat esittäneet päiväkodille syksyn 2017 aikana kirjallisesti ja suullisesti huolensa päiväkodin henkilöstön riittävyydestä, päiväkodista ei vastattu vanhemmille.
Palautteiden perusteella vanhempia ei myöskään tiedotettu päiväkodin toiminnasta ja muutoksista heidän toiveistaan huolimatta.
KÄYNNIN jälkeen ja jo ennen sitä Touhula teki tilanteen korjaamiseksi toimenpiteitä, joista se myös raportoi kaupungille. Tiedot toimenpiteistä välitti HS:lle Touhulan viestintäjohtaja Ossi Ahto sähköpostitse.
Lapsiryhmäkokoihin esimerkiksi tehtiin muutoksia, jotta ryhmäkoko ei ylitä kolmen kasvattajan määrää. Järvenpäähän lisättiin myös yksi kasvattaja syyskuun alkupuolella eli ennen valvontakäyntiä. Ahdon mukaan kasvattajia on ollut kuusi ja lapsia sopimuksilla 34.
Sijaistarpeen paikkaamiseksi alueelle palkattiin kiertävä lastenhoitaja ja sijaisten rekrytointilistaa päivitettiin laajemmaksi.
Kasvattajille pidettiin 12. syyskuuta kuulemistilaisuus, jonka pohjalta esimerkiksi aamupalaa aikaistettiin puolella tunnilla. Touhulan edustajat myös keskustelivat kasvattajien kanssa heidän jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaan, ja heidän kanssa käytiin läpi muun muassa työvuorolistoja, palavereita ja viikkosuunnitelmia.
Asiakasviestinnän parantamiseksi Touhula otti syksyllä 2017 käyttöön TouGO-aplikaation.
HS
28.1.2019 klo 13:32; päivitetty: 28.1. 13:53
https://www.hs.fi/kaupunki/jarvenpaa/ar ... 80569.html
Ketjuun yhdistetty tuorein tapaus josta uutisoitiin 27.11.2019Hoitajat vaihtuivat niin tiuhaan, ettei lapsi enää halunnut mennä päiväkotiin – Järvenpään Touhula-päiväkoti joutui kaupungin syyniin
Vanhempien antama palaute sai Touhulan ja Järvenpään kaupungin kutsumaan vanhemmat keskustelutilaisuuteen, jossa puhutaan päiväkodin henkilöstötilanteesta.
VIIME keväänä yksityisessä Touhula-päiväkodissa Järvenpään Vihtakadulla tuntui olevan käynnissä massapako, kuvailee järvenpääläinen nainen.
”Laskeskelin, että yli 20 kertaa on vuoden aikana tullut ja mennyt ihmisiä”, nainen sanoo. Hän kommentoi asiaa nimettömänä, koska hänen lapsensa on edelleen hoidossa Touhulan Vihtakadun päiväkodissa.
Kun tilanne oli pahimmillaan, naisen lapsi ei tiennyt hoitajiensa nimiä.
”Hän ei tiennyt ryhmänsä aikuisia saati naapuriryhmän aikuisia. Se vaikutti siihen, ettei hän halunnut mennä päiväkotiin. Kyllä jokainen pystyy miettimään, miltä tuntuisi mennä töihin ja siellä olisi aina uudet työkaverit.”
Naisen lapsi vaihtoi syksyllä toiseen ryhmään, jossa vaihtuvuutta ei ole enää ollut.
”Yhdessä ryhmässä tuntuu olevan suurin vaihtuvuus. Toki tämä on ulottunut ihan jokaiseen ryhmään, mutta siinä tuntuu ovi käyvän kuin läpiveto olisi.”
Lapsen uudessa ryhmässä on naisen mukaan menty sen sijaan vajaalla työntekijämäärällä. Vuoden alusta puuttuva työntekijä aloitti työt, mutta viime viikolla tiedotettiin, ettei tämä enää jatka ryhmässä.
Vastaavista kokemuksista kertovat kaksi muutakin paikallista naista, joiden lapset ovat hoidossa Vihtakadun päiväkodissa.
”Sinä aikana, kun minun lapseni ovat päiväkodissa olleet, ovat työntekijät vaihtuneet kauttaaltaan. Yksikään työntekijöistä ei ole sama kuin vuonna 2017, jolloin lapsemme aloittivat päiväkodissa”, toinen naisista kertoo.
PÄIVÄKODIN tilanne on saanut osan vanhemmista antamaan asiasta palautetta sekä Touhulalle että Järvenpään kaupungille. Palautteen takia kaupunki ja Touhula järjestävät maanantaina vanhemmille keskustelutilaisuuden päiväkodin henkilöstötilanteesta.
Vanhemmille lähetetyn kutsun mukaan paikalla ovat Järvenpään varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Meiju-Leena Heinonen ja Touhulasta aluejohtaja Heidi Valio, palvelupäällikkö Essi Söderholm ja päiväkodin johtaja Kristiina Partio.
Kunnilla on lain mukaan vastuu yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnasta, ja Meiju-Leena Heinonen vastaa valvonnasta Järvenpäässä. Hän sanoo kaupungin suhtautuvan tilanteeseen vakavasti.
