Ilmoitukset seksuaalirikoksista lähes tuplaantuivat Oulussa – tutkinnassa toistasataa juttua
- Seksuaalirikosten suma on työllistänyt Oulun poliisia. (KUVA: VILLE HONKONEN, IS)
- Oulu_grooming.jpg (110.8 KiB) Katsottu 4789 kertaa
Poliisin mielestä seksuaalirikoksista tiedottaminen ja valistaminen ovat alentaneet uhrien ilmoituskynnystä. Poliisi painottaa, että nyt tutkittavista ilmoituksista kaikki eivät etene syyteharkintaan.
OULUSSA paljastui vuosi sitten järkyttävä, alaikäisiin kohdistuneiden seksuaalirikosten suma, joka herätti valtavasti huomiota. Pää- ja sisäministerit kiiruhtivat Ouluun rauhoittelemaan tilannetta ja eduskuntaryhmät kokoontuivat pohtimaan alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia.
Oululaiset arvioivat, että ulkomaalaistaustaisten miesten tekemät rikokset vaikuttivat myös eduskuntavaalien lopputulokseen huhtikuussa 2019. Oulun vaalipiirissä keskustan kannatus romahti ja maahanmuuttovastaisuutta julistaneet perussuomalaiset nostivat äänimääriään.
Seksuaalirikosten suma kiristi paikallisen poliisin ja oikeuslaitoksen työmäärät äärimmilleen. Oulun käräjäoikeuden laamannin mukaan yhden laajan seksuaalirikosjutun, jossa oli syytettynä kahdeksan miestä, purkaminen vei esimerkiksi tuomarityötä 8 kuukauden verran ja maksoi melkein 100 000 euroa.
Valtakunnallista huomiota herättäneessä seksuaalirikossumassa oli kysymys yli kymmenestä erillisestä rikosjutusta, joissa tekijänä oli ulkomaalaistaustainen mies ja uhrina alaikäinen tyttö. Niistä laajimmassa tapauksessa tekijöitä oli kahdeksan ja kaikkien uhrina sama, tekoaikaan 12–13-vuotias oululaistyttö.
Laajan jutun käräjäoikeuskäsittely aloitettiin huhtikuussa 2019 ja kaikki tapaukset saatiin käytyä läpi heinäkuun loppuun mennessä. Tuomioista on valitettu ja juttuja käsitellään parhaillaan Rovaniemen hovioikeudessa.
OULUN kaupunginjohtaja
Päivi Laajala ei tunnusta, että koko talven mediassa runsaasti tilaa saaneet seksuaalirikosjutut olisivat huonontaneet Pohjolan valkean kaupungin imagoa. Hänen mukaansa tapahtumista on otettu opiksi.
– Jos samankaltaista tapahtuisi uudelleen, meillä olisi uhrien auttamiseksi nopea ja joustava psykososiaalisen tuen viisihenkinen Nopsa-tiimi sekä toimivampi tiedonvaihto eri toimijoiden kesken. Ehkä tiedonkulkua voisi vielä kehittää, mutta ymmärrämme, että asiat ovat myös luottamuksellisia. Lisäksi järjestöpuolella on paremmat valmiudet vastata tämänkaltaisiin haasteisiin, hän pohtii.
Ikävien tapahtumien jälkeen Oulussa alkoi Turvallinen Oulu -hanke. Suunnitelmassa on kuusi erilaista toimenpidekokonaisuutta, jolla käynnistettiin toimia seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiksi. Toimet täydentävät kaupungin olemassa olevia palveluita sosiaali-, terveys-, sivistys- ja kulttuuritoimessa.
– Hanketta varten on palkattu 12 työntekijää ja projektin johtaja. Tarkoitus on palkata rahoituksen myötä työntekijöitä lisää. Esimerkiksi tänä syksynä toteutettiin nuorten osallistava videoprojekti
Gutsy Go, jossa peruskoulun kahdeksasluokkalaiset pohtivat miten yhteisöstä voisi saada paremman ja turvallisemman, Laajala antaa esimerkin.
