NG:n liikkeet murhien jälkeen

[teemu]

^^^Kekkonen/Urho haastatteli Dahlby:n silloisen tilanhoitajan lapsia ja kertoi saamistaan tiedoista palstoilla. Toinen lapsista oli sanonut avunhuutojen ajan olleen klo 2 ja toinen 3:30. Huudot olivat kuuluneet järveltä talolle, niemen keskiosiin. Tilanhoitaja oli jälkeenpäin harmitellut lapsilleen, ettei mennyt rantaan selvittämään asiaa tarkemmin. Tilanhoitajan talolta sanottiin tuolloin olleen suora näkymä rantaan, puuston estämättä, ja edelleen veden yli murhaniemeen. Huudoista oli mennyt tieto poliisille.

Keskustelussa arveltiin, että tiedot olisi merkitty Lars Heikkilän sittemmin tuhoutuneisiin muistiinpanoihin, eivätkä ne siten enää olisi olleet käytettävissä Gustafssonin esitutkinnan aikana. Tilanhoitajaperhe oli ruotsinkielinen. Paikallista, ruotsinkielistä asujaimistoa oli kuultu vasta murhia seuranneina vuosina, eivätkä ne tiedot siten ole Bodomin mysteeriossa, vuodelta 1960.

Lähde: muistitieto palstalla olleista viesteistä.

Edit:
Oma työhypoteesini on tällä hetkellä, että pojalle olisi kerrottu avunhuudoista klo 2 ja tyttärelle toisesta hässäkästä klo 3:30. Tilanhoitajan lapset olisivat vaihtaneet tietoja keskenään, mistä johtuen avunhuudoille olisi myöhemmin kerrottu kaksi eri aikaa.

Jälkimmäinen häiriö olisi voinut olla laajemminkin tiedossa kylillä, koska niillä main heräsivät mm. rva Karjalainen ja P.P. Timperi Oittaalla ja Gyllströmin perhe Korsbackassa.

Tuolle puolentoista tunnin välille sopivat aluksi lehdissä ollut tieto siitä, että teltta olisi nähty pystyssä klo 3 ja Jermon kirjassa ollut maininta moottoripyörän äänestä samoihin aikoihin.

Aurinko nousi n. klo 3, jolloin kalastuksen on sanottu tavallisesti alkaneen. Järvellä kalastavista venekunnista Pesosen venepaikka oli muutaman kymmenen ja Öhmanin ja Fäldtin n. sadan metrin päässä. Mielestäni ole mahdotonta, että kalastajien tulo olisi häätänyt teltalta pois jonkun porukan. Tapahtuma olisi kuulunut ja mahdollisesti myös näkynyt ympäristöön.

[papillon]

^ Jaaha, noin se taisi mennä. Laitankohan nyt sitten aikataulujutskaan että

02:00 Avunhuutoja.

03:30 Avunhuutojahuutojaja ( kaiku )

Niin, vähän enemmän tarttis olla. Saamarin Urho takaisin muistiinpanoineen.

[awa]

No joo - Urhonkin tiedot saattavat muuttua, sillä tuo kellonaika, ennen rva Karjalaisen näkemyksiä, viittaisi todellakin siihen, että murhat mahdollisesti tapahtuivat jo ennen klo 04, jolloin Karjalainen teki havaintoja. Tämä myöskin tarkoittaisi sitä, että ainakaan Seppo ei ole rannalla liikuskellut, puhumattakaan kalastelusta.

Joka tapauksessa, tuo avunhuutojen kuuleminen on hyvin ollennainen seikka arvioitaessa surmien tekohetkeä. Se liikehdintä jota on nähty huutojen jälkeen, voi hyvinkin olla murhaajan liikehdintää, tai täysin murhiin sekaantumattomien ihmisten liikkumista.

