Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 1)

[strangelove]

Surmatöissä todennäköisenä avustajana toimineen henkilön käyttäytyminen on tyypillistä psykopaatille tai narsistille. Mies osasi käyttää aivojaan ja oli erään poliisin sanoin "pirullisen ovela". Erityisen outoa oli se, että aiemmin Isojoen poliisinvastaisimpana ihmisenä tunnettu mies hääräsi yhtäkkiä joka paikassa ja oli kovasti auttavinaan poliisia Kyllikin etsimisessä. Suohaudan löydyttyä mies kasasi kokoon aitatarpeita kun kaikki ympärillä olleet ihmiset olivat järkytyksestä shokissa. Tätä miestä Kyllikin löytyminen kuolleena ei ulkoisesti hetkauttanut lainkaan.

Miksi ihmeessä tämä mies halusi johtaa tutkijat ulkopaikkakuntalaisen tekijän jäljille, vaikka kaikki näyttö puhui paikallisen syyllisen puolesta? Miten passiivisesta ja paatuneesta rikollisesta tuli yhtäkkiä "kylän päällikkö" joka järjesti kansalaiskokouksia ja oli mukana palkkaamassa yksityisetsiviä (jotka "yllättäen" etsivät syyllistä Isojoen ulkopuolelta)? Aika outo muutos.

Toki tapaus kosketti tuon ajan suomalaisia ja etenkin isojokisia, mutta ei tämä mies ollut avulias myötätunnosta. Hänen toimintansa oli hyvin määrätietoista, ei tunteenomaista - siitä kertoo jo käyttäytyminen ruumiin löytöpaikalla.

[Valdovas]

Surmatöissä todennäköisenä avustajana toimineen henkilön käyttäytyminen on tyypillistä psykopaatille tai narsistille. Mies osasi käyttää aivojaan ja oli erään poliisin sanoin "pirullisen ovela". Erityisen outoa oli se, että aiemmin Isojoen poliisinvastaisimpana ihmisenä tunnettu mies hääräsi yhtäkkiä joka paikassa ja oli kovasti auttavinaan poliisia Kyllikin etsimisessä. Suohaudan löydyttyä mies kasasi kokoon aitatarpeita kun kaikki ympärillä olleet ihmiset olivat järkytyksestä shokissa. Tätä miestä Kyllikin löytyminen kuolleena ei ulkoisesti hetkauttanut lainkaan.

Miksi ihmeessä tämä mies halusi johtaa tutkijat ulkopaikkakuntalaisen tekijän jäljille, vaikka kaikki näyttö puhui paikallisen syyllisen puolesta? Miten passiivisesta ja paatuneesta rikollisesta tuli yhtäkkiä "kylän päällikkö" joka järjesti kansalaiskokouksia ja oli mukana palkkaamassa yksityisetsiviä (jotka "yllättäen" etsivät syyllistä Isojoen ulkopuolelta)? Aika outo muutos.

Toki tapaus kosketti tuon ajan suomalaisia ja etenkin isojokisia, mutta ei tämä mies ollut avulias myötätunnosta. Hänen toimintansa oli hyvin määrätietoista, ei tunteenomaista - siitä kertoo jo käyttäytyminen ruumiin löytöpaikalla.

En ole asunut paikkakunnalla enkä tunne sikäläisiä ihmisiä, joten en osaa ottaa kantaa tuon ylläolevan kuvauksen oikeellisuuteen. Voi olla, että tuollaista on tapahtunut, ja on tietysti periaatteessa mahdollista, että ko. henkilön motiivit ovat olleet tuollaisia, mutta toisaalta hyvin yleistä on myös se, että korkean julkisuusprofiilin tapaukset keräävät ympärilleen jos jonkinlaista hörhöä, huomionkalastelijaa ja ylipäätään ihmisiä, jotka tavalla tai toisella haluavat oman pikku osansa tapauksen tuottamasta "sädekehästä".

Näin ollen en pidä outoa käyttäytymistä tai siinä tapahtuneita muutoksia automaattisina osoituksina syyllisyydestä tai osasyyllisyydestä. Ne voivat liittyä siihen, mutta muutkin selitykset ovat mahdollisia.

