MURHA.INFO

Poliisi alkaa purkaa Suomen suurinta rikosilmoitusten sumaa – asianomistajia noin 22 000

Poliisi alkaa kuulla Vastaamon entisiä asiakkaita, jotka muodostavat Suomen suurimman asianomistajien joukon.

Poliisi kuulee Vastaamon asiakkaita sähköisellä lomakkeella KUVA: SAMI KERO / HS

Henrik Kärkkäinen
21.9. 13:57 | Päivitetty 21.9. 16:16

POLIISI alkaa kuulla Psykoterapiakeskus Vastaamon asianomistajia vielä kuluvan syksyn aikana. Kuultavien määrä on suuri, sillä rikosilmoituksia on tehty yli 25 000. Asianomistajia on kuitenkin päällekkäisten ilmoitusten vuoksi vähemmän, noin 22 000.

Kuulustelut liittyvät Vastaamon päävyyhtiin, jossa rikosnimikkeinä ovat törkeä tietomurto sekä törkeä kiristys. Kyseessä on Suomen suurin rikosilmoitusten suma.

– Asianomistajien suuren määrän vuoksi pyrimme automatisoimaan tämän, eli kuulusteluja suoritetaan sähköisesti, tutkinnanjohtaja, KRP:n rikoskomisario Marko Leponen kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sähköisen lomakkeen täyttämistä. Poliisi kertoo tarkemmasta toteutustavasta ja kuulemiseen liittyvistä yksityiskohdista, kun toteuttamisaikataulu varmistuu.
…

Yhdistyksen toiminnanjohtaja kuoli ja vei mukanaan kaikki salasanat – 1 600 tiedostoa jäi piiloon lopullisesti: "Jouduimme rakentamaan homman aivan alusta"
Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kaikki salasanat jäivät pimentoon, kun järjestön ainoa työntekijä yllättäen menehtyi. Järjestöjen tulisi huolehtia, että tärkeät tiedot olisivat usean henkilön saatavilla.

Hakkeri Anu Laitila jahtaa verkon pimeällä puolella pienenpientä johtolankaa, joka veisi Vastaamo-rikollisen jäljille: "Uhrit ovat jääneet yksin”

Poliisi kertoi lokakuussa, että Vastaamo-tapauksen esitutkinnassa on edistytty merkittävästi. Osin siitä on kiittäminen verkon vapaaehtoisia.

”UHRIT ovat jääneet asian kanssa aika yksin.”

Näin sanoo tietoturva-asiantuntija Anu Laitila, joka on auttanut Vastaamon tietomurron uhreja vapaaehtoisena yli vuoden. Hän ei ole ainoa.

Tietomurto toi julkisuutta aiemmin varsin tuntemattomalle joukolle verkon valkohattuhakkereita. Tällä nimellä kutsutaan hyväntahtoisia verkon tietojärjestelmien asiantuntijoita, jotka yrittävät kehittää tietoturvaa ja paljastaa esimerkiksi yritysten tai virastojen tietoturvapuutteita.

Sellainen on Laitilakin. Hän toimii kolmenkymmenen jäsenen Kyber-VPK-yhteisössä, joka perustettiin korona­virus­pandemian alkuvaiheessa turvaamaan terveydenhuoltoalan palveluita verkkohyökkäyksiltä. Viime kuukaudet yhteisöä on työllistänyt erityisesti Vastaamo-tietomurto.

Ryhmän jäsenet työskentelevät tietoturva-alalla. Laitilan päivätyö on harjoitus- ja koulutusliiketoiminnasta vastaavana asiantuntijana kyberturvayhtiö Nixussa.

POLIISI kertoi lokakuussa, että Vastaamo-tapauksen esitutkinnassa on edistytty merkittävästi.

Osansa ovat tehneet myös valkohattuhakkerit. Ryhmän jäsenet ovat etsineet julkisista verkkolähteistä johtolankoja, jotka voisivat auttaa rikoksentekijän kiinni saamisessa.

Tietomurron tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen keskusrikospoliisista (krp) kertoo, että erityisesti alkuvaiheessa vapaaehtoiset valkohattuhakkerit olivat poliisiin tiheästi yhteydessä tapaukseen liittyvistä vinkeistä ja havainnoista.

Leponen arvioi, ettei yhteisön halu auttaa tapauksen selvittämisessä ole sittemmin kadonnut mihinkään mutta se on muuttanut muotoaan. Poliisi on pannut merkille, että vapaaehtoiset ovat keskittyneet etenkin uhrien tukemiseen ja auttamiseen.

”Tämän tapauksen yhteydessä valkohattuhakkerit näyttävät ensimmäistä kertaa ikään kuin järjestäytyneen ainakin viranomaisten suuntaan.”

VALTAOSA Kyber-VPK:n tarjoamasta avusta kulkee suojatuissa kanavissa, kuten tietomurron uhrien yksityisessä Facebook-ryhmässä.

Tietomurron tultua julkisuuteen jäsenet alkoivat koota uhreille muistilistaa asioista, joita heidän tulisi tehdä, jotta henkilötiedoilla ei voitaisi esimerkiksi ottaa lainaa tai tehdä osoitteenmuutosta.

Lisäksi Kyber-VPK järjesti yhdessä Kyberturvallisuuskeskuksen ja Rikos­uhri­päivystyksen kanssa kyselytunnin anonyymissä keskustelupalvelussa Jodelissa, jossa osa Kyber-VPK:n väestä päivystää edelleen.

Kyber-VPK:n muistilista tietomurron uhreille on täällä. Digi- ja väestötietoviraston tietopaketti tietovuodon tai tietomurron kohteeksi joutuneelle on täällä.

RYHMÄLÄISET ovat myös vastanneet sähköpostitse uhrien yhteydenottoihin ja avunpyyntöihin.

