MURHA.INFO

Seivata? En ole kysynyt keltään työhaastattelussa alushousujen väriä, enkä ole sanonut niin. Lue itse tuosta alta.

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Yllättävät ja hämmentävät kysymykset ovat myös ihan perusjuttu. Siis että kysytään vaikka, minkä väriset alusvaatteet henkilöllä on. Asiakastyössä kun väistämättä tulee hyvinkin yllättäviä tilanteita vastaan ja henkilö joka selvittää ne sujuvasti on tietysti houkuttelevampi rekrytointikohde.

Kerron siinä että tiedän näin tapahtuneen ja että miksi niin on tehty. Puhun siinä tarkoituksella yleisesti, kun aiemmin samassa viestissä kerron itsestäni. Tällä nimenomaan ilmaisen, että en ole itse tehnyt tuota kysymystä. Olen myös muualla kertonut että on tapahtunut murhia, mutta en silti ole itse murhaaja.

Mielestäni tämä ei ole kovin vaikea asia ymmärtää.

Tuomion Pasuuna vie tämän kiistanne kyllä 6-0 kotiin.
Ja Kissankello ansaitsee kymmenen pistettä. Edellisen sivun asiakirjoituksestaan, ei näistä nillityksistään.
Nillitysteemalla sanailuista pisteitä ansaitsee On anoi kaa, joka tiivisti psykologin toiminnan uhriutuvan ammattinillittäjän käytökseksi jo eka viestissä.
Hienoa analyysiä myös muiltakin ja arvioita tiimipelaajan puutteellisesta pelisilmästä.

Jaana muuten oli lukenut lehdestä Auer-oikeudenkäynnistä, laati yleisöosastokirjoituksen, jossa hyökki puolustuksen kutsumia asiantuntijakollegojaan vastaan, tietämättä edes todistusteemoista tulevassa istunnossa. Syyttäjät kutsuivat vastatodistajaksi. Henkilön, joka ensitöikseen kertoi, ettei ole tapaukseen perehtynyt. Tuli kritisoimaan kollegan tutkimusta monipäisen toimittajajoukon eteen eli taattuun julkisuuteen murhaoikeudenkäynnissä.

Muistui mieleen lukiessani tuota aloitusviestissä ollutta vankilajohtajan vastinetta. Härski ihminen tämä Jaana, jos on vankilajohtajaa uskominen. Valehteleva ammattinillittäjä?

No minähän en annaannan pisteistä ole kiinnostunut, en ole ollut aiemmin enkä ole nytkään. Jos ihminen todella on niin tyhmä, ettei ymmärrä lain sanaa, vaan sitkeästi inttää mielikuvitusystäviensä rekrytointisessioissa kyselevän selkeästi lainvastaisia kysymyksiä, ainoiden perusteluiden ollessa, että yllättävillä kysymyksillä testataan reaktiota yllättäviin tilanteisiin (mikä käytännössä sallisi ihan mitä vain), ja vielä että tekevät ihmiset muitakin lainvastaisia asioita, niin eipä tuollaiselle tyhmyydelle voi kuin huokaista syvään. Elävässä elämässä jokainen sitten itse vastaa oikeudessa sanomisistaan ja tekemisistään (ja alushousukysymyksillä sinne varmasti päätyisi), tosin mielikuvitushenkilöidenhän voi väittää sanovan ja tekevän mitä tahansa ilman että kukaan päätyy minnekään.

Minä en lakeja ole säätänyt, joten turha minulle niistä on kiukutella. Tuolla lautamiesosiossa taas on ihan ylläpito todennut "minfolainen Pasuunan olevan ihan tajuton nillittäjä ja jäykistelijä", joten pasuunansoittelijalle se tuo palkinto kyllä menee ja ihan kiistatta.

Luupää kirjoitti:

Tuomion Pasuuna kirjoitti:On aika tavallista että työhaastatteluissa kysytään jotain ihan työhön liittymätöntä.