Hiukan OT:na oletko itse asunut ko. paikkakunnalla ja ollut tekemisissä ko. henkilön ja ylläkuvaamiesi tapahtumien kanssa vai ovatko ne toisen- tai kolmannenkäden tietoa? Oletko varma, että kaikki tuo kuvaamasi pitää paikkansa?

[Maybrick]

Valdovas wrote (long ago):

Se, ettei polkupyörästä löytynyt merkkejä törmäyksestä ei välttämättä sulje törmäystä pois. Onhan pyöräilijä voinut esim. pelästyä mahdollisesti kovaa ajanutta autoa niin, että on kaatunut auton eteen ja lyönyt päänsä joko tiehen tai autoon, mutta pyörälle ei ole sattunut sen kummempaa.

Luin juuri tuon Ojanperän muistelmiin pohjautuvan kirjan. Sen mukaan Kyllikki todellakin kääntyi katsomaan kovaa vauhtia lähestynyttä autoa ja sinkoutui pyörineen ojaan auton törmäyksestä. Miksi sitten murhan päämies tappoi uhrin, kun tämä metsässä alkoi virota ja voihkia? Päämies oli juuri menossa avioon ja aikeissa perustaa perheen, ja uskoi vakaasti juopuneena ajamisen ja pahan vamman tuottamisen (jopa mahd.kuolemantuottamuksen) yksinkertaisesti tuhoavan koko elämänsä. Toinen mukanaolleista yritti houkutella päämurhaajaa viemään tyttö lääkärille.
Katkaistun sukan ja mustan villalangan oli määrä osoittaa "pahan papin" suuntaan, mutta muusikon maastoon kylvämä luova vihje jäi tutkijoilta kokonaan käsittämättä, mistä muusikko oli hyvin turhautunut. Ojanperän kirja "Kyllikin surma" (kirj. Anneli Karhusaari) on omasta mielestäni mielenkiintoinen ja lukemisen arvoinen. Siinä on paljon tarkistettavissa olevia aikoja, paikkoja ja henkilöitä, ja Reino Ojanperä itsekin vilahtelee ajoin tekstissä. Nuottivihkon palasen ja pääsylipun päätyminen suolle selittyy mielenkiintoisesti.

Sanoisin, että teoria ei ole suinkaan hulluimmasta päästä ja se on yksinkertainen. Siinä on kaikki selvänäkijä- ym. ennakkoaavistushömpötykset jätetty omaan arvoonsa. Karhusaaren ansioista kirjoittajana olen joissakin kohdin epävarma, mutta itse teoria menee. Selitys löytyy myös sille, miksi murhaajakolmikko maalasi pian katoamisen julkitulon jälkeen auton juuri valkoiseksi, vaikka etelän lehdet kirjoittivat useassa otteessa nähdystä vaaleasta tai kermanvärisestä autosta Kyllikin katoamisseudulla.

[Myrskylintu]

Teorioita on monia, mutta tuohon olen alkanut uskoa eniten itsekin. Auton läsnäolo tilanteessa jokatapauksessa tuntuu aika selvältä. Heikko kohta on tuo vaurioiden puute pyörässä.

[pelastusrengas]

^Minusta taas tuo juttu on aivan selkeä pajunköysijuttu, jonka nämä "tekijät" ovat syöttäneet nuorelle kaverille ja se on vailla minkäänlaista perää. Tuollaisia tarinoita ennen rakenneltiin hyväuskoisille kavereille - ja naurettiin päälle makeasti kun kaveri sen nieli.

[Valdovas]

^Minusta taas tuo juttu on aivan selkeä pajunköysijuttu, jonka nämä "tekijät" ovat syöttäneet nuorelle kaverille ja se on vailla minkäänlaista perää. Tuollaisia tarinoita ennen rakenneltiin hyväuskoisille kavereille - ja naurettiin päälle makeasti kun kaveri sen nieli.

