Aarnio tapauksen tietolähteet ja tietolähdetoiminta

[Pieni liekki]

Kommentoit lankaa jossa tällä sivulla kaksi postausta taaksepäin on suoria sitaatteja oikeuden päätöksestä.
Onnittelut. Tähän päälle vielä kysymyksiä voisiko joku etsiä ne sinulle.

Tiedätkö, että jotkut henkilöt ovat paljon lahjakkaampia kuin toiset johdattamaan keskustelun sivuraiteille ja jättämään oleellisiin ydinkysymyksiin vastaamatta.

[Pieni liekki]

Tässä vielä linkki Helsingin käräjäoikeuden 19.6.2019 julkaisemaan tiedotteeseen:

https://oikeus.fi/karajaoikeudet/helsin ... tussa.html

[pop]

Sinä olet saanut minulta täältä kiltisti väännettyä faktatietoa ja asian selvittelyä maallikolle ymmärrettävällä tavalla jatkuviin kysymyksiin enemmän kuin KUKAAN muu palstalainen, sen on täällä tainnut joku muukin todeta. Jatkuva edellisen postauksen kaltainen kysely ilman omatoimisuutta on sivuraiteelle ohjaamista, kuten myös kysymykset "onko kuinka yleistä että miehillä on salarakkaita" jne täällä Aarnio topicissa.

[Pieni liekki]

Jari Aarnio pääsee ääneen Radio Rockin Korporaation haastattelussa 20.6.2019, joka on kuunneltavissa Suplasta:

https://www.supla.fi/audio/3433707

"Jari Aarnio kommentoi poliisijohdon syytteiden hylkäämistä - oma tuomio tulossa ensi viikolla"

[Pieni liekki]

Aika selkeältä ja asiapitoiselta tuo Helsingin käräjäoikeuden 19.6.2019 antama tuomio 19/128290 (asianumero R17/8790) ns. tietolähdejutussa vaikuttaa pikaselaamisella olevan. Sivuja tuomiossa on 170 ja siihen päälle vielä parikymmentä sivua liiteluetteloita henkilötodistelusta ja kirjallisista todisteista. Tuomio ei ole lainvoimainen, siitä ei ole äänestetty ja sen voi maksutta jokainen tilata luettavakseen omaan sähköpostiinsa Helsingin käräjäoikeudesta.

[Pieni liekki]

Olkoon huumekeisari tai ei, mutta minusta Aarnio kertoi ihan fiksuja ja aikaa kestäviä asioita liittyen huumemaailmaan ja huumepoliisien työhön siirtyessään vuoden 2010 lopulla huumepoliisista vuorotteluvapaalle ja töihin Elisaan:

https://www.youtube.com/watch?v=9IN5yj4W6Nk

Radio Piriste - Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio

[CSI]

Kommentoit lankaa jossa tällä sivulla kaksi postausta taaksepäin on suoria sitaatteja oikeuden päätöksestä.
Onnittelut. Tähän päälle vielä kysymyksiä voisiko joku etsiä ne sinulle.

Tiedätkö, että jotkut henkilöt ovat paljon lahjakkaampia kuin toiset johdattamaan keskustelun sivuraiteille ja jättämään oleellisiin ydinkysymyksiin vastaamatta.

Ylläpito voisi kyllä ruveta sinua jo vähän "palkitsemaan" tuosta ilmeisen tarkoituksellisesta perseilystä langassa.

[Pieni liekki]

Hesarissa on ollut viikonloppuna oheinen juttu, josta ei ole täällä ollut liiemmin mainintaa:

Saako Aarnio murhasyytteen?
Syyttäjä harkitsee parhaillaan, jättikö Jari Aarnio henkirikoksen estämättä ja pitääkö häntä siksi syyttää murhasta. Kyse on ruotsinturkkilaisen rikollisen palkkamurhasta, jota ennen Aarnio ja hänen alaisensa määräsivät murhan tekijöitä tarkkailuun. HS:n tietojen mukaan Aarniolla saattoi myös olla murha-asunnon avain teon aikana.

Julkaistu: 18.1. 2:00 , Päivitetty: 18.1. 16:49

Jutussa kerrotaan mm. Ünsalin murhan aikoihin 16.10.2003 Helsingin poliisin hälytyskeskukseen tehdystä nimettömästä ilmiannosta. Soitto oli tullut puhelinkopista Bulevardilta ja soittajan epäilleen olleen poliisimies Aarnion alaisten joukosta.

Toimittajat ihmettelevät jutussaan seuraavaa liittyen saapuneeseen vihjepuheluun:

Tällaisen soiton tarkoitusta on vaikea ymmärtää. Miksi poliisimies soittaisi nimettömän vinkkisoiton poliisilaitokselle? Miksi ihmeessä hän ei kerro tietojaan suoraan kollegoilleen?