Olen itse rekrytoinut ihmisiä asiakaspalveluun ja kyselin heidän harrastuksistaan asioita. Siis ensin että mitä harrastaa ja sitten jotain mitä mieleen tuli niin kuin olisin kiinnostunut mitä siinä harrastuksessa tehdään. Tarkoituksena oli saada kuva sitä, miten ihminen kykenee kertomaan muille itselleen tutusta asiasta. Luultavasti useimmat haastateltavat jäivät siihen käsitykseen, että olin vain kiinnostunut siitä harrastuksesta, eikä asia liittynyt haastatteluun.

Tämä taustasiko on syynä siihen, että kysyt miltei joka postauksessasi jotain mitä mieleen tulee niin kuin olisit kiinnostunut mitä siinä ketjussa käsitellään?

Miksi et vastaa tähän? Onko se mielestäsi liian vaikea kysymys?

Millaisia mielikuvia luulet vastaamattomuutesi herättävän?

Kissankello kirjoitti: . . .

Minä en lakeja ole säätänyt, joten turha minulle niistä on kiukutella. Tuolla lautamiesosiossa taas on ihan ylläpito todennut "minfolainen Pasuunan olevan ihan tajuton nillittäjä ja jäykistelijä", joten pasuunansoittelijalle se tuo palkinto kyllä menee ja ihan kiistatta.

Jankuttava ja sättivä tyylisi jättää tällä kertaa tuon viestisi arvostelupisteettömäksi. Valittavasti. Keskity jatkossa vähemmän alusasuihin ja enemmän oleelliseen eli ketjun aihepiiriin.
Pyri kehittämään myös vuorovaikutustaitojasi.

Pisteittä et jää. Vetoaminen huvittavasti ylläpitoon toisaalta tuo vakallisen säälipisteitä. Tyhmyydestä antaa esimerkin Pasuunan sijaa tohtori Haapasalo: Vankilaan haastatteluun saapuessani miesvartija portilla luukun takana otti minut vastaan töykeällä ”Henkilöllisyystodistus!” -käskyllä. Tämä ei mielestäni ole hyvää vuorovaikutusta. Työhaastatteluun tulevia ja muitakin vieraita voisi kohdella ystävällisesti ja yksilöllisesti.


Ps
Minä en arvosta ylläpitoa, joka jakelee yksittäisestä nikistä moisia luonnearviointeja.

annaanna kirjoitti:.

Vastaan sinulle lautamiesosiossa, sillä se olisi oikea paikka sinunkin vessanseinäkirjoituksillesi.

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Yllättävät ja hämmentävät kysymykset ovat myös ihan perusjuttu. Siis että kysytään vaikka, minkä väriset alusvaatteet henkilöllä on.

Tuomion Pasuuna kirjoitti:En kysyisi itse alusvaatteiden väriä ja pitäisin sitä vähintään rajatapauksena.

Haluatko lukita vaihtoehdon A) Alusvaatteista kysyminen on perusjuttu, vai vaihtoehdon B) Alusvaatteista kysyminen on rajatapaus? Molempia ei voi valita.

No, saivartelu sikseen. Uskon kyllä sinua kuitenkin että niissä kysellään hullunkurisiakin asioita, itse tiedän tosiaan vain tuon pettämiskysymyksen, joka oli kyllä mauton ja täysin sopimaton. Olisin itse varmaan vastannut siihen jotain sellaista, että rekrytointi osaltani olisi päättynyt siihen

Onkohan näistä Jaanan valituksista koskaan mikään aiheuttanut koskaan toimenpiteitä? Hänen hyväkseen siis.

