Uhrin aviomies piti tunteikkaan puheen oikeudessa:
"Tämän sä veit meiltä, me ei unohdeta koskaan"
Keskiviikko 6.4.2016 klo 12.25
48-vuotiaan naisen leski kertoi avoimesti perheen elämästä. Puhuessaan hän katsoi koko ajan syytettyä miestä.
Tuusulan Hyrylässä viime marraskuussa surmatuksi joutuneen 48-vuotiaan naisen leski piti oikeudessa erittäin tunteikkaan ja avoimen, pitkän puheenvuoron.
Aviomies kääntyi penkillään syytettyä päin ja näytti tälle kaksi kertaa kuvaa punatukkaisesta, hymyilevästä vaimostaan.
Syytetty 34-vuotias mies vilkaisi vain alussa nopeasti kuvaa, mutta sen jälkeen hän ei enää vastannut aviomiehen tiiviiseen katsekontaktiin.
- Mun vaimo oli henkilö, joka ei koskaan sanonut pahaa toisesta ihmisestä. Hän oli avulias, hymyilevä, iloinen ihminen, leski kuvaili.
Puheenvuoronsa aluksi mies nieleskeli kyyneleitään, mutta hän pystyi pitämään itsensä koossa ja puhumaan suhteellisen rauhallisesti.
Tiivistä perhe-elämää
Miehen mukaan hän ehti olla vaimonsa kanssa 23 vuotta yhdessä. Ensi kesänä aviopari olisi juhlinut 20-vuotishääpäivää.
- Kasvatettiin kaksi lasta kunnioittamaan toisia ihmisiä, toisen ihmisen omaisuutta, elämään yhteiskunnassa sääntöjen mukaan. Matkusteltiin yhdessä koko perhe, käytiin huvipuistoissa, vuokrattiin mökkejä, vietettiin tiiviisti aikaa yhdessä, elettiin rauhassa. Ei aiheutettu häiriötä muille. Meillä oli paljon ystäviä, joilla oli samanikäisiä lapsia, leski kertoi.
Aviomies kuvaili kuollutta vaimoaan 155-senttiseksi punatukkaiseksi naiseksi, joka oli täynnä elämäniloa.
- Hän rakasti lapsia ja hän rakasti minua pyyteettömästi. Hän tiesi minusta kaiken 23 vuoden takaa. Ikinä hän ei käyttänyt mitään tietoa minua vastaan, jos meillä oli riitaa. Hän kehui ja kannusti lapsia. Ystäviä meillä oli paljon.
Nainen ehti työskennellä samassa työpaikassa yli 20 vuotta. Työyhteisössään hän oli erittäin pidetty ja tunnollinen.
- Syksyllä tuli lappu, että hänet oli valittu maalarimestarin kurssille. Työnantaja luotti häneen. Helmikuussa hänet palkittiin tunnollisena työntekijänä kultakellolla. Ehkä meidän tytär pitää nyt sitä kultakelloa muistona äidistään, isä sanoi surullisena.
Yhteinen haave
Leski kertoi aloittaneensa vaimonsa kanssa yhteisen moottoripyöräharrastuksen vuosi sitten. Jo tätä ennen he olivat harrastaneet kuntoilua pitkään yhdessä.
Viime vuonna pariskunta keksi moottoripyörämessuilla, että he ajavat Amerikan kuuluisan Road 66:n syksyllä 2016, kun aviomies täyttää 50 vuotta.
- Tarkoitus oli, että nautitaan matkasta, nautitaan elämästä, nautitaan toisistamme. Säästettiin siihen rahaa puolitoista vuotta. Jouduin käyttää sen rahan mun vaimoni hautajaisiin, eikä edes ihan riittänyt. Ymmärrätkö mitä sä olet multa ja mun lapsilta vienyt? mies kysyi hieman vihaisena syytetyltä.
Syytetty mies ei katsonut aviomiestä päin, vaan tuijotti tiukasti eteensä.
Dramaattinen puhelu
Aviomies kertoi oikeudessa muistavansa surmayön edelleen kuin eilisen päivän.
