On outoa, ettei siinä haisteta edes ongelman poikasta, että henkirikollinen ansaitsee rikoksillaan. Toivottavasti Raninen on vetänyt uhreiltaan kultahampaat suusta ja kantanut siten kortensa yhteiskunnan kekoon.kiusausko kirjoitti:Erilaisia kävelyitä mm. murhiin liittyen pidetään jo nyt eri puolella Suomea. Vierailin hiljattain Turussa, jossa kävelyllä oli opas kertomassa useammastakin eri murhasta, joita keskustassa on tapahtunut, kertoi taustoista sekä tekijöiden osalta että yleisesti keskusteltiin tapahtumiin vaikuttaneista taustatekijöistä.
Tässä nyt puheena olevassa keississä on kuitenkin ollut lähtökohtaisesti ideana nimenomaan kertoa tapahtumista ja toimia myöskin ihan elävänä esimerkkinä siitä, miten ei tule toimia eli teot tuomitaan ja yhteiskunnallisen keskustelun kannalta on mielestäni hyvin olennaista myöskin se, että rikoksen tekijä kertoo mitä on tehnyt, miksi ja mitä mahdollisesti olisi tehtävissä sen eteen, ettei tällaisia tekoja enää tapahtuisI.
Ymmärrän erittäin hyvin myöskin omaisten näkökulman eikä sitä todellakaan pidä väheksyä. Fakta on kuitenkin se, että keskusteluja asiasta käydään, pitää käydä ja miten ihmeessä me voimme muutoin vaikuttaa nykyisiin ja tuleviin sukupolviin kuin keskustelemalla asioista? Tuomitut rikolliset eivät katoa mihinkään vaan aikoinaan he vapautuvat tuomionsa istuttuaan. Eikö kuitenkin tässä tilanteessa olisi viisaampaa liittää heidät osaksi keskustelua ja ottaa myöskin sitä historiatietoa heiltä hyödynnettäväksi, jotta voitaisiin vaikuttaa siihen, millä tavalla asiat menevät tulevaisuudessa kuin lakaista heidän näkemyksensä maton alle?
Jos on valittavana vain huonoja vaihtoehtoja, kuten elämässä nyt vain toisinaan on, eikö niistä tuli valita vähemmän huono?
Minun on vaikeaa ymmärtää, mitä pahaa on sinä, että hyödynnetään se kokemustieto mitä rikoksen tehneellä henkilöllä on kun hän taustoittaa rikoksen syitä.
Ihminen voi myös muuttua. Tämä asia ei lohduta yhtään ketään siinä tapauksessa, että rikoksen myötä joku on kuollut tai hänelle on aiheutunut pysyvää haittaa. Rikoksen tehnyt henkilö joka tapauksessa jatkaa elämäänsä ja eikö ole kaikkien kannalta kuitenkin parempi, jos hän ei enää jatkossa tee uusia rikoksia vaan pyrkii jollain tavalla oppimaan teoistaan ja kantamaan kortensa kekoon yhteiskunnan hyödyksi ja kuten tässä tapauksessa, vaikuttamaan siihen, että muut eivät toistaisi hänen virheitään, Rikosten ihannoiminen on tässä tapauksessa mielestäni enemmänkin median syöttämää propagandaa ja puolesta loukkaanntumista kuin oikeaa faktaa. Juu näin nyt mietin, eri mieltä saa ja pitääkin olla, mutta asioita on hyvä aina katsoa vähän isommassa mittakaavassa puntaroiden hyöty-haittasuhdetta, ei pelkästään tunne edellä.
Ihmistä monesti helpottaa ajatella asioitaitsensä kautta. Jos Raninen olisi murhannut rakkaan läheisenne, olisiko Ranisen murhakiertue edelleen hyvä juttu? Ostaisitteko 109 euron tiketin tai haluaisitteko kenties osingoille?