Tässä on muuten hänen uusin (?) lehtikirjoituksensa aiheeseen liittyen (Helsingin Sanomat 19.2.2017):

Yliopistojen korruptio on akateemista vehkeilyä – monet opetus- ja tutkimustehtävät täytetään hyvä veli -verkostoissa
Jos kaverille ei muuten löydy sopivaa vakanssia, hänelle junaillaan kutsuprofessuuri

Talouden ja politiikan korruptio nostattaa isoja otsikoita, mutta akateeminen korruptio jatkuu kaikessa hiljaisuudessa. Välillä vähän ­hymistellään tutkimusetiikasta Thomas Wilhelmssonin tavoin (HS Vieraskynä 13.2.), mutta yliopistojen korruptiivisiin käytäntöihin ei puututa. Kantelut rikkomuksista ovat harvoin kiusantekoa (HS Mielipide 15.2.).

Monet yliopistojen opetus- ja tutkimustehtävät lehtoreista professuureihin täytetään hyvä veli -verkostoissa tieteellisistä pätevyyksistä piittaamatta. Jos kaverille ei muuten löydy sopivaa vakanssia, hänelle junaillaan kutsuprofessuuri. Eräs dekaani myönsikin, että tieteellinen pätevyys ei enää ole valinnoissa kriteerinä. Valintakriteerejä väännetään sopiviksi aina tilanteen mukaan.

Jos käytetään asiantuntijoita, heidät valitaan niin, että varmistetaan suosikin valinta. Yhteinen julkaisutoiminta hakijan kanssa ei akateemisissa asiantuntijatehtävissä tai päätöksenteossa haittaa. Onpa jopa puo­liso tainnut olla päättämässä puolisonsa professuurista.

Jos asiantuntija on eettisesti tai juridisesti jäävi ottamaan kantaa, sekään ei haittaa, koska yliopistojen autonomian takia päätöksistä ei voi valittaa. Kantelu epäreilusta valintaprosessista sitä paitsi voi sulkea syrjityltä hakijalta portit yliopistoon ikiajoiksi.

Yliopistohallinnosta ei ole apua, koska siellä yleensä puolustellaan omaa henkilökuntaa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta voi antaa tutkimus­rikkomuksista lausuntonsa, jonka yliopisto siirtää sujuvasti ”mappi ööhön”.

Joskus asiantuntijoilla on ­eettistä selkärankaa, jolloin he yllättäen voivatkin ehdottaa ­pätevimmän hakijan valintaa. Silloin lausunnot voidaan huoletta panna silppuriin ja valita suosikkihakija kuitenkin. Asiantuntijoiksi pyritään löytämään valitsijoiden tahtoa myötäilevät kollegat. Lahjomattomilta ei lausuntoja pyydellä.

Tieteellinen pätevyyskään ei ole kovin yksiselitteistä. Tieteellisiä lehtiä on roppakaupalla, joten nollatutkimuskin yleensä löytää tiensä johonkin lehteen. Tutkimusryhmissä julkaisuja tehtaillaan usein niin, että ­kaikki ryhmän jäsenet lisäävät nimensä artikkeliin, vaikka olisivat vain ohimennen silmäilleet käsikirjoitusta. Näin voidaan keinotekoisesti pidentää jokaisen julkaisuluetteloa.

On myös tavallista siteerata oman ryhmän tutkimuksia siinä tarkoituksessa, että työ vaikuttaisi laajasti siteeratulta. Todellisuudessa tutkimuksen ovat ehkä lukeneet vain ryhmän ­jäsenet (jos hekään). Tutki­muksen vaikuttavuutta harvoin otetaan huomioon vakansseja täytettäessä.

Yliopistossa kollegan tutkimusura on helppo katkaista, jos sattuu olemaan valtaa ja sitä käyttää väärin. Akateemisissa vehkeilyissä on usein kyse ­lojaliteeteista ja kiitollisuuden­veloista, joissa tehtävän tai rahoituksen toisen avulla saanut henkilö myötäilee jatkossa kiltisti hyväntekijäänsä. Tutkijat ovat vain ihmisiä ja voivat syyllistyä eettisiin hämäräpuuhiin. Nyt tarvitaan korruption tutkijoita tutkimaan tutkijoita.