Onko todellakin näille Hesarin toimittajille epäselvää, miksi myös viranomaisedustajat saattavat tietyissä olosuhteissa ja tilanteissa turvautua nimettömiin ilmiantoihin samassa organisaatiossa toimiville viranomaisedustajille?

Minkä takia arvelette, että tässä Ünsalin tapauksessa poliisimies on todennut viisaimmaksi tehdä tuolloin meneillään olevassa asiassa nimettömän ilmiannon? Itse luulen tietäväni vastauksen.

[Nicht schuldig]

Hesarissa on ollut viikonloppuna oheinen juttu, josta ei ole täällä ollut liiemmin mainintaa:

Saako Aarnio murhasyytteen?
Syyttäjä harkitsee parhaillaan, jättikö Jari Aarnio henkirikoksen estämättä ja pitääkö häntä siksi syyttää murhasta. Kyse on ruotsinturkkilaisen rikollisen palkkamurhasta, jota ennen Aarnio ja hänen alaisensa määräsivät murhan tekijöitä tarkkailuun. HS:n tietojen mukaan Aarniolla saattoi myös olla murha-asunnon avain teon aikana.

Julkaistu: 18.1. 2:00 , Päivitetty: 18.1. 16:49

Jutussa kerrotaan mm. Ünsalin murhan aikoihin 16.10.2003 Helsingin poliisin hälytyskeskukseen tehdystä nimettömästä ilmiannosta. Soitto oli tullut puhelinkopista Bulevardilta ja soittajan epäilleen olleen poliisimies Aarnion alaisten joukosta.

Toimittajat ihmettelevät jutussaan seuraavaa liittyen saapuneeseen vihjepuheluun:

Tällaisen soiton tarkoitusta on vaikea ymmärtää. Miksi poliisimies soittaisi nimettömän vinkkisoiton poliisilaitokselle? Miksi ihmeessä hän ei kerro tietojaan suoraan kollegoilleen?

Onko todellakin näille Hesarin toimittajille epäselvää, miksi myös viranomaisedustajat saattavat tietyissä olosuhteissa ja tilanteissa turvautua nimettömiin ilmiantoihin samassa organisaatiossa toimiville viranomaisedustajille?

Minkä takia arvelette, että tässä Ünsalin tapauksessa poliisimies on todennut viisaimmaksi tehdä tuolloin meneillään olevassa asiassa nimettömän ilmiannon? Itse luulen tietäväni vastauksen.

Kuulisin mielelläni ajatuksesi miksi? Tätä kohta en oikein osannut hahmottaa.

Oli todellakin melkoinen juttu Hesarissa. Aarnio on vastannut tähän juttuun tai paremminkin lähettänyt e-meilin Hesariin, jota he eivät olleet huomanneet ennen jutun kirjoittamista.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006378677.html

[Pieni liekki]

Hesarissa on ollut viikonloppuna oheinen juttu, josta ei ole täällä ollut liiemmin mainintaa:

Saako Aarnio murhasyytteen?
Syyttäjä harkitsee parhaillaan, jättikö Jari Aarnio henkirikoksen estämättä ja pitääkö häntä siksi syyttää murhasta. Kyse on ruotsinturkkilaisen rikollisen palkkamurhasta, jota ennen Aarnio ja hänen alaisensa määräsivät murhan tekijöitä tarkkailuun. HS:n tietojen mukaan Aarniolla saattoi myös olla murha-asunnon avain teon aikana.

Julkaistu: 18.1. 2:00 , Päivitetty: 18.1. 16:49

Jutussa kerrotaan mm. Ünsalin murhan aikoihin 16.10.2003 Helsingin poliisin hälytyskeskukseen tehdystä nimettömästä ilmiannosta. Soitto oli tullut puhelinkopista Bulevardilta ja soittajan epäilleen olleen poliisimies Aarnion alaisten joukosta.

Toimittajat ihmettelevät jutussaan seuraavaa liittyen saapuneeseen vihjepuheluun:

Tällaisen soiton tarkoitusta on vaikea ymmärtää. Miksi poliisimies soittaisi nimettömän vinkkisoiton poliisilaitokselle? Miksi ihmeessä hän ei kerro tietojaan suoraan kollegoilleen?

Onko todellakin näille Hesarin toimittajille epäselvää, miksi myös viranomaisedustajat saattavat tietyissä olosuhteissa ja tilanteissa turvautua nimettömiin ilmiantoihin samassa organisaatiossa toimiville viranomaisedustajille?