Kaupunki rahoittaa Turvallinen Oulu -hanketta 1,2 miljoonalla eurolla. Sitä varten saatiin rahoitusta opetushallitukselta (129 000 euroa), sosiaali- ja terveysministeriöltä (500 000) sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä (650 000). Lisäksi Osaamiskeskus Koordinaatti sai 300 000 euroa Grooming-koulutushankkeeseen.
RIKOSYLIKOMISARIO
Markus Kiiskinen Oulun poliisilaitokselta kertoo, että koko julkisuudessa ollut suma tuli ilmi lokakuun lopulla 2018 ja sen tutkinta jatkui tiiviisti kesäkuun 2019 loppuun asti. Poliisilaitokselle se tiesi suurta työmäärää.
– Juttuja oli paljon ja liki kaikissa talvella tutkituissa jutuissa rikoksesta epäilty oli ulkomaalaistaustainen. Jo pelkästään tulkkausten järjestäminen niissä olosuhteissa, lasten kuulemisjärjestelyt, kääntämiset, avustajien aikataulutukset sekä tutkintavangittujen sijoitukset aiheuttivat erittäin paljon lisätyötä sekä sovittelemista, mikä teki prosesseista työläitä, Kiiskinen kertaa.
Oulun poliisi tiedotti rikostutkinnasta ensimmäisen kerran 1.12.2018. Siitä lähti liikkeelle mediavyöry, joka jatkui kesään 2019. Esimerkiksi IS:n arkiston mukaan aiheesta julkaistiin joulukuussa 2018 joinakin päivinä jopa 7 eri näkökulmista tehtyä juttua.
Poliisin tiedottamislinjaa on sekä kiitelty että paheksuttu. Kiitosta tuli avoimuudesta ja kritiikkiä tekijöiden ulkomaalaistaustan kertomisesta. Kriitikkojen mukaan Oulu miellettiin runsaan uutisoinnin takia pohjolan seksuaalirikoskaupungiksi, vaikka samankaltaisia rikoksia tehtiin poliisihallituksen vuoden 2018 tilastojen mukaan yhtä paljon muissakin kaupungeissa.
Poliisin tiedottamisvastuussa ollut Kiiskinen arvioi viestinnän onnistuneen kokonaisuudessaan hyvin.
– Aihe oli erittäin hankala ja vaativa. Se sisälsi niin sanotusti pahimmat elementit, eli lapset, törkeät seksuaalirikokset sekä ulkomaalaistaustaiset, jotka kombinaationa aiheuttivat hyvin tunteikkaita reaktioita. Tiedonjano oli medialla ja ihmisillä kova, hän arvelee.
Poliisi yritti viestiä aiheesta mahdollisimman hienotunteisesti ja pidättyvästi, mutta kuitenkin yleisöä palvellen. Poikkeuksellisen avoimelle tiedotuslinjalle oli Kiiskisen mukaan hyvät perusteet: uusien rikosten ennalta estäminen.
– Saimme tiedottamiselle myös ministeritason tuen. Kokonaisuutena se oli kova paikka. Poliisilaitoksen johto linjasi, että tiedottamisvastuu oli minulla. Onneksi talon johto, poliisin ylin johto sekä esimieheni antoivat loppuun saakka tukensa ja hyväksyntänsä tiedottamiselle.
AVOIN tiedottaminen, groomingista varoittaminen ja somen käytöstä valistaminen ovat Kiiskisen näkemyksen mukaan näkyneet tilastoissa tänä vuonna. Vuoden 2019 ensimmäisen puolikkaan aikana Oulun poliisilaitokselle tehtiin ilmoituksia seksuaalirikoksista 90 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Kiiskinen arvelee, että rajut luvut kertovat ilmoituskynnyksen laskusta, johon tiedottamisella ja valistamisella on ollut vaikutusta.
