Varhaisteinien tappeluhaasteet työllistävät poliisia - syyt tappeluihin keksittyjä, raakakin väkivalta todellista
Lähetetty: To Elo 08, 2024 8:51 am
https://yle.fi/a/74-20103685
Tappeluhaasteet työllistävät poliisia jatkuvasti: ”Meistä aikuisista tämä tuntuu järjettömältä”
Vain osa tappeluhaasteista tulee poliisin tietoon, koska väkivallan uhasta ei aina uskalleta kertoa aikuisille.
Lasten ja nuorten tappeluhaasteita tulee poliisin tietoon jopa viikottain ainakin Espoon seudulla ja muualla Länsi-Uudellamaalla.
Kyseessä on komisario Hannu Väänäsen mukaan ilmiö, jossa lapset ja nuoret haastavat toisiaan sosiaalisessa mediassa tappeluun.
Tappeluhaasteissa nuoret valitsevat pahoinpitelyn kohteensa usein jonkin keksityn syyn takia, Väänänen kertoo.
– Se voi olla joku vuosien takainen heitto tai erimielisyys tai esimerkiksi kosto tyttöystävän puolesta. Sitten lähetetään viesti, että sinun on tultava paikalle ja asia selvitetään.
Tappeluihin haastetut saapuvat usein paikalle siksi, että muuten pahoinpitelijät saattavat mennä hakemaan heitä esimerkiksi kotiovelta, Väänänen sanoo.
Lasten ja nuorten toisilleen tekemä väkivalta on Väänäsen mukaan yleistynyt muutaman vuoden sisällä. Tappeluhaasteet ovat yleisimpiä noin 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien nuorten keskuudessa.
Kaikki haasteet eivät tule poliisin tietoon. Joskus tilanteet tulevat poliisille pahoinpitelyilmoituksina, ja vasta tutkinnan aikana selviää, että kyseessä on ollut järjestetty tappeluhaaste.
Väänänen kertoo, että useimmiten lasten ja nuorten tappeluissa on yksi tai kaksi heikommassa asemassa olevaa ja ympärillä useampi pahoinpitelijä.
Lisäksi tappeluissa on usein jopa pari-kolmekymmentä lasta tai nuorta, jotka kuvaavat tapahtumia ja seuraavat vierestä.
– Eli pahoinpiteilijän kohteeksi joutuvan näkemyksen mukaan siinä voi olla 50 lasta ympärillä, jotka osallistuvat tähän, Väänänen sanoo.
Pahoinpitelyissä käytetty väkivalta voi olla raakaa: päällä hyppimistä, päähän potkimista ja hakkaamista, Väänänen kertoo.
Osa tapauksista on mennyt oikeuteen asti.
– Jos aikuiset tekisivät sellaista väkivaltaa toisilleen, mediahuomio ja yleisön reaktiot olisivat taattuja. Mutta koska he ovat lapsia, tuntuu, että emme ole aikuisina aivan ymmärtäneet sitä, että siellä oikeasti tehdään väkivaltaa toisille.
Joskus tapaukset jäävät uhkauksen tasolle. Väänäsen mukaan merkittävä osa kuitenkin toteutuu, koska tilanteissa painaa uhkaajan ”maine ja kunnia”.
Tappeluhaasteet työllistävät poliisia jatkuvasti: ”Meistä aikuisista tämä tuntuu järjettömältä”
Vain osa tappeluhaasteista tulee poliisin tietoon, koska väkivallan uhasta ei aina uskalleta kertoa aikuisille.
Lasten ja nuorten tappeluhaasteita tulee poliisin tietoon jopa viikottain ainakin Espoon seudulla ja muualla Länsi-Uudellamaalla.
Kyseessä on komisario Hannu Väänäsen mukaan ilmiö, jossa lapset ja nuoret haastavat toisiaan sosiaalisessa mediassa tappeluun.
Tappeluhaasteissa nuoret valitsevat pahoinpitelyn kohteensa usein jonkin keksityn syyn takia, Väänänen kertoo.
– Se voi olla joku vuosien takainen heitto tai erimielisyys tai esimerkiksi kosto tyttöystävän puolesta. Sitten lähetetään viesti, että sinun on tultava paikalle ja asia selvitetään.
Tappeluihin haastetut saapuvat usein paikalle siksi, että muuten pahoinpitelijät saattavat mennä hakemaan heitä esimerkiksi kotiovelta, Väänänen sanoo.
Lasten ja nuorten toisilleen tekemä väkivalta on Väänäsen mukaan yleistynyt muutaman vuoden sisällä. Tappeluhaasteet ovat yleisimpiä noin 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien nuorten keskuudessa.
Kaikki haasteet eivät tule poliisin tietoon. Joskus tilanteet tulevat poliisille pahoinpitelyilmoituksina, ja vasta tutkinnan aikana selviää, että kyseessä on ollut järjestetty tappeluhaaste.
Väänänen kertoo, että useimmiten lasten ja nuorten tappeluissa on yksi tai kaksi heikommassa asemassa olevaa ja ympärillä useampi pahoinpitelijä.
Lisäksi tappeluissa on usein jopa pari-kolmekymmentä lasta tai nuorta, jotka kuvaavat tapahtumia ja seuraavat vierestä.
– Eli pahoinpiteilijän kohteeksi joutuvan näkemyksen mukaan siinä voi olla 50 lasta ympärillä, jotka osallistuvat tähän, Väänänen sanoo.
Pahoinpitelyissä käytetty väkivalta voi olla raakaa: päällä hyppimistä, päähän potkimista ja hakkaamista, Väänänen kertoo.
Osa tapauksista on mennyt oikeuteen asti.
– Jos aikuiset tekisivät sellaista väkivaltaa toisilleen, mediahuomio ja yleisön reaktiot olisivat taattuja. Mutta koska he ovat lapsia, tuntuu, että emme ole aikuisina aivan ymmärtäneet sitä, että siellä oikeasti tehdään väkivaltaa toisille.
Joskus tapaukset jäävät uhkauksen tasolle. Väänäsen mukaan merkittävä osa kuitenkin toteutuu, koska tilanteissa painaa uhkaajan ”maine ja kunnia”.