Minkä takia arvelette, että tässä Ünsalin tapauksessa poliisimies on todennut viisaimmaksi tehdä tuolloin meneillään olevassa asiassa nimettömän ilmiannon? Itse luulen tietäväni vastauksen.

Kuulisin mielelläni ajatuksesi miksi? Tätä kohta en oikein osannut hahmottaa.

Oli todellakin melkoinen juttu Hesarissa. Aarnio on vastannut tähän juttuun tai paremminkin lähettänyt e-meilin Hesariin, jota he eivät olleet huomanneet ennen jutun kirjoittamista.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006378677.html

Minulla on mielessä useampikin syy nimettömänä tehtyyn puhelinsoittoon, mutta haluan ehdottomasti kuulla muiden kirjoittajien ajatuksia asiasta. Ja toivon, että erityisesti teppo tarkastelee asiaa sen rehellisen poliisimiehen kantilta katsottuna. Palaan tähän myöhemmin.

[Pieni liekki]

Hesarissa on ollut viikonloppuna oheinen juttu, josta ei ole täällä ollut liiemmin mainintaa:

Jutussa kerrotaan mm. Ünsalin murhan aikoihin 16.10.2003 Helsingin poliisin hälytyskeskukseen tehdystä nimettömästä ilmiannosta. Soitto oli tullut puhelinkopista Bulevardilta ja soittajan epäilleen olleen poliisimies Aarnion alaisten joukosta.

Toimittajat ihmettelevät jutussaan seuraavaa liittyen saapuneeseen vihjepuheluun:

Onko todellakin näille Hesarin toimittajille epäselvää, miksi myös viranomaisedustajat saattavat tietyissä olosuhteissa ja tilanteissa turvautua nimettömiin ilmiantoihin samassa organisaatiossa toimiville viranomaisedustajille?

Minkä takia arvelette, että tässä Ünsalin tapauksessa poliisimies on todennut viisaimmaksi tehdä tuolloin meneillään olevassa asiassa nimettömän ilmiannon? Itse luulen tietäväni vastauksen.

Kuulisin mielelläni ajatuksesi miksi? Tätä kohta en oikein osannut hahmottaa.

Oli todellakin melkoinen juttu Hesarissa. Aarnio on vastannut tähän juttuun tai paremminkin lähettänyt e-meilin Hesariin, jota he eivät olleet huomanneet ennen jutun kirjoittamista.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006378677.html

Minulla on mielessä useampikin syy nimettömänä tehtyyn puhelinsoittoon, mutta haluan ehdottomasti kuulla muiden kirjoittajien ajatuksia asiasta. Ja toivon, että erityisesti teppo tarkastelee asiaa sen rehellisen poliisimiehen kantilta katsottuna. Palaan tähän myöhemmin.

Harmittavasti kukaan ei ole lähtenyt pohtimaan tarkemmin tätä aihetta. Voisin kuvitella poliisina tekeväni nimettömän vihjesoiton, jos pitäisin jonkin asian tutkimista tärkeänä, mutta en haluaisi paljastua ilmoittajaksi. Jos olisi pelko, että voisin ilmoittajana joutua rikollisten kostoiskun kohteeksi, niin luultavasti näkisin viisaammaksi häivyttää oman osuuteni rikoksesta ilmoittamisessa. Jos ilmoittamani tiedot olisivat peräisin tietolähteeltä, niin harkinnalla valitusta puhelinkopista on kyllä aikoinaan pystynyt häivyttämään tehokkaasti soittajan mahdollisine taustatahoineen ja harhauttamaan mahdollisesti ajatukset ilmoituksen tekijästä useampiin vaihtoehtoihin. Tällä tavoin toimimalla pystyy vähentämään ilmoittajaan ja tietolähteeseen kohdistuvaa väkivallan uhkaa sekä suojelemaan tietolähdettä paljastumasta. Joissain tilanteissa nimettömänä soittamalla voi ehkäistä asioiden henkilöitymistä ja itseen kohdistuvaa maalittamista. Ilmoittajaksi paljastuva henkilö voi käsittääkseni tapauksesta riippuen vielä nykypäivänäkin joutua monimuotoisen kiusanteon kohteeksi.

Millaisia ajatuksia teillä muilla on herännyt liittyen nimettömänä tehtyihin vihjesoittoihin? Millaisissa tilanteissa tekisit itse nimettömän puhelinsoiton viranomaiselle?

[Pieni liekki]

Missä kaikissa poliisilaitosten yksiköissä toteutettiin järjestelmällisesti tietolähdetoimintaa vuonna 2011 KRP:n lisäksi?

[Pieni liekki]

Missä kaikissa poliisilaitosten yksiköissä toteutettiin järjestelmällisesti tietolähdetoimintaa vuonna 2011 KRP:n lisäksi?