Joo, hiukan tuollaiselta tuo minustakin kuulostaa. Se on yksinkertaisesti vähän turhan siisti, psykologisesti epäuskottava (loukkaantuminen liikenteessä on sentään vähän eri kaliiperin juttu kuin tietoinen murha jne.) ja kunnon salaliittotarinan tapaan sisältää jonkun kuuluisan, tunnetun ja/tai vaikutusvaltaisen syyllisen (tässä tapauksessa "muusikot", joihin joku on muistaakseni tainnut sujuvasti jo Olavi Virtaakin asetella), jolla on keinonsa päästä pälkähästä, mikä on tietysti myös klassinen dekkariteema ja muutenkin helppo "myydä" varsinkin sellaiselle, jolla jo valmiiksi on orastavaa kateutta ja säätykaunaa kaikkia "isokenkäisiä" ja "etuoikeutettuja" kohtaan. Sama dynamiikkahan on hyvin tyypillistä useimmille muillekin salaliittoteorioille ja "vaihtoehto"selityksille ja niiden kannattajille...

[Maybrick]

^ Luin tuon kirjan vasta. Ilmeisesti yllä kirjoittaneet eivät ole tutustuneet kirjaan vielä.
Siinä ei mainita lainkaan esim.Olavi Virtaa tai muuta kuuluisuutta eikä syyllisenä tarjota ketään "isokenkäistä" tai vaikutusvaltaista henkilöä, joka asemansa takia olisi selvinnyt kuiville. Syylliskolmikko muodostui teorian mukaan kolmesta tavallisesta vaeltavasta duunarista, joita ehkä mukavuuden vuoksi sanotaan muusikoiksi, vaikka heidän soittoharrastuksensa oli lähinnä pienehköjä keikkoja voimalatyömaiden illanvietoissa, joskus vähän isompaa keikkaa. Olivatko nuo kolme tai edes yksi heistä nuotinlukutaitoisia? Oliko suolta löytyneessä "nuottivihkonkappaleessa" nuotteja vai tyhjää viivastoa vai millainen se olisi ollut. Painettuja nuotteja vai käsin kirjoitettuja... jos vihkonkappale todella löytyi suolta.

Ilmeisesti juuri tavallisuutensa (ja maantieteellisen etäisyyden) takia porukka olisi jäänyt huomaamatta tutkijoilta, vaikka vihjeitä heistäkin tuli tutkijoille. Se, että nämä kolme kuolivat oman käden kautta, lienee tarkistettavissa oleva asia, ainakin muissa lähteissä (Oulujoen voimalaitostyömaiden vaiheista kertovissa) on aikalaiskuvaus, jossa paikalla ollut henkilö kertoo mm. päätekijän löytymisestä joesta. Ainakaan silloin ei epäilty mitään hämärää, vaan itsemurhat otettiin selviöinä.

Teoria on yksinkertainen, kuolema pohjimmiltaan rattijuopon aiheuttama vahinko. Paloaron kirjassa Assmann, tuo vanha kettu (Der Alte) vihjailee myös vahinkoon, yliajoon

Muusikkokolmikkoteoriasta puuttuu nimenomaan kaikki tuo Valdovasin yläpuolella listaama. Kuten sanottu, Karhusaaren tyyli kirjoittaa horjuu paikoin. Se voi olla omiaan heikentämään teorian tuntua, lisäksi yhden keskeisen henkilön etunimi muuttuu heti kirjan alussa toiseksi, samatapaiseksi nimeksi. Olisikin kannattanut antaa jonkun lukaista teksti ennen sen lopullista hyväksymistä.

Myönnän että jostain syystä tämä teksti vaikutti kummalla tavalla omaan mielikuvitukseeni. Ehkä juuri tekoon syyllisiksi sanottujen tavallisuus, työläistausta ja heidän elämänsä arkisuus ja pienuus. Eipä tahtonut uni tulla, vaikka olen melko parkkiintunut tosielämän murhajuttujen lukija.

Kommentoikaa tekin, jotka olette vasta lukeneet kirjan. Ei siis kuulojuttuja tai luulojuttuja vaan omaan lukukokemukseen välittömästi perustuvia ajatuksia.

