Piskooppi kirjoitti:Pari lainausta tästä Valdon postaamasta, melko provosoivasävyisestä, mutta toki ajankohtaisesta ylioppilaslehden artikkelista:
Valdovas kirjoitti:
Polygynia
Avioliitto, jossa miehellä on monta vaimoa. Ongelmallinen myös miesten tasa-arvon kannalta, koska osa jää ilman puolisoa.
OT:ksi menee sukurutsan suhteen, mutta.. tuo viimeinen alleviivattu virke on täysin käsittämätön argumentti. On täysin selvää, että osa miehistä jää joka tapauksessa ilman puolisoa. Tuskin kukaan sellaista tasa-arvoa on Suomeen tai mihinkään maahan on ajamassa, että aivan kaikille miehille pitäisi riittää puoliso. Päinvastoin, vähintään kolmasosa miehistä on todellisuudessa kykenemättömiä perhe-elämään, eikä heitä siihen pidä ohjata. Parempi(ko) olisi, että perhe-elämään kykenevät, vastuuntuntoiset miehet voisivat solmia moniavioliittoja.
Tuo argumentti liittyy vähän laajempaan kontekstiin, jossa on pohdittu ketkä yleisestä polygamiasta tai erityisesti polygyniasta niin ihmisten kuin muidenkin nisäkkäiden tapauksessa "hyötyisivät" ja ketkä kärsisivät" ja yleinen näkemys on ollut se, että toisin kuin usein ajatellaan kärsijöitä eivät niinkään ole naaraat tai naiset, koska heille riittäisi "markkinoita" suunnilleen siinä kuin monogamiassakin tai tarkemmin monogyniassa, mutta erot miesten ja muiden koiraiden puolella olisivat huomattavampia, sillä alfat tietysti pärjäisivät ja hyötyisivät kun taas muut menettäisivät, koska jäisivät ilman naaraita, ja itse asiassa juuri tätä onkin pidetty monogamian suhteellisen suosion suurimpana syynä, sillä muita kuin alfauroksia on kuitenkin jo lähtökohtaisesti useimmissa yhteisöissä näitä enemmän ja he ovat useimmissa yhteisöissä pystyneet estämään moniavioisuuden synnyn tai ainakin leviämisen. Argumentti on jossain määrin kiistanalainen, mutta looginen kylläkin, ja käytännössä on nähty, että kun yhteiskunta hierarkisoituu voimakkaasti, niin yksi näkyvimpiä ilmiöitä on johtavien koiraiden ympärilleen keräämät enemmän tai vähemmän avoimet haaremit.
Tuoreimmassa Kanava lehdessä päiviteltiin, ettei Suomessa ole enää todellisuudessa konservatiivipuoluetta, etenkin kun Kokoomuksen puoluekokouskin toitotti sukupuolineutraaliutta. Väistämättä tulee mieleen, löytyykö esimerkiksi tälle polyamorialle todellista poliittista vastustusta enää Suomen maasta? Vetäytyykö valtio kokonaan ihmissuhteista, ja jättää ne epämääräiseen, moraaliliberaaliin tilaan? Kyse on viime kädessä siitä, onko ristiinnaimisella valtiolle uhkaa tai hyötyä?
Muistaakseni
Päivi Räsänen on jo julkisesti ilmoittautunut vastustamaan polyamoriaa ja lukemattomia muita "moraalittomia" asioita, ja kyllä niitä konservatiiveja taitaa ikävä kyllä löytyä runsaasti muitakin, mutta toki totta on, että pääosin koko ajan on menty oikeaan suuntaan ja sen verran optimisti olen, että näin käy jatkossakin ainakin kehittyneemmissä ja sivistyneimmissä yhteiskunnissa ja toivon mukaan yhä nopeammin myös muualla sitä mukaa kuin koulutus, sivistys, humanismi, sekularisaatio ja rationalismi ehtivät vihdoin sinnekin.
Hiukan masentavaa oli tosin kuunnella viime Poliisi-TV:tä, jossa suomalaiset poliisit kertoivat afgaanipoliisien koulutuksesta, jossa ongelmia olivat mm. se, että 70% koulutettavista oli lukutaidottomia ja poliisikoirien käytöstä puhuminen oli herättänyt tirskuntaa, koska koulutettavat eivät kuulema voineet uskoa, että niin "alhaisesta" eläimestä kuin koirasta voisi olla mitään hyötyä poliisityössä...

Niin, ja naisia nyt ei tietysti voi päästää todelliseen poliisityöhön, sillä eihän se nyt sovi, että nainen esim. pidättäisi miehen tai kuulustelisi tätä...
Eli kyllä sitä konservatiivisuutta, muutosvastarintaa, tyhmyyttä, typeryyttä ja tietämättömyyttä maailmassa vielä yllinkyllin piisaa eikä suinkaan tarvitse kantaa huolta, että ne ihan pian loppumaan pääsisivät...