Jaana Haapasalo

psykologi, psykologian tohtori, oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti

Salo

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005093880.html

Uskon että tämä on täysin aiheellinen kirjoitus, mutta uskon kyllä edelleen myös siihen että Jaanan oma persoona(kin) on tehnyt hallaa työllistymiselleen.

mobiililaiteukkeli kirjoitti:Uskon että tämä on täysin aiheellinen kirjoitus, mutta uskon kyllä edelleen myös siihen että Jaanan oma persoona(kin) on tehnyt hallaa työllistymiselleen.

Jaana ei saanut yliopistolta paikkaa ja kun asiasta ei oikeuteen voi valittaa kirjoitetaan mielipidekirjoitus. Ihan samoin kuin tuon Turun vankilan kanssa... Moni muu onkin sitten kiertänyt hallinto-oikeuden kautta.

Tällä Haapasalolla vaikuttaa olevan kaikki muu kunnossa paitsi asenne.

URSA kirjoitti:Tällä Haapasalolla vaikuttaa olevan kaikki muu kunnossa paitsi asenne.

Tai sitten voisi todeta että asennetta on mutta kaikki muu viiraa..

Faktahan on se, et tää on tosi pieni maa ja kaikki tuntee toisensa. Jos puhutaan työstä moniongelmaisten ihmisten parissa, ni kyl sana kiirii hankalista tyypeistä, ei niille löydy töitä. Se on ihan sama, millasilla papereilla sä lähet duunii hakee ni jos et tule toimeen ihmisten kanssa, se on sit siinä. Se, et on duunissa haastavan asiakasryhmän parissa vaatii kykyä tulla juttuun muiden kanssa, koska sitä työtä tehdään kimpassa, ihan kaikissa mahdollisissa muodoissa. Pitäs osata arvostaa sitä muiden osaamista, koska yksin et pärjää vaikka olisit omasta mielestäsi ihan miten huippuosaaja hyvänsä. On tosi harmi, jos kouluttautunut ihminen elää sellasessa kuplassa, että hänen ei tarvitse nähdä muiden työpanoksen merkitystä siinä yksittäisen asiakkaan asiassa. Mutta niin se menee, että haastavien asiakasryhmien parissa ei tarvita yhtään yksinpelaajaa, se on tiimihommaa, jossa täytyy ymmärtää muiden osaamisen merkitys. Jos sitä ei tajua, niin se on voivoi. Asiakkaat tarvii sen tiimiosaamisen ja niillä on siihen oikeus. Se on myös tän yhteiskunnan oikeus, et rahaa käytetään oikeiden henkilöiden palkkaamiseen, sillä verorahoja tulis käyttää järkevästi ja resurssit hyödyntää ja kohdentaa siihen, et pitkässä juoksussa saataisiin jotain konkreettisia tuloksia esimerkiksi uusintarikollisuuden vähenemisenä. Näitä olis kaikkien syytä miettiä,jos hakeutuu alalle, jossa työn tuloksia mitataan ja nimenomaan rahassa. Verorahat ei ole mikään pohjaton kuilu, eikä eläkevirkoja oikeasti ole enää olemassa. Edes valtiolla.

Juuri näin (olettaisin myös minä).

Suomalaisesta "korruptiosta" ylipäänsä työmarkkinoilla on kuitenkin puhuttu jo aiemmin, joten uskon ettei korkeakoulumaailmakaan siltä ole puhdas. Etteikö esimerkiksi vaikkapa erikoislääkärin jälkikasvu löytäisi erikoistumisvirkaansa helpommin, kuin jonkun nevöhöödin tenava, kun "iskällä/äiskällä on jo kontaktit". Siinä jos se nevöhöödin jälkikasvu ei vain niele osaansa, niin saattaa se erikoistumisen tie ja koko ura yllättäen mutkistua, voisin ajatella. Kuten mainittua, Suomi on pieni maa, täällä on pienet piirit. Hyvä veli-kerhoilu on kuitenkin asia johon kuulumattomuus ei välttämättä ole lainkaan huono asia. Päinvastoin; älykkyys on monesti kykyä itsenäiseen ajatteluun, mutta toki jos ajattelet liian itsenäisesti, huomaat itsenäisyyden lisäksi pian ajattelevasi myös yksin... Mieluummin mielestäni niin kuin elää kieli ruskeana. Jaanalle annan kyllä rispektit siitä että tosiaan puolustaa itseään (kuten joku aiemmin totesikin asiasta), ikävä sivuvaikutus vain lienee työllistymisen hankaloituminen entisestään ja leimautuminen nillittäjäksi. Itseasiassa tuon mielipidekirjoituksen jälkeen vaakakuppini kallistuu sympatioiksi Jaanan puolelle yhä enemmän. Vaikka varmasti on myös hankala ihminen, edelleen