- Mä muistan sen yön. Muistan sen puhelun. Muistan kaikki tapahtumat sen jälkeen. Nyt mä autan sua muistamaan, mies sanoi syytetylle.
48-vuotias nainen soitti aviomiehelleen 28. marraskuuta aamuyöllä hieman ennen yhtä.
- Hän oli aivan paniikissa, hysteerinen. 23 vuoden kokemuksella tiesin, että nyt ei ole kyse mistään, että taksi ei pysähdy. Sä olet lyönyt sitä takaapäin veitsellä, mutta ei hän tippunut siihen, mies puhui suoraan syytetylle.
Vaimo sanoi miehelleen puhelimeen, ettei hän tiennyt tarkasti olinpaikkaansa, mutta hän antoi maamerkkejä: uimahalli, apteekki. Mies päätteli vaimonsa olevan Hyrylässä.
- Seuraavat hänen sanat puhelimeen olivat, kukaan ei välitä minusta. Aivan käsittämätöntä. Kukaan ei välitä minusta, kukaan ei pysähdy. Sitten tuli ai, tuli taas isku selkään. Tuli pienempi ai, tuli taas isku selkään. Tuli kolmas ai, leski kertasi.
- Siihen päättyi mun elämäni valo, kahden lapsen äidin elämä tämän maan päällä. Tuli seuraavan kerran kotiin uurnassa. Minä muistan sen mun loppuelämäni ja hyvin muistankin, mies sanoi tiukalla äänensävyllä.
Leski kiinni
Mies kertoi ajaneensa heti yöllä Hyrylään ja etsineensä siellä vaimoaan.
Hän oli etsimässä muun muassa terveysaseman parkkipaikalla, joka oli tien toisella puolella paikasta, josta hänen vaimonsa myöhemmin löytyi kuolleena.
Mies teki poliisille katoamisilmoituksen yöllä. Poliisit tulivat perheen kotiin Vantaalle viiden jälkeen aamulla kertomaan suru-uutiset.
Perheenisä otettiin heti kiinni ja hänet vietiin poliisiasemalle kuultavaksi ja näytteiden ottoon.
- Lamppu syttyi ja tajusin, ketä tästä epäillään. Seuraavana aamupäivänä alkoi sitten selvitä, kuka on oikeasti syyllinen. Poliiseille iso käsi, he tekivät hyvän työn, mies kiitti.
Kauniit hautajaiset
Aviomiehen mukaan koko perhe on tarvinnut paljon apua vaimon kuoleman jälkeen. Hän itse on saanut traumaterapiaa. Tytär ja poika ovat pystyneet jatkamaan opiskelujaan, mutta lesken mukaan vaikeaa on ollut heillä kaikilla.
- Pakko on päästä jotenkin eteenpäin. Ei ole helppoa. Olen joutunut hakemaan apua tässä kriisissä, etten itse sekoa.
Aviomies kertoi kärsineensä tapahtuneen jälkeen unettomuudesta. Lääkkeitä hän sanoi syöneensä jo neljä kuukautta.
Leski kertoi myös pitkään siitä, miten hän on joutunut selvittämään ja järjestelemään paljon asioita vaimonsa kuoleman jälkeen.
Aviomiehelle oli tärkeää järjestää vaimolleen kauniit hautajaiset.
- Yli 50 ystävän lisäksi paikalla oli paljon sukulaisia. Paljon kauniita sanoja, paljon hyviä muistoja.
Lesken puheista kävi ilmi, että hän oli selvästi läheinen vaimonsa kanssa, kuten myös perheen lapset äitinsä kanssa.
- Meillä oli sellainen elämä, että me jaettiin kaikki. Äiti hoiti lasten kouluasiat ja huolehti arjesta. Vaimolleni oli erittäin tärkeää, että ikinä ei meidän perheessä menty riidan kanssa nukkumaan. Joka ilta hän halasi molemmat lapset ja antoi mulle joka yö pusun. Sellaisen ihmisen sä meiltä veit.
- Ei me ikinä häntä unohdeta eikä tätä tapahtumaa, leski sanoi syytetylle.
TIIA PALMÉN
[email protected] 
