Kokenut seksuaalirikosten syyttäjä: ”Lapsen hyväksikäyttö voi olla henkinen tappo” – tekijöiden selityksissä toistuu yksi asia
Julkaistu: 28.8.19 klo 7:14
Seksuaalirikosten syyttäjän
Pia Mäenpään mielestä on hyvä, että seksuaalirikollisten saamat tuomiot ovat koventuneet silloin, kun uhri on lapsi.
Espoossa paljastunut epäily laajasta lapsiin kohdistuneesta seksuaalirikosvyyhdistä ei yllättänyt Oulun seksuaalirikosten syyttäjänä toiminutta kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpäätä.
– Vakava tapaus, mutta näitä meillä valitettavasti paljastuu säännöllisen epäsäännöllisesti, kokenut seksuaalirikoksiin erikoistunut syyttäjä sanoo.
Poliisi epäilee Espoossa asuvaa noin 30-vuotiasta miestä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, joissa asianomistajina on 52 tyttöä, iältään 9–15 vuotta.
Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet kaikki sosiaalisessa mediassa. Tekijä ja uhrit eivät poliisin tietojen mukaan ole tavanneet kasvokkain laisinkaan.
Oulun tapahtumien jälkeen myös Helsingissä on paljastunut tapaus, jossa ”Enoksi” kutsuttua miestä epäillään useisiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista vuodesta 2006 lähtien. Tutkinnan edetessä uhrien määrä on kasvanut jo yhdeksääntoista.
Helsingin Sanomien mukaan poliisilla on jopa pari tuhatta vihjeviestiä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, mutta sillä ei ole riittävästi resursseja niiden selvittämiseen.
– Valitettavasti poliisilla ei ole riittävästi netissä tapahtuvaan seksuaalirikollisuuteen liittyvää paljastavaa tutkintaa, vaan se tulee esille, jos joku uskaltaa siitä ilmoittaa, tai se paljastuu jonkin muun tutkinnan yhteydessä, Mäenpää sanoo.
Hän on hyvillään siitä, että asiaan on nyt kiinnitetty lisääntyvää huomiota.
Muun muassa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on ilmoittanut olevansa valmis siirtämään jo nykyisiä poliisin voimavaroja netissä tapahtuvaan lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden paljastavaan tutkintaan.
– On hyvä, jos tutkintaan saadaan lisää resursseja jo siitäkin syystä, etteivät niistä käynnistyvät prosessit venähtäisi kohtuuttoman pitkiksi.
Lisävoimia on luvassa on myös syyttäjälaitokseen.
Suomessa on tällä hetkellä neljä seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää, mutta lokakuun alussa tapahtuvan organisaatiouudistuksen yhteydessä heidän määränsä kaksinkertaistuu.
Itä-Suomen syyttäjävirastossa toimiva Mäenpää saa vuosittain pöydälleen noin sata juttua, joista suurin osa on seksuaalirikoksia. Paljon huomiota herättänyt Oulun seksuaalirikosvyyhti oli niistä yksi. Toisena syyttäjänä jutuissa oli kihlakunnansyyttäjä Kaisa Kytömäki Oulun syyttäjänvirastosta.
Oulun tapaus oli Mäenpään mukaan tavallaan ainutlaatuinen, mutta ei suinkaan ainoa laatuaan.
– Meillä on valitettavan usein juttuja, joissa on yksi epäilty ja useita asianomistajia, niin kuin tässä Espoon tapauksessa. Ja enemmänkin olisi, jos ilmitulo ei olisi niin sattumanvaraista. Oulussa oli poikkeuksellista, että oli yksi alaikäinen asianomistaja ja kahdeksan tekijää, jotka kaikki eivät tunteneet toisiaan, eivätkä toimineet yksissä tuumin.
Oulun rikosvyyhdin saama suuri julkisuus tavallaan räjäytti keskustelun sosiaalisen median kautta leviävän seksuaalirikollisuuden laajuudesta ja vakavuudesta.
Julkisuuteen vaikutti erityisesti tuomittujen tausta. Kaikki kahdeksan olivat joko turvapaikanhakijoita tai maahanmuuttajia. Ulkoista painetta Mäenpää ei syyttäjänä kuitenkaan sano tästä syystä kokeneensa.
– Jokaisen tapauksen yhteydessä pitäisikin muistaa, miten vakavasta ja vahingollisesta rikoksesta tai rikosepäilystä on kysymys, oli tekijänä sitten kuka tahansa, turvapaikanhakija, perheenjäsen, muu läheinen tai nettituttava.
Kaikki kahdeksan Oulun tapausta käsiteltiin käräjäoikeudessa erillisinä juttuina. Viimeinen niistä saatiin päätökseen heinäkuun puolivälissä.
Oulussa oli poikkeuksellista, että oli yksi alaikäinen asianomistaja ja kahdeksan tekijää, jotka kaikki eivät tunteneet toisiaan, eivätkä toimineet yksissä tuumin.
Kaikki syytetyt tuomittiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Niiden pituudet vaihtelivat kahdesta vuodesta neljään ja puoleen vuoteen. Rankimpia rikosnimikkeitä olivat muun muassa törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus. Uhri oli tapahtuma-aikaan 13-vuotias.
Mäenpää on pääsääntöisesti tyytyväinen tuomioihin. Syyllisyyden osalta rangaistukset ovat hänen mielestään linjassaan, vastavalitus saattaa tulla harkittavaksi joidenkin tuomioiden rangaistuksen mittaamisen osalta.
Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistukset ovat viime vuosina koventuneet. Suuntaus on Mäenpään mielestä oikein.
– Siihen seksuaalirikosten rangaistusten osalta meillä pitäisikin olla menossa, ettei käytettäisi vain asteikon alinta kolmannesta, vaan mitattaisiin rangaistukset oikeasti suhteessa teon moitittavuuteen.
Mäenpään mukaan useimmat lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikoksen tekijät kiistävät tekonsa oikeudessa, tai ainakin perustelevat tekoaan sillä, että lapsi oli hakenut seuraa netissä ja ollut itse aktiivinen.
– Se ei kuitenkaan tekoa lievennä. Vastuu on aina aikuisella. Laki on tarkoitettu suojelemaan lapsia myös heiltä itseltään. Ei esimerkiksi 10-vuotias lapsi ole kykenevä ymmärtämään, miten tällaiset kokemukset voivat vaikuttaa häneen myöhemmin, jopa vuosikymmenten päähän.
– Sitäkään lapsi ei voi ymmärtää, mihin johonkin viestiin vastaaminen netissä voi johtaa. Pahimmillaan se voi johtaa hyväksikäyttöön, jonka seuraus voi jollekin olla henkinen tappo. Mutta sitäkin on syytä korostaa, että siitä on mahdollista myös selvitä.
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006218681.html
