Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
erisaani
Aloitteleva Besserwisser
Viestit: 14
Liittynyt: Ke Huhti 11, 2018 11:20 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja erisaani »

Kyllähän siinä "koppihoidossa" kerkeää monenlaista miettimään kolmen päivän aikana.. Viimeksi, kun olin niin silmiin pisti seinälle raapustettu teksti: "Tästä kopista ei ole kuin yksi tie, se läänille vie"

Averell
Harjunpää
Viestit: 302
Liittynyt: Ti Marras 29, 2016 6:02 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Averell »

Mika Muranen palveli KymJp:ssa eikä KotRp:ssa.
Asia tulee esille esim Muranen ketjussa.
Oleskelulupa, tarkoittaako se lupaa oleskella ilman velvollisuuksia?

Ghost hunting
Horatio Caine
Viestit: 6414
Liittynyt: Ke Elo 16, 2017 3:16 pm
Paikkakunta: aarniometsä

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Ghost hunting »

Ollaan mietitty, että kuinka rattoisaa elämää niillä on, kun kontolla on selvittämättömät henkirikokset, vaikka murha mikä ei vanhene koskaan, käveleekö ne murhatulta varastetulla rahalla ensimmäiseen baariin ryyppäämään, niinkö viimeks yhdessä Friin ohjelmassa, jumankauta! :mrgreen: :mrgreen:

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Rikoksen jälkeen

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

Koska kyse ei liene trollauksesta, vaan syvän mielenkiinnon vallassa laotusta asiantuntemuksen ilmauksen yrityksestä, niin vastataans...
putsari kirjoitti:
Ma Joulu 23, 2019 4:54 am
//
Mika Muranen tuskin on käynyt paskalla Haminan sotkussa, sillä palveli rankkikkotykistössä. //
Paskantamisesta en tiedä/ ei kiinnosta, mutta Kymen it-rykmentin pojat kuulemma hekin käyttivät tuota sotkua turvottaessaan itseään lisää, vaikka se pääosin palvelikin ihan oikeita varusveijareita.
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

putsari
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4718
Liittynyt: Su Loka 22, 2017 8:04 pm

Re: Rikoksen jälkeen

Viesti Kirjoittaja putsari »

On Anoi Kaa kirjoitti:
Ma Joulu 23, 2019 11:26 am
Koska kyse ei liene trollauksesta, vaan syvän mielenkiinnon vallassa laotusta asiantuntemuksen ilmauksen yrityksestä, niin vastataans...
putsari kirjoitti:
Ma Joulu 23, 2019 4:54 am
//
Mika Muranen tuskin on käynyt paskalla Haminan sotkussa, sillä palveli rankkikkotykistössä. //
Paskantamisesta en tiedä/ ei kiinnosta, mutta Kymen it-rykmentin pojat kuulemma hekin käyttivät tuota sotkua turvottaessaan itseään lisää, vaikka se pääosin palvelikin ihan oikeita varusveijareita.
Jonnet muistaa, miehet ei. Itse palvelin Haminassa aikana, jolloin siellä ei ollut mitään tykistöä. Rannikkotykistö oli Kotkassa. Mennyt ihan ohi, että Haminassakin oli tykistö jonkin aikaa.
Karvasvarvas kirjoitti:
Ke Joulu 28, 2022 3:55 pm
Mc Mafia kirjoitti:
Ke Joulu 28, 2022 8:43 am
Ei, 4 000 000 000 x 0,022 = 88 000 000
Lasket 2,2 % todennäköisyydellä.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Lainaus lehdestä: "kotimaa Vanha rikos
Tampereen sarjamurhaajan kylmä tunteettomuus hämmästytti rikospoliisiakin vuonna 1964."