Edit:
Lisätään vielä, että mielestäni voi olla harhaanjohtavaa ajatella jokin asia itsestäänselvyytenä, kuten esim. se, että juuri Seppo oli ongella murhaniemessä klo 04.15, koska siitä ei ole täyttä varmuutta. Karjalainen näki vain jonkun rannalla ja epäili, että tämä sama poika oli myöhemmin siirtynyt keskiniemeen.

- hymm -

[papillon]

^ Niinpä kyllä, ei itsestäänselvyytenä.
Siitä myös seuraa että näillä hatarilla tiedoilla ja huomioilla on lähes kaikki skenaariot mahdollisia.
Kuten on vuosien mittaan nähty.
Ketään ei voi osoittaa tekijäksi, eikä oikein ketään voi poissulkea.
Varsinkin jos alibeja ei oteta kiveen hakattuina huomioon.

[awa]

Juuri tätähän tämä on ollut. On mahdollista, että jopa viereisellä niemellä liikkuneet luulevat, että ei tarkoiteta heitä, vaan juuri sitä klo 04.15 "kalastajaa" joka oli siirtynyt murhaniemestä tovereineen keskiniemeen.

On myös mahdollista, että nämä kaverukset ovat alusta asti päättäneet, että eivät tähän tapaukseen sotkeudu, koska leima syyllisyydestä seuraisi automaattisesti.

Mielestäni asia on nyt niin tarkasti analysoitu, että nämäkin ihmiset voisivat hyvin turvallisin mielin tulla kertomaan liikkumisistaan tuona murhayönä.

- hymm -

[teemu]

02:00 Avunhuutoja.
...

esim.
n. 02:00 Rackaruddenissa kuultu avunhuutoja järveltä, huutaja ja paikka tuntematon. (mahdollinen toinen aika n. 3:30, kertojasta riippuen)
n. 03:30 Rackaruddenissa kuultu avunhuutoja järveltä, huutaja ja paikka tuntematon (mahdollinen toinen aika n. 2:00, kertojasta riippuen)

Selvennän vielä, ettei tilanhoitaja osannut sanoa mistä paikasta avunhuudot olivat lähtöisin. Järven suunnasta ne kuitenkin kuuluivat. Olisi pitänyt mennä rantaan kuulostelemaan.

Avunhuutoja ei siten ole voitu yhdistää murhattuihin eikä murhapaikkaan. Ne on kuitenkin syytä mainita, että pysyvät muistissa.

[awa]

Murhaniemeltä kuultiin avunhuutoja.

[awa]

Avunhuutoja ei siten ole voitu yhdistää murhattuihin eikä murhapaikkaan. Ne on kuitenkin syytä mainita, että pysyvät muistissa.

Joskus joku kuvittlee olevansa itseeään fiksumpi, mutta ei se niin mene.

[papillon]

Avunhuutoja ei siten ole voitu yhdistää murhattuihin eikä murhapaikkaan. Ne on kuitenkin syytä mainita, että pysyvät muistissa.

Joskus joku kuvittlee olevansa itseeään fiksumpi, mutta ei se niin mene.

Mitä tarkoitat?

[papillon]

^^^Kekkonen/Urho haastatteli Dahlby:n silloisen tilanhoitajan lapsia ja kertoi saamistaan tiedoista palstoilla. Toinen lapsista oli sanonut avunhuutojen ajan olleen klo 2 ja toinen 3:30. Huudot olivat kuuluneet järveltä talolle, niemen keskiosiin. Tilanhoitaja oli jälkeenpäin harmitellut lapsilleen, ettei mennyt rantaan selvittämään asiaa tarkemmin. Tilanhoitajan talolta sanottiin tuolloin olleen suora näkymä rantaan, puuston estämättä, ja edelleen veden yli murhaniemeen. Huudoista oli mennyt tieto poliisille.

Keskustelussa arveltiin, että tiedot olisi merkitty Lars Heikkilän sittemmin tuhoutuneisiin muistiinpanoihin, eivätkä ne siten enää olisi olleet käytettävissä Gustafssonin esitutkinnan aikana. Tilanhoitajaperhe oli ruotsinkielinen. Paikallista, ruotsinkielistä asujaimistoa oli kuultu vasta murhia seuranneina vuosina, eivätkä ne tiedot siten ole Bodomin mysteeriossa, vuodelta 1960.