Laitila kertoo, että apua on pyydetty esimerkiksi oman digitaalisen jalanjäljen pyyhkimiseen tai kaksivaiheisen tunnistuksen käyttöönottoon.

Kyber-VPK on myös varoittanut sosiaalisen median alustoja siltä varalta, että tietomurron uhrien tietoja alkaisi ilmestyä alustoille.

”Edelleen seuraamme sitä, putkahtaako tietomurron tietoja verkossa esiin. Olemme raportoineet tällaisista tapauksista Kyberturvallisuuskeskukselle ja poliisille”, Laitila sanoo.

PAIKKAAVATKO verkon vapaaehtoiset hakkerit työtä, joka kuuluisi viranomaisille?

Keskusrikospoliisin Leponen ei pidä vapaaehtoisten hakkerien roolia tapauksen tutkinnassa ja uhrien auttamisessa merkkinä siitä, etteivät poliisin resurssit tapauksen tutkinnassa ole riittävät.

”Nyt on tapahtunut tietoverkkoympäristössä se, mitä on tapahtunut fyysisessä ympäristössä jo aiemmin. Tällä hetkellä meillä on paljon rikoksen silminnäkijöitä, joita ei ole tietoverkkorikoksissa aiemmin liialti ollut.”

Leposen mukaan Vastaamon niin sanottua rikospaikkaa lähellä olleet hakkerit ovat ilmoittaneet havainnoistaan poliisille, mikä on ollut tutkinnan edistymisen kannalta toivottavaa. Leponen pitää arvokkaana myös uhrien hyväksi tehtyä vapaaehtoistyötä.

”Viranomaiset puhuvat uhreille viranomaiskielellä, mutta hakkeriyhteisöt pystyvät puhuttelemaan rikosten uhreja toisella tavalla. He pystyvät vastaamaan jopa yksittäisten käyttäjien kysymyksiin tapahtuneesta, mihin viranomaiset eivät pysty.”

VAPAAEHTOISESSA verkkoneuvonnassa piilee toki myös sellainen riski, että joku antaa uhrille väärää tai vahingollista tietoa, Leponen sanoo.

”Tämän tapauksen kohdalla on ollut ilo havaita, ettei tällaista ole tapahtunut. Toimijat ovat olleet hyviä roolimalleja tuleville polville siinä, miten käyttäytyä tietoverkoissa eettisesti.”

Laitila kertoo, että Kyber-VPK saa ihmisiltä myös avunpyyntöjä, joissa auttaminen olisi eettisesti arveluttavaa.

”On kysytty esimerkiksi, voimmeko hakkeroida kuolleen ihmisen laitteita. Kun ohjeistamme ihmisiä, pitää huolehtia siitä, ettemme anna sellaisia työkaluja, joita joku voi käyttää pahaan.”

YRITYKSILLÄ ja yhdistyksillä ei välttämättä ole valmiita toimintasuunnitelmia kyber­hyökkäyksen tai digitaalisen onnettomuuden varalle.

Laitila huomasi tämän, kun hän alkoi saada Vastaamo-tietomurron jälkeen yrityksiltä ja yhdistyksiltä kyselyjä siitä, voisiko vastaavaa tapahtua niillekin. Hän toivoo, että tapahtunut herätti yrityksiä parantamaan tietoturvaansa.

Vastaamon tapauksessa uhrien asemaa vaikeutti se, että yritys asetettiin konkurssiin viime talvena.

”Konkurssin jälkeen ei ole ollut oikein ketään, jonka vastuulle kuuluisi viestintä uhreille.”

Ajan myötä keskustelu verkon vertais­tuki­ryhmissä on harventunut ja avunpyynnöt vähentyneet. Aika ajoin keskustelu sähäköityy, kun tietomurto nousee esiin vaikkapa mediassa.

”Yksi uhri kuvaili, että hänestä tuntuu siltä, että kävelisi heikoilla jäillä mutta ei koskaan tiedä, milloin räsähtää. Se kuvaa tapahtunutta mielestäni hyvin. Uhri tietää, että hänen henkilötietonsa on varastettu, mutta hän ei voi tietää, onko joku varastanut hänen identiteettinsä.”

Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111.

Asiakirja paljastaa: Vastaamon tietomurron uhrien korvaukset jäämässä alle 100 euroon

Iltalehden haltuunsa saaman salaisen tiedotteen mukaan tietomurron uhrit joutuvat todennäköisesti tyytymään minimaalisiin vahingonkorvauksiin – mikäli sellaisia ylipäätään maksetaan.

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhrit joutuvat todennäköisesti pettymään.Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhrit joutuvat todennäköisesti pettymään.

Marko-Oskari Lehtonen
[email protected]
Tänään klo 19:08

Psykoterapiakeskus Vastaamon konkurssipesää hoitava asianajotoimisto DLA Piper lähetti keskiviikkona salaisen tiedotteen niille yksityishenkilöille, jotka vaativat pesältä vahingonkorvauksia Vastaamon tietomurron perusteella.
Lue myösTämä Vastaamon tietomurrosta tiedetään nyt – KRP: "Merkittävää edistymistä tapahtunut"

IL:n haltuunsa saaman tiedotteen mukaan mahdolliset vahingonkorvaukset tulevat erittäin todennäköisesti jäämään pieniksi.

Konkurssipesässä on tiedotteen mukaan varoja noin 1,4 miljoonaa euroa; saatavia on taas arviolta noin 23 miljoonaa euroa.

– Velkojen määrä ylittää merkittävästi konkurssipesässä olevien varojen määrän, pesänhoitaja Nina Aganimov toteaa yli tuhannelle yksityishenkilölle lähetetyssä tiedotteessa.