Tunsin miehen. Kirjoituksessa oli ikä väärin, ja elinkautisesta vapautumisen päivä väärin. Myös se, että annettiin ymmärtää tekijällä olleen rikollista taustaa. Tästä Ylöjerven miehestä on eri viestiketju, mutta ei haittaa vaikka laitan tämän tänne. Kyseessä on Laakson Arska. Osto- ja myyntiliikkeiden pitäjät uhrina. Ukko teki suhteellisen pieniä rikoksia tehden samalla täysin turhia henkirikoksia. Ennen viimeistä henkirikosta Arska oli ollut naapurissa lapsille joulupukkina. Osto- ja myynriliikkeiden rahoilla oli tarkoittus hommata omille lapsille joululahjoja. Näin jälkeenpäin ajatellen Arska oli kylmä mies. Asiaan ei ehkä kiinnittänyt huomiota, sillä noissa ympyröissä oli aika monta muuta tunnekylmää.

Arskalla ei ollut yhtään tatuointia. Kertoi, että Sörkassa olisi luvattu melkoinen määrä kahvipaketteja, jos ottaa kuvan. Ei ollut ottanut. Kahvipakettien määrää ja juttua mitä hän kertoi; uskoo ken haluaa.
Mainittakoon, että tatuoijille yleensä maksettiin kuvan teosta. Joskus ei, kun tekijä oli kaveri.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

En lyö lusikkaani sontasoppaan, mutta sallinette kertoa mielipiteen. Mitä On Anoi Kaa kirjoitti nähneensä vessan seinällä, ainakin itselle tuli mieleen, että sen on kirjoittanut hupimielessä joku muu kuin Muranen.

Luullakseni tuo kirjoitus olisi voinut olla vaikka kirjaston vessassa.

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

Mikäli saisin kuulla, että Murasen kynästä olisi ollut, niin mulla karisisi viimeistään nyt kaikki usko ja toivo vhl:een. Tykkimies M.M. oli kirjoituksen lukiessani melko vasta tykittänyt ne mitenkään mihinkään liittymättömät sielut taivaalliseen orkesteriin ja muistan ajatelleeni, että jopa siellä ampujalla mahtaa olla miettimistä, jos ei täysin kahjo ole. Ristiriitaisin tuntein sain vasta vuosikymmenten jälkeen ja täältä lukea, että ei ole M.M. täysi kahjo, vaikka teko muuta kertoilisikin. Tokihan sitä monet hirveydet tehdään "täyskahjona", olkoot sitten päihteiden tai mt:n repeilyn syytä.

Olen joskus miettinyt, että mille se tuntuisi herätä ja kuulla tappaneensa jonkun, edes vahingossa jossain tapaturmassa. Tuo on tullut joskus mieleen kun olo ei muutenkaan ole ollut hyvä ja yleensä pelkkä ajatuskin on melkoisen ahdistava ollut, vaikka on tiennyt asioiden olevan pääpiirteissään hyvin ja ympäristökin oma tuttu koti. Kun taas tietää kiinniolon vitutuksen, vaikka olo olisi muuten hyvä, niin voin vaan yrittää kuvitella sitä paineellista ahdistusta ja vitutusta, jos olisi paitsi pilannut oman, niin täysin tuhonnut monen muun.

Jos tekisin jotain tuollaista, niin kukaan ei saisi ikinä antaa minulle tekoani anteeksi. En sitä myöskään anteeksi pyytäisi, koska anteeksipyynnön ja mahdollisen anteeksiannon kautta voi kuulemma aloittaa jonkun "toipumisprosessin", eikä sellainen kuuluisi minulle. En pidä sitä pahana, jos joku toinen ajattelee asian eri tavalla ja näkee voivansa hyvittää tekonsa.

Mahtaneekohn tuo raamattu olla mitä mieltä asiasta, mitä sitä henkirikoksen jälkeen? Tiedän kyllä mitä mieltä asiasta papit nykyään ainakin julkisesti ovat. Hyväähän he vaan tarkoittavat ja se riittää tällä hetkellä itselle. Toisaalta itse ei voi muuta kuin yrittää elää hyvin ja omat mielipiteetkin ovat mielestäni yleensä melko turhia ja parempi pitää visusti itsellä, jos sillä ei voi ketään sillä hetkellä auttaa. Täällähän toki ihmiset kirjoittavat melkeinpä mitä lystäävät ja sinällään ihan hyvä ja tarpeellinen väylä, kun kaikenlaista sattuu ja niistä laajemmin saavat ihmiset myös kuulla/lukea.
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

En tiedä mennäänkö jo pahasti sivuraiteille, mutta asiaan kun liittyy, vaikka tapahtui eri maassa. On Anoi Kaa kirjoitti, ettei ottaisi vastaan armahdusta, mikäli olisi tehnyt vastaavaa, tai ylipäätään henkirikosta. Asia ei ole lainkaan harvinainen. USA: ssa McNeil Islandin vankilassa vartijat hakkasivat vangin perinpohjin. Tämän jälkeen vangilla ei ollut muuta mielessä kuin tappaa ne vartijat. Vangin tie vei kuitenkin Alcatraziin 1958. Aikoinaan sieltä eri paikkaan ja siviliin. En nyt muista miehen nimeä, mutta löytyy helposti Alcatrazia koskevista dokumenteistä.

USA: ssa ei vanhene rikosrekisteri koskaan. Elikkä kun on ollut vankilassa vaikka 25 vuotta sitten, käsittääkseni tuo merkintä on jossain. Tälle Alcatrazin miehelle oli tarjottu armahdusta, siis nimi puhtaaksi, mutta ei ottanut sitä vastaan. Dokumentissä itkien kertoi, ettei itsekään aikoinaan armahtanut pankkivirkailijoita, niin hän ei voi ottaa armahdusta eikä armahtaa itseään.

Ps. On Anoi Kaa, olet pätevä etsimään asioita, niin löydätkö Alcatrazin listoilta yhtään suomalaista? Itse kaivoin listat esille, mutta en löytänyt. Jossain oli William Uotinen, mutta en löytänyt sitä toista kertaa.

Avatar
SYLWAR
Adrian Monk
Viestit: 2784
Liittynyt: La Elo 20, 2011 1:24 am
Paikkakunta: Västernorrland SWE

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja SYLWAR »

Muranen oli intissä Haminassa silloin kun lähti hyppyyn sen rynkyn kanssa ja se on fakta. Kotkasta tämän olisi pitänyt uida saaresta, eli Kirkonmaasta, Rankista jne. sen rynkkynsä kanssa maihin, sillä siihen aikaan mantereen puolella, eli Kyminlinnassa oli jo tietääkseni eri aiemmista tapahtumista, kuten mm. siviilin Kyminlinnan portilla tekemästä rynkkyvarkaidesta johtuen asetelineet lukossa. Mitä tykistöön tulee, niin mulla on joku hämärä muistikuva siitäkin, että jossain vaiheessa joku kymen IT-patteriston osasto oli Haminassa, nurmiporien ja Rukin lisäksi.
Parsan imeskely on portti kohti kovempien huumeiden käyttöä.
Parsakaalia kannabiksena myyneelle kaksikolle ja sitä ostaneelle miehelle tuomiot huumausainerikoksesta Jyväskylässä

yamppi
Scooby-Doo
Viestit: 27
Liittynyt: Ma Marras 26, 2007 9:46 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja yamppi »

SYLWAR kirjoitti:
Pe Joulu 27, 2019 2:53 am
Muranen oli intissä Haminassa silloin kun lähti hyppyyn sen rynkyn kanssa ja se on fakta. Kotkasta tämän olisi pitänyt uida saaresta, eli Kirkonmaasta, Rankista jne. sen rynkkynsä kanssa maihin, sillä siihen aikaan mantereen puolella, eli Kyminlinnassa oli jo tietääkseni eri aiemmista tapahtumista, kuten mm. siviilin Kyminlinnan portilla tekemästä rynkkyvarkaidesta johtuen asetelineet lukossa. Mitä tykistöön tulee, niin mulla on joku hämärä muistikuva siitäkin, että jossain vaiheessa joku kymen IT-patteriston osasto oli Haminassa, nurmiporien ja Rukin lisäksi.
Oikeassa olet.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paa ... #gs.nxt4qz

Avatar
SYLWAR
Adrian Monk
Viestit: 2784
Liittynyt: La Elo 20, 2011 1:24 am
Paikkakunta: Västernorrland SWE

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja SYLWAR »

En mie muuten, mutta Kotkassa olen jokus vielä neukkulan voimissan olon aikaan ollut intissä 80 luvulla ja jo silloin tais olla Kyminlinnassa ne asetelineet lukossa, jos oikein vaan nyt muistelen. Nythän sieltä on Kotkan ranikkopatteristossa kaiketi suljettu lähes joka mesta, Kyminlinna on pitäkään ollut kait joku museo, jos oikein olen tavannut lukemaani, Rankin saari taisi olla myynnissä jonne jotkut näytelijät vääntää kalastusmökkiään, Kirkonmaakin kai on suljettu, sama meno Helsingin edustalla, Isosaarikin joka oli yksi tarkkaan vartioituja rannikkotykistön saaria on joku museonähtävyys sen 305mm Obuhof tykkinsä kanssa, kuten muutkin Suomenlinnan rannikkotyskitörykmentin entiset saaret.
Parsan imeskely on portti kohti kovempien huumeiden käyttöä.
Parsakaalia kannabiksena myyneelle kaksikolle ja sitä ostaneelle miehelle tuomiot huumausainerikoksesta Jyväskylässä

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

En niinkään armahdusasiaa ajatellut, vaikka siihenhän tuo anteeksipyyntöhomma usein väkisinkin liittyy. Kyllähän minä ihan varma siitä olen, että vapaaksi siitä haluaisi. Melko varma olen myös siitä, että itsemurha olisi ainoa mahdollinen ulospääsy. Jotenkin sen haluaisi tehdä kuitenkin omassa rauhassa, omalla tavalla ja kiireettä. Toisaalta siinä tilanteessa, kun nautintoa ei mistään muusta saisi, niin sisällä uinuva pikku piru voisi päästä valloilleen ja oma keho ja sen sisältö voisi olla viimeinen ja lopullinen keino aiheuttaa pahennusta - sijaiskärsijöinä pamput. Enpä minä sitäkään ihmettelisi, että oma henki pitäisi riistää heti, kun tajuaisi mitä on tullut tehtyä ja paniikinsekainen ahdistus kävisi vain liian suureksi, näinkin on käynyt joillekin ja toisilla omatunnot ja muut käyvät ylikierroksilla. Tämä asia on kuitenkin yksi niistä asioista, mihin vastausta ei varmaan kukaan osaa omalle kohdalleenkaan antaa ennenkuin teko on tehty. Vastausta asiaan en melko luonnollisesti itse halua tietää, kirjoittaminen riittää. Jos syttyisi sota tai muu todella iho kriisi, niin asiat pitäisi punnita uudelleen.

Tajusin siis nyt vasta, että anteeksipyyntö ja armahdus kulkevat usein käsi kädessä sisällä ihmisten mielissä, mutta myös laissa (mikä oarhaimmillaan heijastelee terveen ihmisen omaatuntoa). Suomessa toki päästetään ulos, vaikka ei ikinä olisi edes näytellyt katuvaa, mutta maailmalla asia nähdään usein myös eräänlaisena vastuukysymyksenä ja koittavat toisaalta myös sitä kautta varmaan vaikuttamaan myös niin tuomiota kärsivien kuin uhrin omaistenkin mielenterveyteen.

Ja eikös katuminen Suomessakin ole vaikuttava tekijä, elinkautisten lisäksi tulee mieleen joku kokoomuspoliitikkojen hölöttämä joku ihmeen "aktiivinen katuminen", mahtoiko liittyä Kimmo Sasin saamaan melko naurettavaan kuolemantuottamus -tuomioon (sakkoja)? Hengenriistäjä Sasin ketjuntynkäkin on niin olematon keskustelu, että ihmetyttää, kun mielestäni asia on mielenkiintoinen. Mitenkähän se tuo on voinut henkirikoksen jälkeen, valheella eteenpäin totutusti, oletan!?

Anteeksipyyntöön ja katumiseen liittyen, yksinkertaistettuna asia menee monessa maassa näin henkirikoksen jälkeen:
Jos et kadu, et myöskään vapaudu.
Erittäin hyvä esimerkki täsyä käytännöstä tulee Kanadasta, missä Runo Markku Cairenius mahtaa vieläkin lusia, kun ei suostu pyytämään anteeksi ja katumaan kuten hänen kuuluisi. Erikoinen kokonaisuus tuokin, ketju tässä.

Clarence kirjoitti:
Ti Joulu 24, 2019 8:11 pm
...
Tästä Ylöjärven miehestä on eri viestiketju, mutta ei haittaa vaikka laitan tämän tänne. Kyseessä on Laakson Arska. Osto- ja myyntiliikkeiden pitäjät uhrina. Ukko teki suhteellisen pieniä rikoksia tehden samalla täysin turhia henkirikoksia. Ennen viimeistä henkirikosta Arska oli ollut naapurissa lapsille joulupukkina. Osto- ja myyntiliikkeiden rahoilla oli tarkoitus hommata omille lapsille joululahjoja. Näin jälkeenpäin ajatellen Arska oli kylmä mies. Asiaan ei ehkä kiinnittänyt huomiota, sillä noissa ympyröissä oli aika monta muuta tunnekylmää.
...
Muistatko millainen tuon Arskan habitus&käytös oli muutoin eli oliko iso vai pieni, lihava tai pitikö "itsestään huolta" ulkoisesti, oliko rehvakas vai hiljainen?
Ja heh tuota joululahjahommaa! Leluihin liittyvistä rötöstelyistä olen kyllä aiemminkin lukenut, mutta tässä kohtaa voisi ajatella, että olisi paljon parempi motiivi keikalle kuin moni muu, ilman tappovalmiutta tietysti. Toki asiaan liittyy myös se koukku, että asioiden mennessä mönkään, kuten tällä Arskalla näytti usein menevän ja pahasti, lapset eivät sitten nähneet joululahjoja iskältä sitten lainkaan! Eikä senpuoleen, eipä sitä sitten näkynyt koko miehenkuvaa kotona enää juuri jouluisin ja mielikuvatkin isästä varmasti todella ristiriitaisia.

Täysin tunnekylmähän Arska ei voinut olla tai sitten lasten lahjominen on palturia, koska tunnekylmät eivät kyllä lapsille lahjoja suunnittele ostavansa. En tiedä miksi uskon miehen oikeasti tarkoittaneen ostaa lapsille lahjoja, tekee asiasta vielä surullisemman, kun miettii hepun omille lapsilleenkin aiheuttamaa kärsimystä ja loppuiän kannettavaa taakkaa.

Toisaalta tunnekylmyyteen viittaavat itse teot ja se, ettei ole selvästikään arvostanut ihmishenkeä ilmeisesti lainkaan, kun on päätynyt surmaamaan ihmisiä melko mitättömien summien vuoksi. Helpompi minun on ymmärtää vaikka "täysin järjettömiä" ryyppysurmia kuin tämänkaltaisia rahojen takia surmaamisia. Lisäksi yällä Arskallahan on kuitenkin ollut aikaa ja mahdollisuuksia miettiä tekojensa seurauksia, kun joutunut heräämään "rikoksen jälkeiseen" aiemminkin ja varmasti kuullut jotain kautta uhrien läheisten kärsimyksistä, vaikka itse tappamansa kalmot olisikin kyennyt jollakin konstilla sysäämään aivoissa syrjään. Jotenkin tämä haisee jonkun mielisairauden aiheuttamalle tunnekylmyydelle tai täydelliselle impulssikontrollin puutteelle, pakkohan se on tämä ketju kaivaa esiin ja lukea itsekin.

Monihan on oppinut myös näyttelemään tunnekylmää, ettei kukaan pääse käyttämään heikkouksia hyväksi, voi olla jo lapsena opittia. Toisilla tuo voi olla myös eräänlaista turhamaisuutta, kun ei uskalla näyttää ihmisille millainen on, vaikka lopputulos olisi todennäköisesti paljon parempi kuin se huonosti näytelty mulkvisti. Joku ei uskalla olla ikinä oma itsensä puolituttujen tai vieraiden seurassa, joku yrittää näytellä jotain kovista koska kuvittelee kaikkien sitten uskovan häntä ja elämän olevan parempaa. Näyttelyhän voi mennä monellekin läpi pidempäänkin - kunnes tulee tilanne, missä joku katsoo kortit tai esitykseen tulee muuten vaan tauko. Mitenkähän tuo on, pystyykö moni esittämään tunnekylmää kovanaamaa vielä rikoksista pahimmankin jälkeen, jos sitä oikeasti ei ole ja kyky tuntea siellä taustalla yhä on vai loppuuko se jossain vaiheessa? Todellisia psykopaattejakin on melko paljo, eikä heistä valtaosa ole mitään pahuutta kylväviä rikollisia, vaan saatat törmätä heihin vaikkapa ensihoitajana tai teho-osaston lääkärinä - esim. näissä tehtävissä psykopaattiuden voi valjastaa hyvän puolelle, pelastamaan ihmishenkiä mielikuvien vastaisesti.
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

On Anoi Kaa: " Muistatko millainen tuon Arskan habitus&käytös oli muutoin eli oliko iso vai pieni, lihava tai pitikö "itsestään huolta" ulkoisesti, oliko rehvakas vai hiljainen? "

Arska oli aika tavallinen. Ei erottunut muista paitsi tuomion suuruus oli ainut tekijä. Annan kuvauksen: Kuivahko, kurttuinen pienenpuoleinen römeä-ääninen mies, joka puhui harvakseltaan. Mustat silmälasit. Ei ainakaan minun mielestä vetänyt roolia. Oli omat pitkän tuomion miehen tuomat tavat. Ei juuri poikkeavaa. Mielestäni näytti tuolloin selvästi ikäänsä vanhemmalta. Juttelin joskus jonkun sanan, mutta ei paljoa.

Arskan ollessa poliisiputkassa tekojen jälkeen pidätettynä, oli ihmetellyt kovaa vartiointiaan. Sanonut: Häntähän vartioidaan kuin jotain rikollista.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Oman "urani" aikoina oli ihmisiä, keiden seurassa oli mahdollisuus joutua virkavallan kanssa tekemisiin ja aika pian oli suuri. Näillä vankiloiden kanta-asukkailla oli yleensä juttuja hovissa, tulevia käräjiä siellä sun täällä ja jo ulkoinen habitus kertoi taustat. Olin tällaisen ja yhden vielä noihin aikoihin harmittoman kaverin kanssa liikkeellä. Nuorison suosimassa paikassa iltamyöhään tämä kanta-asukas puristeli huoltoaseman pitäjää kurkusta, ja sai jotain. Hän sanoi jo kaukaa: Nyt meillä on sen ja sen huoltoaseman avaimet. Tämä huoltoaseman myyjä kuitenkin tunsi minut näöltä, niin ilo olisi ollut lyhytaikainen. Sanoin: Anna nyt pois, ollaan muuten lirissä. Hän palautti avaimet keneltä ne otti.

Joissakin paikoissa vallitsi vahvimman laki ja isomman oikeus. Kaksi tuiki tavallista poikaa ja tyttö olivat ostamassa viinaa missä sitä pimeässä myytiin. Heidän epäonnekseen Kantas-asukas, Harmiton ja minä satuimme paikalla. En osannut odottaa tapahtumien kulkua, mutta se lähti kulkemaan. Kanta-asukas otti pojilta pullon ja heti siitä ryypyn. Hän sanoi: Hän ottaa pullon, pojat lähtevät pois ja tyttö lähtee hänen matkaan. Tyttö ei lähtenyt mutta asia meni muuten kuten hän määräsi. En tykännyt tapahtuneesta. Teimme Harmittoman kanssa liikun, eksytimme aika pian Kanta-asiakkaan ja lähdimme omille teille.

Vastaa Viestiin