– Iso osa näistä ei johda syyteharkintaan ja osa ilmoituksista on tekoajaltaankin jo kauempana historiassa, mutta niistä on ilmoitettu vasta nyt. Näyttää kuitenkin siltä, että kokonaisuutena seksuaalirikosten määrä on silti kasvanut. Viimevuotisen kaltaisia elementtejä sisältäneitä juttuja ei ole niin paljoa tullut, eikä yhtä törkeitä tapauksia.
Tutkinnassa on edelleen Oulussa toista sataa lapsiin kohdistunutta seksuaalirikosta.
– Ne ovat vakavuusasteeltaan eri tasoisia, eivätkä kaikki etene edes syyteharkintaankaan saakka. Isommassa osassa rikoksesta epäilty on kantasuomalainen. Epäiltyjen joukossa on myös ulkomaalaistaustaisia. Emme tiedota näistä juurikaan, sillä lähtökohtaisesti tämän kaltaisissa rikoksissa tiedottamislinja on pidättyväinen. Erityistä perustetta, kuten vuosi sitten, ei nyt ole, hän painottaa.
SYKSYLLÄ 2018 ilmi tulleen laajan seksuaalirikosjutun käsittely vei Oulun käräjäoikeuden tuomareilta työtä kahdeksan kuukauden verran. Tekijöitä oli kahdeksan, ja jokainen juttu käsiteltiin erillisenä, vaikka uhri oli sama oululaistyttö.
Laamanni
Antti Savelan mukaan käsittelyyn ei tarvittu lisätyövoimaa ja kaikki kahdeksan asiaa saatiin käsiteltyä laissa säädettyjen aikarajojen sisällä ja tuomiot annettiin ilman viivytyksiä pian istuntokäsittelyjen jälkeen.
– Kyseessä oli työmäärällisesti merkittävä kokonaisuus, mutta käräjäoikeus selvisi siitä ilman lisähenkilökuntaa. Tuomareiden ja käräjäsihteereiden palkkoihin sekä lautamiesten palkkioihin meni laskennallisesti yhteensä lähes 100 000 euroa, Savela kertaa tapahtumia.
Laamannin mielestä käräjäoikeus selvisi jutturyppäästä hyvin.
– Yksittäisiä juttuja koskevat oikeudenkäynnit eivät olleet erityisen laajoja, mutta yhteensä niistä toki kertyi työtä. Työmäärä on hyvä suhteuttaa siihen, että käräjäoikeudessa on kaikkiaan 33 tuomaria ja lähes sata muuhun henkilökuntaan kuuluvaa, Savela huomauttaa.
Oulun käräjäoikeus käsitteli 1.11.2018–31.7.2019 kaiken kaikkiaan 37 seksuaalirikosjuttua, joiden rikosnimikkeitä olivat lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus, seksuaalinen ahdistelu, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito.
Laajan seksuaalirikoksen käsittely jatkuu hovioikeudessa
Oulussa paljastuneen laajan seksuaalirikosjutun tuomioita jaettiin Oulun käräjäoikeudessa toukokuusta heinäkuun loppuun 2019. Erikoiseksi jutun teki se, että kaikki kahdeksan syytettyä käyttivät seksuaalisesti hyväkseen samaa tyttöä. Miehet eivät kuitenkaan tunteneet toisiaan.
Ensimmäiset kaksi tuomiota annettiin toukokuussa. 21-vuotias
Rahmani Gheibali tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta neljäksi vuodeksi vankilaan. Shiraqa Yosefi, 21, sai kaksi vuotta vankeutta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Kesäkuussa
Osman Ahmed Mohamed Humad, 23, tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin.
29-vuotias
Javad Mirzad sai kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ali Osman Mohamed, 26, sai neljän vuoden vankeusrangaistuksen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin.
Kovimman tuomion sai
Hassan Mohamud Mohamed, 38, joka tuomittiin neljäksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.
33-vuotias
Abdo Ibrahim Ahmed tuomittiin törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta vankilaan neljäksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi.
26-vuotias
Qayssar Mohsin Sbahi Aldhulaiei tuomittiin neljäksi vuodeksi vankilaan törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä.