Suomi selvensi Venäjälle Itä-Karjalan miehitysajan tutkimustilannetta – kansanmurhaa koskeva rikostutkinta jatkuu
Venäläishistorioitsijoita saapuu Suomeen tutkimaan Itä-Karjalaa koskevaa arkistomateriaalia.
- Suomen armeija miehitti Itä-Karjalaa ja sen pääkaupunkia Petroskoita vuosina 1941-1944.
- äänisjärvi.jpg (70.12 KiB) Katsottu 4515 kertaa
Suomen kansallisarkisto on selvittänyt venäläisille historiantutkijoille, että suomalaisten toimintaa miehityssä Itä-Karjalassa vuosina 1941–1944 on tutkittu laajasti.
Kansallisarkisto ja Venäjän historiallinen seura kävivät aiheesta videoneuvottelun viime viikolla.
Myös Kansallisarkiston pääjohtajan
Jussi Nuortevan kirjoitus Helsingin Sanomissa 28. huhtikuuta on käännetty venäjäksi, ja se on Nuortevan mukaan levinnyt venäläisten historiantutkijoiden tietoon.
Nuorteva kirjoitti, että Suomi käsitteli oikeudellisesti Itä-Karjalan leirien epäkohdat heti jatkosodan jälkeen.
– Heille on nyt hahmottunut kuva siitä, miten sotilashallinnon toimintaa on Suomessa tutkittu ja miten oikeudenkäyntejä heti sodan jälkeen toteutettiin välirauhansopimuksen 13. artiklan mukaisesti. Tilanne on siltä osin rauhoittunut, Nuorteva sanoo puhelinhaastattelussa.
Nuortevan mukaan Venäjän historiallinen seura lähettää Suomeen tutkijoita tutustumaan täällä olevaan arkistomateriaaliin "heti kun koronatilanne sen sallii".
Yhteistä tiedonvaihto suomalaisten miehityksestä Itä-Karjalassa on Nuortevan mukaan tarkoitus käsitellä myös ensi lokakuussa Lahdessa järjestettävässä Kulttuurifoorumissa, jonne odotetaan venäläisedustusta.
FSB:n julkaisema arkistomateriaali tuttua
Yle ja moni muu suomalaismedia uutisoi kaksi viikkoa sitten, että Venäjän federaation tutkimuskomitea on aloittanut rikostutkinnan suomalaisten toimista miehitetyssä Itä-Karjalassa sodan aikana vuosina 1941-1944. Tutkinta koskee mahdollista kansanmurhaa.
Rikostutkinta käynnistyi sen jälkeen, kun Venäjän turvallisuuspalvelu FSB oli julkaissut tapahtumia käsitteleviä arkistolähteitä.
Nuortevan mukaan pääosa FSB:n julkaisemista arkistolähteistä on samaa materiaalia, jota käytettiin Suomessa sodan jälkeen järjestettyjen sotarikosoikeudenkäyntien todistusmateriaalina.
Venäläisen kenraalimajuri
Gennadi Kuprijanovin johtama komissio järjesti heti sodan päätyttyä miehitysalueella kuulemisia ja toimitti niiden perusteella yli 2 400 sivua todistusaineistoa.
FSB:n aineistoja on avattu jo vuodesta 1996 lähtien ja tämä on Nuortevan mukaan ollut suomalaisten tiedossa.
Nuortevan mukaan aineiston todistusvoima oli heikko, sillä monet todistukset perustuivat kuulopuheisiin. Suomalaisarkistoja venäläistutkijat eivät ole käyttäneet.
Venäläismediassa on nostettu esiin muun muassa väitteitä kaasukammioista ja elävältä hautaamisista. Nuortevan mukaan väitteet ovat absurdeja.
"Mitään tällaista ei tullut esiin liittoutuneiden valvontakomission selvityksissä, ei liioin suomalaisissa arkistolähteissä, muistelmissa tai Itä-Karjalan miehityksestä tehdyissä monissa tutkimuksissa", Nuorteva kirjoitti Helsingin Sanomissa 28. huhtikuuta.
Nuorteva myös huomautti, että yleisen oikeuskäytännön mukaan ihmistä ei voi kahta kertaa tuomita samasta rikoksesta. Itä-Karjalan miehitysalueen rikoksista tuomittiin kaikkiaan 14 suomalaista.
Nuortevan mukaan neuvottelut Venäjän historiallisen seuran kanssa eivät kuitenkaan vaikuta rikosprosessiin, vaan se "elää omaa elämäänsä".
Suomi yrittää selvittää Stalinin vainot
Venäläisten kiinnostus Itä-Karjalan sodan aikaisiin tapahtumiin liittyy tänä vuonna vietettävään toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotisjuhlaan. Venäjällä sodan päättymispäivä 8. toukokuuta on merkittävä kansallinen juhlapäivä.
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva muistuttaa, että Itä-Karjalan tutkimushanke on vain yksi kaikkiaan 22 miehitysalueita koskevasta tutkimushankeesta. Kaikki ne liittyvät natsi-Saksan ja sen liittolaismaiden toimintaan Neuvostoliitossa.
Kansallisarkistolla itsellään on viritteillä tutkimushanke Venäjälle. Tavoitteena on selvittää, mitä Neuvostoliitossa asuneille suomalaisille tapahtui vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, etenkin niin sanotuissa Stalinin vainoissa 1930-luvulla.
Pääjohtaja Jussi Nuorteva uskoo, ettei Itä-Karjalaa koskeva rikosprosessi vaikuta tuohon tutkimushankkeeseen.
Nuortevan mukaan Kansallisarkisto antaa Valtioneuvoston kanslialle toukokuun loppuun mennessä tarkennetun suunnitelman tutkimushankkeesta.
Valtioneuvoston kanslia päättää tutkimushankkeen mahdollisesta rahoituksesta kesän aikana.
Arjalainen voittaja,en mahda sille mitään.