Kokonaispalkka ei vapauta työaika-kirjanpidolta
KOTIMAA 3.6.2002 0:00 ARKISTO PÄIVI ALASUUTARI
Oulu Yhä useammalle työntekijälle työnantaja ehdottaa kokonaispalkkaa eli alan taulukkopalkkaa parempaa korvausta työstä sopimuksella, ettei ylitöistä pidetä kirjaa.
Viime vuosina ilmiö on tullut tutuksi it-alalta, akateemisilla aloilla erilaisista asiantuntijatehtävistä ja keskijohdosta, samoin esimerkiksi sosiaalialan järjestöistä.
Kaupan ja palvelun alalla grillikioskeista ja kahviloista kauppoihin ongelma on vanha. Missä työvoimaa on runsaasti tarjolla, kokonaispalkkaan ei suostutella edes paremmalla palkalla.
Työaikalainsäädäntö ja työehtosopimukset eivät kokonaispalkkaa tunne muiden kuin yritysten ylimmän johdon osalta, joka ei kuulu työaikalainsäädännön piiriin.
Piiripäällikkö
Pentti Hanka Oulun työsuojelupiiristä pitää kokonaispalkkasopimusten tulevaisuutta pelottavana. Jos henkilö kuuluu työaikalainsäädännön piiriin, kokonaispalkka ilman erittelyä siitä, mistä palkka muodostuu, on yleensä työaikalainsäädännön vastainen ja siksi mitätön. Riitautettujen sopimusten setviminen oikeudessa tulee yhteiskunnallekin kalliiksi.
Erikoisalojen ammattiliiton Erton lakimies
Rosita Skaren kertoo ammattiliiton vieneen kokonaispalkkoja oikeuteen, jossa palkat on aukaistu ja katsottu, kuinka palkkasumma todellisuudessa vastaa tehtyjä työtunteja. Hävittyjä juttuja ei ole tullut. Kokonaispalkan täytyy oikeasti kattaa tehdyt ylityöt. Erton piirissä kokonaispalkkasopimusten ongelmaan on törmätty varsinkin it- ja mainosalalla sekä sosiaalialan järjestöissä.
Harvemmin näitä on oikeuteen tarvinnut viedä, yleensä ratkaisuun on päästy neuvottelemalla. Mutta työntekijät kysyvät tästä aiheesta päivittäin, Skaren kertoo.
Työaikakirjanpitoa laiminlyödään
Erton Skarenin neuvo työntekijöille on, että mikäli sopii kokonaispalkasta, kannattaa katsoa, että kiinteä korvaus mahdollisista ylitöistä varmasti on riittävä. Hän kehottaa myös pitämään itse työaikakirjanpitoa. Jos asiasta tulee riitaa, kanneaika on kaksi vuotta, jonka jälkeen ylityö vanhenee.
Oulun työsuojelupiirin mukaan kokonaispalkkaan liittyvä tyypillinen ongelma on työaikakirjanpidon laiminlyöminen. Kun työntekijä kuuluu työaikalainsäädännön piiriin, kokonaispalkka ei vapauta työaikakirjanpidosta. Hanka tekee eron palkan päälle sovittavan kiinteän ylityökorvauksen ja ylimmän johdon kokonaispalkan välille. Kiinteän korvauksen tulee olla vähintään saman suuruinen kuin prosenttikorvaus ja ylityö on merkittävä työaikakirjanpitoon.
Oulun työsuojelupiirissä on havaittu työnantajapuolella huolestuttavaa tietämättömyyttä työaikalainsäädännöstä. Kun työsuojelupiiri on tehnyt tehostettua työaikavalvontaa, työaikakirjanpidon puuttuminen on ollut yleisin huomautettava asia. Kokonaispalkka- tai työaikasopimukset eivät vapauta velvollisuudesta. Tietämättömyys työaikalainsäädännöstä ei oikeudessa selityksenä kanna.
Mikäli työaikaseurantaa ei ole, annamme ohjeen hoitaa asia kuntoon. Jos työaikakirjanpito ei ole seuraavassa tarkastuksessa kunnossa, asia voi mennä oikeuteen, Pentti Hanka toteaa.
Tehtyjen kokonaispalkkasopimusten heikkous on usein myös niiden epämääräisyys. Pahimmillaan on sovittu suullisesti, että palkkaan sisältyy kaikki, tykötarpeina epämääräisiä luontaisetuja, joista myös verottaja voi kiinnostua.
Kokonaispalkoilla pitkiä viikkoja
Kun kysymyksessä on asiantuntija-alat ja ylemmät toimihenkilöt, työnantajat vetoavat kokonaispalkkojen joustavuuteen. Moni itsenäistä työtä tekevä haluaa itse päättää, milloin työnsä tekee. Työsuojelupiirissä kokonaispalkkoja parempana ja työaikalain mukaisena ratkaisuna pidetään työpaikkakohtaisia kirjallisia sopimuksia joustoraamista, työehtosopimuksen mukaiset ylityöt hallitusti kirjattuna.
Kysymys kokonaispalkasta kiertyy nopeasti kysymykseksi työajasta. Aloilla, joissa kokonaispalkat ovat yleisiä, tehdään myös pitkää työviikkoa. Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner toteaa, että Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön (YTN) piiriin kuuluvilla aloilla ylemmät toimihenkilöt tekevät keskimäärin 42 tunnin työviikkoa ja asiantuntijat 41 tunnin työviikkoa.
Tähtitannerin mukaan YTN:n piirissä työhön käytetty aika ja jaksaminen ovat nousseet hyvin keskeisiksi kysymyksiksi. Työajasta on pidettävä kiinni, jotta vältytään ryöstöviljelyltä.
Jaksamisen kautta se on sidoksissa työmarkkinakelpoisuuteen, ammattitaitoon ja oman osaamisen ylläpitoon. Väsynyt ihminen ei jaksa omaksua uutta.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/k ... ta/463452/