”Meille on tullut vanhempien kautta tänä vuonna tietoon, että siellä olisi ollut henkilökunnassa vaihtuvuutta”, Heinonen sanoo.
”Aina kun kuntaan asti vanhemmat ovat yhteydessä, niin totta kai tilanne on sillä tavalla vakava ja me otamme sen vakavasti. Haluamme puuttua ja kuulla vanhempien sekä Touhulan näkemyksen.”
VIHTAKADUN päiväkodin johtaja Kristiina Partio aloitti tehtävässään joulukuussa. Hänen edeltäjänsä aloitti työnsä keväällä ja lopetti joulukuussa, joten myös päiväkodin johdossa on ollut vaihtuvuutta.
Partio jatkaa myös Järvenpään toisen Touhula-päiväkodin Kurkiauran johdossa. Hän ei halua kommentoida Vihtakadun tilannetta lainkaan.
Partio pyytää soittamaan suoraan aluejohtaja Heidi Valiolle. Myöskään Valio ei halua kommentoida asiaa, vaan kertoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Ossi Ahdon ottavan yhteyttä.
Ahto kertoo, että yksittäiset ihmiset ovat olleet yhteydessä päiväkotiin. He ovat Ahdon mukaan reagoineet siihen, että Vihtakadun yksikön henkilökunnassa on ollut vaihtuvuutta.
”Siellä on vaihtunut muun muassa lastentarhanopettajia. Ja riippuu tietysti, mitä ajanjaksoa katsoo, mutta pidemmällä ajanjaksolla on ollut suuri vaihtuvuus.”
Vihtakadun Touhula avattiin elokuussa 2016. Ahto sanoo, ettei hän tiedä tarkalleen, kuinka monta lastentarhanopettajaa on lähtenyt päiväkodista esimerkiksi edellisen vuoden aikana.
”Tiedän sen, että viime viikkojen aikana tilanne on saatu tasapainotettua”, Ahto sanoo.
”Meillä on siellä riittävä mitoitus aikuisten määrässä suhteessa lapsiin, ja tilanne on siinä mielessä hyvä.”
Varhaiskasvatuslain mukaan yhdessä päiväkodin ryhmässä saa olla enintään neljä lasta yhtä kasvattajaa kohden, jos lapset ovat alle 3-vuotiaita. Jos lapset ovat yli 3-vuotiata, lapsia saa olla enintään kahdeksan.
Vihtakadulle haetaan parhaillaan lastentarhanopettajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Haku on aloitettu 28. joulukuuta, ja sen on määrä päättyä helmikuun alussa.
Varhaiskasvatuksen palvelupäälliköllä Heinosella ei myöskään ole tietoa vaihtuneen henkilökunnan määrästä.
”Valvomme, että päiväkodissa on tarvittava määrä henkilökuntaa. Yksityinen päiväkoti vastaa henkilöistä ja heillä on tarkemmat tiedot”, Heinonen sanoo.
VAIHTUVUUTEEN on Ahdon mukaan useita syitä. Hän sanoo, että pääkaupunkiseudulla on yleisesti haastavaa saada henkilökuntaa. Moni on voinut lähteä myös henkilökohtaisista syistä.
Myöskään Heinosella ja Järvenpään varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelällä ei ole tarkempaa tietoa siitä, mistä suuri vaihtuvuus johtuu. Hekin ottavat esiin sen, kuinka vaikeaa varhaiskasvatukseen on saada pätevää henkilökuntaa.
”Vihtakadulla ovat ihmiset vaihtuneet erityisen paljon lyhyen ajan sisällä. Se näkyy asiakkaiden suuntaan, jos on koko ajan uusia työntekijöitä. Totta kai se herättää huolta, kun ei ole tuttuja työntekijöitä”, Mäkelä sanoo.
Vihtakadun yksikössä on noin 55 lasta kolmessa ryhmässä. Jos tuon kokoisessa yksikössä lähtee syksyn aikana esimerkiksi kaksi tai kolme hoitajaa, se on iso määrä, Mäkelä sanoo.
MAANANTAIN kokouksessa on Mäkelän ja Touhulan Ahdon mukaan tarkoitus kuulla vanhempien huolia. Ahto sanoo, että sen jälkeen katsotaan, miten asiaan reagoidaan.
Jos Vihtakadun toiminnassa huomataan puutteita, kaupungin ensisijainen keino puuttua asiaan on antaa päiväkodille toimenpidekehotus, Mäkelä sanoo. Jos tämäkään ei tepsisi, aluehallintovirasto voisi puuttua epäkohtiin.
Viimeinen ja kovin keino on toiminnan ajaminen alas.
”En muista omalta uraltani, että toiminta olisi pitänyt ajaa alas. Ei tässä olla lähelläkään sellaista tilannetta.”
HS
26.1.2019 klo 10:20
https://www.hs.fi/kaupunki/jarvenpaa/ar ... 78821.html
Huom! Alleviivaukset Sillin tekosia.
-NILS-