On mainittu, että Helsingin poliisilaitoksen menettely tietolähteiden kirjaamisen osalta on poikennut esimerkiksi keskusrikospoliisin menettelystä kirjata tietolähteiden käyttö ja rekisteröidä tietolähteeksi hyväksytyt henkilöt.

Seuraavassa on Wikipedian mukaan luettelo poliisilaitoksista Suomessa vuosina 2009-2013:

Ahvenanmaan poliisilaitos (Maarianhamina)
Etelä-Karjalan poliisilaitos (Lappeenranta)
Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos (Seinäjoki)
Etelä-Savon poliisilaitos (Mikkeli)
Helsingin poliisilaitos (Helsinki)
Itä-Uudenmaan poliisilaitos (Vantaa)
Jokilaaksojen poliisilaitos (Ylivieska)
Kainuun poliisilaitos (Kajaani)
Kanta-Hämeen poliisilaitos (Hämeenlinna)
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos (Kokkola)
Keski-Suomen poliisilaitos (Jyväskylä)
Keski-Uudenmaan poliisilaitos (Järvenpää)
Koillismaan poliisilaitos (Kuusamo)
Kymenlaakson poliisilaitos (Kotka)
Lapin poliisilaitos (Rovaniemi)
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos (Espoo)
Oulun poliisilaitos (Oulu)
Peräpohjolan poliisilaitos (Tornio)
Pirkanmaan poliisilaitos (Tampere)
Pohjanmaan poliisilaitos (Vaasa)
Pohjois-Karjalan poliisilaitos (Joensuu)
Pohjois-Savon poliisilaitos (Kuopio)
Päijät-Hämeen poliisilaitos (Lahti)
Satakunnan poliisilaitos (Pori)
Varsinais-Suomen poliisilaitos (Turku)

Mielenkiinnosta kysyn, osaako joku luetella näistä 25:stä poliisilaitoksesta ne, joissa tietolähteiden kirjaaminen on tehty samalla tavalla kuin keskusrikospoliisi on asiassa toiminut.

[Nicht schuldig]

Missä kaikissa poliisilaitosten yksiköissä toteutettiin järjestelmällisesti tietolähdetoimintaa vuonna 2011 KRP:n lisäksi?

Tällainen löytyi poliisien oikeudenkäynnin tuomiosta sivulta 72-73:

"Todistaja Sihvonen on kertonut toimineensa Poliisihallituksessa laillisuusvalvonnan vastuualueen esimiehenä eläkkeelle jäämiseensä 1.9.2013 saakka. Hänen tehtävänään oli ollut johtaa Poliisihallituksen laillisuusvalvontayksikköä. Laillisuusvalvonnan virkamiehet oli hajasijoitettu ympäri Suomea siten, että hänen oma virkapaikkansa oli ollut Raisiossa. Sihvonen on kertonut, että Poliisihallitus päätti ottaa tietolähdetoiminnan yhdeksi vuoden 2012 erityisteemaksi laillisuusvalvonnassa. Tätä aikaisemmin Poliisihallitus ei ollut tarkastanut, miten tietolähdetoiminta oli järjestetty eri yksiköissä.

Sihvosen mukaan tarkoituksena ei ollut tarkastaa tietolähdetoiminnan dokumentaatiota, vaan selvittää, oliko tietolähdetoimintaa ylipäätään. Lisäksi yksiköitä pyydettiin esittelemään yksi esimerkkitapaus.

Tarkastuksissa oltiin sen tiedon varassa, mitä poliisiyksiköt kertoivat. Laillisuustarkastus toimitettiin HPL:ssä 30.10.2012. Tätä ennen oli suoritettu laillisuustarkastukset noin kymmeneen muuhun poliisiyksikköön, ja HPL:n jälkeen tarkastettiin vielä kaksi yksikköä. Näissä tarkastuksissa todettiin, että tietolähdetoiminta oli järjestetty vain noin seitsemässä yksikössä.

Tarkastuksissa selvisi, että varsinainen SALPA 2008 -määräyksen mukainen JTT oli käytössä vain KRP:ssä ja Kotkan poliisilaitoksella."

[Pieni liekki]

Anonymisaattori-asiaa oli oikeudenkäynneistä saadun tiedon mukaan käsitelty eri poliisiedustajien yhteispalavereissa ainakin 3.7.2012, 14.8.2012, 15.8.2012, 22.11.2012, 7.12.2012 ja 14.2.2013. Miksi Aarnion syyksi yritetään laittaa sekin, ettei HPL ollut laatinut anonymisaattoriin liittyvää selvitystä, kun ei sen laatimista edes ollut annettu hänen tehtäväkseen? Kenen tehtävä olisi ollut valvoa, että selvitys olisi tullut tehdyksi?