[pelastusrengas]

^Omani kerroin nimenomaan lukukokemukseni pohjalta; olen lukenut kirjan kolmeen kertaan. Tarina kuuluu minusta samaan sarjaan kuin eräs vanhempi mies joskus kertoi minulle ja kavereilleni paksusta sumusta: "Sumu oli niin paksua, ettei mitään nähnyt eteensä, kuin hernesoppaa. Sitä kannettiinkin sitten karjankopalla metsään."

[Valdovas]

^ Luin tuon kirjan vasta. Ilmeisesti yllä kirjoittaneet eivät ole tutustuneet kirjaan vielä.
Siinä ei mainita lainkaan esim.Olavi Virtaa tai muuta kuuluisuutta eikä syyllisenä tarjota ketään "isokenkäistä" tai vaikutusvaltaista henkilöä, joka asemansa takia olisi selvinnyt kuiville. Syylliskolmikko muodostui teorian mukaan kolmesta tavallisesta vaeltavasta duunarista, joita ehkä mukavuuden vuoksi sanotaan muusikoiksi, vaikka heidän soittoharrastuksensa oli lähinnä pienehköjä keikkoja voimalatyömaiden illanvietoissa, joskus vähän isompaa keikkaa. Olivatko nuo kolme tai edes yksi heistä nuotinlukutaitoisia? Oliko suolta löytyneessä "nuottivihkonkappaleessa" nuotteja vai tyhjää viivastoa vai millainen se olisi ollut. Painettuja nuotteja vai käsin kirjoitettuja... jos vihkonkappale todella löytyi suolta.

Ilmeisesti juuri tavallisuutensa (ja maantieteellisen etäisyyden) takia porukka olisi jäänyt huomaamatta tutkijoilta, vaikka vihjeitä heistäkin tuli tutkijoille. Se, että nämä kolme kuolivat oman käden kautta, lienee tarkistettavissa oleva asia, ainakin muissa lähteissä (Oulujoen voimalaitostyömaiden vaiheista kertovissa) on aikalaiskuvaus, jossa paikalla ollut henkilö kertoo mm. päätekijän löytymisestä joesta. Ainakaan silloin ei epäilty mitään hämärää, vaan itsemurhat otettiin selviöinä.

Teoria on yksinkertainen, kuolema pohjimmiltaan rattijuopon aiheuttama vahinko. Paloaron kirjassa Assmann, tuo vanha kettu (Der Alte) vihjailee myös vahinkoon, yliajoon

Muusikkokolmikkoteoriasta puuttuu nimenomaan kaikki tuo Valdovasin yläpuolella listaama. Kuten sanottu, Karhusaaren tyyli kirjoittaa horjuu paikoin. Se voi olla omiaan heikentämään teorian tuntua, lisäksi yhden keskeisen henkilön etunimi muuttuu heti kirjan alussa toiseksi, samatapaiseksi nimeksi. Olisikin kannattanut antaa jonkun lukaista teksti ennen sen lopullista hyväksymistä.

Myönnän että jostain syystä tämä teksti vaikutti kummalla tavalla omaan mielikuvitukseeni. Ehkä juuri tekoon syyllisiksi sanottujen tavallisuus, työläistausta ja heidän elämänsä arkisuus ja pienuus. Eipä tahtonut uni tulla, vaikka olen melko parkkiintunut tosielämän murhajuttujen lukija.

Kommentoikaa tekin, jotka olette vasta lukeneet kirjan. Ei siis kuulojuttuja tai luulojuttuja vaan omaan lukukokemukseen välittömästi perustuvia ajatuksia.

Juu, en ole mainittua opusta lukenut ja viittasin lähinnä nettikeskusteluihin, joissa asiaan on viitattu, ja niissä ehkä toisin kuin kirjassa on myös noita mainitsemiani elementtejä Olavi Virta mukaanlukien. Lähinnä otin kantaa siihen miten tiettyjen kaavojen mukaiset tarinat ja kertomukset usein omaksutaan helpommin kuin toiset.