Siis onko kyse tämän hepun perheestä, joka oli oikeudessakin todistamassa miten Dahlbyssa saattoi leiriytyä, eli oliko Henrik Lindelöf?

Tätä sälliä kiskaukon kerrotaan täräyttäneen haulikolla takaviistosta takalokkariin.
Melko suppea oli piipussa supistus kun vaan mopon takalokkariin osui.

[teemu]

^Samaa perhettä. Avunhuudoista kertonut tilanhoitaja oli hänen isänsä.

[awa]

Mitä tarkoitat?

Sitä, että jos avunhuutoja kerrotaan kuullun murhaniemen suunnalta, niin ei sitä voi sen tarkemmin näkemättä todeta. Eli sitä mainintaa, että huutoa ei ole voitu yhdistää murhapaikkaan tai murhattuihin, ei mielestäni tarvita. Se on saivartelua, sillä eihän sitä tosiaan tiedetä mistä huudot tulivat.

[teemu]

^Kysyin aikanaan avoimessa keskustelussa, tulivatko huudot Murhaniemen suunnalta ja oliko kyseessä miehen vai naisen ääni.

Urho/Kekkonen vastasi ainoan tiedon olevan, että ne tulivat järveltä; plus kaksi eri kellonaikaa kertojasta riippuen. Kuulija oli ollut kotitalossaan. Siihen paikkaan voi kuulla ääniä järveltä n. 180 asteen sektorista. Näin huutoja ei ole voitu keskustelupalstalla yhdistää sen enempää Murhaniemen suuntaan kuin huutajaankaan. Poliisin mahdollisten tutkimusten tuloksista en tiedä.

Motiivitodistaja Sahakangas kertoi kuulleensa leiripaikalleen riidan ääniä Murhaniemestä, mainitsematta kuitenkaan mitään avunhuudoista. Päästäkseen poliisille näyttämälleen leiripaikalle Sahakankaan olisi pitänyt kulkea tilanhoitajan talosta Murhaniemeen ulottuneen avoimen näkyvyyskaistan poikki puistossa olevaa n. 2m:n levyistä promenaadia pitkin Rackaruddenin niemen itäkärkeen, Villa Dahlbyn rantaan. Hän kuitenkin kertoo menneensä leiriin kinttupolkua metsäisessä ja kivisessä maastossa ja päätyneensä järven lahden rannalle, minne ei näkynyt taloa. Arvelen, että hän on erehtynyt paikasta. Siltä pohjalta hänen kuulemansa äänet saattavat olla peräisin muualta kuin Murhaniemestä.

Tilanhoitajan poika oli todistajana Gustafssonin oikeudenkäynnissä, missä häneltä ei kysytty mitään isänsä kuulemista avunhuudoista. Sahakankaan kertomuksen oikeus jätti huomioon ottamatta.

[yövuoro]

Monenlaiset skenaariot on mahdollisia, lopullisen totuuden ollessa vielä varjoissa.
Niemillä havaittujahan voi yhdistellä vaikka kuinka. Esim. oliko Kivilahti , "ei koskaan murhaniemellä", sittenkin niemellä ongella, siirtyi keskiniemelle ja Gustafsson meni sinne jututtamaan häntä. Varoituksen saatuaan Kivilahti pinkaisi pakoon ja pysytteli piilossa viikon. Vuoropuhelu on voinut olla mielenkiintoinen, näithän säkin sen pikkutakkimiehen, no sen vaaleatakkisen.

[awa]

^^Noinhan se on. Silloin kun huutajaa ei näe, voi huutaja olla kuka tahansa.

Oikeus ei myöskään noteerannut, Nils Gustafssonin hypnoosissa kertomaa, tyttöjen avunhuutoa.

- hymm -