Joku (en ikinä paina mieleeni nimimerkkejä!) mietti myös, miksi Jaana ei perusta omaa vastaanottoa; kyllähän sillä varmasti elannon saisi, mutta jos intressit ovat kriminologiassa, niin perheenäitien aviokriisit eivät välttämättä niin jaksa kiinnostaa.

Tuomion Pasuuna kirjoitti: Kerron siinä että tiedän näin tapahtuneen ja että miksi niin on tehty. Puhun siinä tarkoituksella yleisesti, kun aiemmin samassa viestissä kerron itsestäni. Tällä nimenomaan ilmaisen, että en ole itse tehnyt tuota kysymystä. Olen myös muualla kertonut että on tapahtunut murhia, mutta en silti ole itse murhaaja.

Mielestäni tämä ei ole kovin vaikea asia ymmärtää.

Mikset ole itse kysynyt keneltäkään työhaastatteluissa alushousujen väriä, vaikka kerroit tekeväsi yllättäviä kysymyksiä itsekkin? Onko kyseessä rikos? Jos kyseessä on rikos niin millaisen rikoksen arvioisit kyseessä olevan?

mobiililaiteukkeli kirjoitti: Joku (en ikinä paina mieleeni nimimerkkejä!) mietti myös, miksi Jaana ei perusta omaa vastaanottoa; kyllähän sillä varmasti elannon saisi, mutta jos intressit ovat kriminologiassa, niin perheenäitien aviokriisit eivät välttämättä niin jaksa kiinnostaa.

Ei kiinnostus ole pelkästään kriminologiassa, on hakenut mm. koulupsykologiksi pääsemättä (valinta kävi jälleen kerran kääntymässä hallinto-oikeudessa).
Poliisikoululta potkittiin pois kesken koeajan, Kakolasta poistettiin kun ei suostunut uskomaan ettei määräaikaisuutta jatkeja jne.
Jostain syystä pidempiä työsuhteita ei ole Jaanalle päässyt syntymään, ja syy tuskin on työnantajissa...

mobiililaiteukkeli kirjoitti:

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Yllättävät ja hämmentävät kysymykset ovat myös ihan perusjuttu. Siis että kysytään vaikka, minkä väriset alusvaatteet henkilöllä on.

Tuomion Pasuuna kirjoitti:En kysyisi itse alusvaatteiden väriä ja pitäisin sitä vähintään rajatapauksena.

Haluatko lukita vaihtoehdon A) Alusvaatteista kysyminen on perusjuttu, vai vaihtoehdon B) Alusvaatteista kysyminen on rajatapaus? Molempia ei voi valita.

Valitsen molemmat. Elävässä elämässä työhaastattelussa ei aina noudateta kaikkia lakeja, asetuksia ja ohjeita pilkuntarkasti. Eiväthän kaikki noudata liikennesääntöjäkään, mutta eivät silti ole jatkuvasti oikeudessa vastaamassa niistä. On myös ihan perusjuttu että ihmiset kävelevät punaista päin. Laillisuuden suhteen se ei ole edes rajatapaus vaan menee yli. Silti sitä tapahtuu.

Onko tämä asia nyt jotenkin vaikea ymmärtää?