Edelleen tuossa versiossa arveluttaa tuo ilmeisen helposti tehty päätös henkirikokseen liikenneonnettomuuden jälkeen, mutta ei se nyt tietysti mahdotontakaan ole, sillä joskus ihmiset tekevät outoja ja huonosti harkittuja juttuja. Kuten olen aiemmin todennut en pidä törmäysjälkien puutetta pyörässä ja ilmeisen hyvää paikallistuntemusta vaativien kätköpaikkojen löytämistä mitään vaihtoehtoja ehdottomasti poissulkevina kriteereinä, mutta tokihan ne eri vaihtoehtojen todennäköisyyksiin vaikuttavat.

Ainakin omalta osaltani tapaus on aidosti avoinna eikä minulla ole ketään lemppareita tai inhokkeja syyllis(t)en rool(e)i(h)in. Hiukan skeptinen olen senkin suhteen, selviääkö tapaus koskaan, mutta who knows...

[Maybrick]

Lähinnä otin kantaa siihen miten tiettyjen kaavojen mukaiset tarinat ja kertomukset usein omaksutaan helpommin kuin toiset.

Käsittääkseni tarinassa ei ole juuri tätä kaavaa, josta ylempänä mainittiin.

Pelastusrenkaalla lienee jotain tarkkaa tietoa, jota esim. minulla ei ole eikä voikaan olla, koska olen vain lukenut tuon kirjan ja mm. Terttu Karppisen muistelukset voimalaitosrakentamiseen liittyen. Esim. jotain ei-synkkaavaa aikakaavaa tai paikkansapitämättömiä "faktoja"? Jotain tarkkaa varmaan voisit mainita, ja bitte yksityiskohtien kanssa, jotta voisin itsekin punnita asioita. Olen todella kiinnostunut, koska Kyllikki Saaren kuolema on pitkäaikaisimpia kiinnostuksia itselläni. Yksityisviestejäkin otan mielelläni vastaan...

[strangelove]

Älkää uskoko kaikkea mitä luette. Ojanperän kirjassa on niin paljon virheitä, etten kaikkea viitsi edes oikoa.

Auto (ainakaan yliajo) ei liity tapaukseen. Se ei vain kertakaikkiaan sovi kuvioon. Kyllähän Jaakko Lähteenmäki olisi havainnut Isojoen suunnalta tulleen auton, mikäli törmäys olisi tapahtunut siten kun Ojanperä väittää. Jaskalla oli kohdatessaan Kyllikin matkaa kotiinsa vielä noin 1,5 kilometrin verran, eikä hän maininnut nähneensä yhtäkään autoa koko tänä aikana. Tuossa ajassa Kyllikki olisi ehtinyt jo pitemälle kuin oletettuun katoamispaikkaan.

Kyllikin polkupyörä löydettiin heinäkuussa Lellulaksosta. Lellulaksoon oli suohaudalta matkaa noin kilometri ja maasto oli erittäin vaikeakulkuista. Ei ole mitenkään loogista, että aluetta tuntematon henkilö olisi osannut viedä polkupyörän juuri sinne. Lellulaksoon meni ratastie, mutta se oli noin 1,5 kilometrin päässä oletetusta katoamispaikasta. Kätkijän olisi siis tässä tapauksessa pitänyt pyöräillä sinne tai raahata pyörää metsää pitkin satoja metrejä. Voi vain kysyä miksi olisi näin tehty? Ulkopaikkakuntalaisella ei voinut olla mitään päämäärää, eikä hän voinut tietää ennalta tuota paikkaa. Miksi hän olisi kulkenut metsässä lähes kilometrin pyörä mukanaan tai osannut ajaa paikkaan johtavalle ratastielle? Loogisempaahan olisi ollut vaikka haudata pyörä samoille kohdille ruumiin kanssa. Ja miksi juuri siihen kyseiseen kuoppaan? Olisi samanlaisia ollut lähempänäkin. Lisäksi Ojanperän mainitsema "törmäyspaikka" on kaukana siitä, missä Kyllikin oikeasti oletetaan kuolemansa kohdanneen. Tuosta Ojanperän kuvauksesta saa käsityksen, jonka mukaan auto törmäsi Kyllikkiin jo pian Meijerin ohituksen jälkeen.

