Olet aivan oikeassa. Annettuja tuomioita olisi hyvä voida tarvittaessa tarkastella. Tällä hetkellä väärien tuomioiden purkaminen on tehty lähestulkoon mahdottomaksi. Oikeustieteen tohtori Markku Fredman on hiljattain ottanut julkisuudessa kantaa asiassa.Joosua kirjoitti:Maassamme näyttäisi olevan varsin selvä tarve tällaiselle, voisiko sanoa, jälkitutkinnalle. Olisi siis rkosprosessin tämänhetkisen loppupään, oikeuden päätöksen, jälkeinen lisäosa joka keskittyisi osoittamaan tuomiot vääriksi ja saaman perusteettomasti tuomitut vapaalle jalalle. Näin säästyisi paljon veronmaksajien rahaa, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.
Olen lukenut varsin monen, ja jonkun omin korvinkin kuullut, vakuuttavan joutuneensa tuomituksi täysin syyttömänä ja olemattomin, tai jopa väärennetyin todistein. Eihän missään tapauksessa tällaista saisi tapahtua oikeusvaltiossa. Joten olisi varmastikin hyvä jos joku instanssi tutkisi tehdyn tutkinnan. Ja tietysti tutkijat ja tutkinnanjohtajat olisi myös syytä tutkia. Tietenkään unohtamatta syyttäjiä, tuomareita ja asiantuntijoita. On mahdollista että löytyisi salaisia intressejä, vanhoja kaunoja tai vaikkapa vainoharhaisuutta. Voisi monen tuomitun sijasta lähteä vankilaan ihan eri henkilöt kun oikeus toteutuisi, siis todellakin totuuden mukaisesti.
Maikkari 14.10.2018:
""Kymmenien tuntien työ edes rahoituksen selvittämiseen"
Oikeusavun saamiseksi jo hakemuksen liitteenä täytyisi olla selvitys, jonka perusteella hakemus on uskottava. Lisäksi tuomiovirhekantelua tai purkuhakemusta ei voi tehdä ilman lakimiestä.
– Jos vaikkapa joku vankilassa elinkautista istuva ihminen haluaisi hakea purkua tuomioon, täytyy avustajana olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai lupalakimies.
Fredmanin mukaan avustajan täytyisi käyttää ehkä jopa kymmenen tunnin työ, ennen kuin edes jutun rahoitus olisi selvillä.
– En usko, että hirveän monet asianajajat ovat valmiita tekemään kymmenen tunnin työtä sen selvittämiseen, saako asianajaja työstään palkkion.
Fredman sanoo, että hänelle itselleenkin tulee soittoja purkuhakemusasioista. Hän on kuitenkin ohjannut soittajia hoitamaan tapauksia omien asianajajiensa kanssa, jos nämä ovat elossa.
– En tiedä, mikä hyvä malli olisi. Tällä oikeusapulinjauksella ainakin tehokkaasti estetään, että purkuhakemuksia ei tule, Fredman kommentoi KKO:n linjausta."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asi ... #gs.5dws5j
Fredmanin väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa lauantaina 19.5.2018.
Puolustajan rooli. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/med ... vasti.aspx
Silmiini osui otakantaa-sivustolla käyty keskustelu:
Mitä tarkoitetaan rakenteellisella korruptiolla ja miten se vaikuttaa Suomessa?
Poliittiset vaikuttimet ja vaikuttajat ja heidän painostuksensa, kollegiaalinen painostus, toveripiirien ja yhteisöjen painostus saattavat luoda ulkopuolisia paineita viranomaisen päätöksentekoon. Näiden lisäksi, on tapauksia, joissa virkamiehet ovat syyllistyneet suoranaiseen lahjusten vastaanottoon ja jotkut ovat antaneet ymmärtää, että asia ei oikein etene ilman jonkinlaista ”vauhdittajaa”. Rahallisesta hyödystä ei aina ole kysymys. Vauhdittajaksi on kelvannut myös sopiva vastapalvelus, lounas ja alkoholi. Viimeksi mainittua tapaa nimitetään "piilokorruptioksi", koska todistusvoimaista jälkeä lahjonnasta ei jää.