Mustasta autosta (jota Ojanperä väittää tekijöiden omaksi) tehtiin todella havainto 17.5. mutta autolla liikkunut seurue jäljitettiin ja heidät todettiin täysin osattomiksi tapahtuneeseen. Muistelisin, että kyse oli eksyneestä porukasta joka harhaili jonkin aikaa Isojoella. Kyse ei ollut siis mistään muusikkoporukasta. Myös Karhusaaren "mysteerinä" pitämä musta auto-havainto, josta kerrottiin Kaleva-lehdessä saa näin ollen luonnollisen selityksen.

Kyllikin kasvovammat eivät ole voineet tulla lapion iskusta. Murtuma ei ollut sellainen. Lääninlääkäri Onni Hokkasen ja avustaja Armas Pajuluoman suorittamassa tutkimuksessa todettiin, että ase on ollut pitkänomainen astalo. Aseeksi sopisi esim. rautakanki, putkenpätkä tai paksu oksa. Kivi ja lapio voitiin poissulkea myös Pentti Kankaanpään mukaan. Kyllikin kuolinsyy oli tukehtuminen.

Tekijällä on täytynyt olla vankka paikallistuntemus. Edelleenkin teorioita on helppo keksiä, mutta täytyisi käydä paikanpäällä, jotta tietäisi miksi poliisikin pitää tekijänä isojokista miestä. Noin ovelat, lähes millimetrin tarkkuudella valitut hautapaikat niin pyörälle kuin ruumiille... niissä on tarvittu aivoja ja paikallistuntemusta. Haudat olivat keskellä suota, satojen metrin päässä maantiestä.

[Valdovas]

Kyllikin polkupyörä löydettiin heinäkuussa Lellulaksosta. Lellulaksoon oli suohaudalta matkaa noin kilometri ja maasto oli erittäin vaikeakulkuista. Ei ole mitenkään loogista, että aluetta tuntematon henkilö olisi osannut viedä polkupyörän juuri sinne. Lellulaksoon meni ratastie, mutta se oli noin 1,5 kilometrin päässä oletetusta katoamispaikasta. Kätkijän olisi siis tässä tapauksessa pitänyt pyöräillä sinne tai raahata pyörää metsää pitkin satoja metrejä. Voi vain kysyä miksi olisi näin tehty? Ulkopaikkakuntalaisella ei voinut olla mitään päämäärää, eikä hän voinut tietää ennalta tuota paikkaa. Miksi hän olisi kulkenut metsässä lähes kilometrin pyörä mukanaan tai osannut ajaa paikkaan johtavalle ratastielle? Loogisempaahan olisi ollut vaikka haudata pyörä samoille kohdille ruumiin kanssa. Ja miksi juuri siihen kyseiseen kuoppaan? Olisi samanlaisia ollut lähempänäkin. Lisäksi Ojanperän mainitsema "törmäyspaikka" on kaukana siitä, missä Kyllikin oikeasti oletetaan kuolemansa kohdanneen. Tuosta Ojanperän kuvauksesta saa käsityksen, jonka mukaan auto törmäsi Kyllikkiin jo pian Meijerin ohituksen jälkeen.

Onko luotettavaa tietoa siitä, millaisia teitä ja polkuja noissa metsissä oli 1953? Kyllähän monet polut ja urat säilyvät pitkäänkin, jos niitä käytetään jatkuvasti, mutta voivat myös metsittyä täysin, mikäli niitä ei käytetä. Lähes 60 vuotta myöhemmin tilanne voi olla niin erilainen, ettei nykytilannetta automaattisesti kannata ottaa lähtökohdaksi ilman tietoa siitä, miten tilanne on mahdollisesti muuttunut sitten tapahtuma-ajan.

Tekijällä on täytynyt olla vankka paikallistuntemus. Edelleenkin teorioita on helppo keksiä, mutta täytyisi käydä paikanpäällä, jotta tietäisi miksi poliisikin pitää tekijänä isojokista miestä. Noin ovelat, lähes millimetrin tarkkuudella valitut hautapaikat niin pyörälle kuin ruumiille... niissä on tarvittu aivoja ja paikallistuntemusta. Haudat olivat keskellä suota, satojen metrin päässä maantiestä.

Kuten jo aiemmin totesin en ota pyörän hautapaikkaan kantaa kun en ole siellä käynyt, mutta tuolla ruumiin hautapaikalla olen, ja vaikka mielestään poistaisi sinne nyt johtavan varsin hyväkuntoisen ja ilmeisen runsaasti tallatun polun, niin ei minusta paikalle osuminen mitään "millimetripuuhaa" suinkaan ole. Polku lähtee varsin suorakulmaisesti pois tieltä ja etenee ainakin nykyisellään suhteellisen helppokulkuista maastoa. En tiedä, mikä ko. paikan puustotilanne on ollut 1953, mutta mikäli se ei sanottavasti poikkea nykytilasta, niin en ainakaan sen paikalle päätymistä pidä mitenkään erityisen kummallisena tai välttämättä erityisen hyvä paikallistuntemusta vaativana. Tietenkään tämä ei taas vastaavasti poissulje paikallisiakaan tekijöitä, mutta noin yksikoikoisen kategoriseen väitteeseen ei minusta ainakaan ruumiin hautapaikan perusteella ole aineksia.

[strangelove]

Tarkoitin tuolla tarkkuudella nimenomaan maastokohtaa, johon hauta kaivettiin. Se oli prikulleen kangasmaaston ja suon rajalla pienoisessa notkossa. Suosittelen katsomaan vanhoja valokuvia hautapaikasta.

Olen jo aika monta kertaa todennut, että Lellulaksoon meni kapea kärrypolku vuonna 1953. Maasto oli kuitenkin hyvin vaikeakulkuista ja upotuspaikka todella mielenkiintoisesti valittu. Polulta piti poiketa metsään ja jatkaa siellä rämpimistä jonkin aikaa, ennen kuin upotuspaikka löytyi. Samanlaisia mutakuoppia oli paljon lähempänäkin ja niihin olisi päässyt huomattavasti vaivattomammin. Nykyään paikka on jo ihan umpimetsää.

Valdovas; tuskin poliisi ihan suotta pitää tekijänä paikkakuntalaista miestä. Muun muassa Tapani Tikkala korosti eräässä haastattelussa olevansa varma, että tekijän täytyi tuntea paikat todella hyvin.

[Misri]

Hauta oli tosiaan tehty kuivan kangasmaan ja suon rajalle. Olen ymmärtänyt, että kärrytie ei mennyt kaivannolle asti. Vaan sinne päästäkseen piti kulkea kapulasiltaa myöden. Joka ainakin Sgomanin kertoman mukaan, oli keväällä veden ollessa korkeimillaan, veden alla näkymättömissä. Näin maalaijärjellä tästä voi päätellä, että pyörän upottajan on täytynyt tuntea paikka todella hyvin. Kyllä näistä voi rakennella tieteellisiä tehosanoja käyttäen vaikka minkälaisia vaihtoehto teorioita. Toivottavaa olisi kuitenkin, että asiosta puhuttaisiin enemmän arkikielellä. Eikä tästä nyt kannata kenenkään hernettä nenään vetää. Eikä vaatia yksityiskohtaista selontekoa, kahtena kappaleena. ''Bitte.''

[Valdovas]

Valdovas; tuskin poliisi ihan suotta pitää tekijänä paikkakuntalaista miestä. Muun muassa Tapani Tikkala korosti eräässä haastattelussa olevansa varma, että tekijän täytyi tuntea paikat todella hyvin.

En minä tuota paikkakuntalaisvaihtoehtoakaan ole mitenkään pois sulkenut, ja on hyvinkin todennäköistä, että poliisilla on käytössään enemmän tietoa kuin meillä täällä, ja siten vankempaa evidenssiä arvioilleen. Esitin kommenttini lähinnä sen pohjalta, mitä täällä ja muualla julkisuudessa on asiasta esitetty.