En mä oo mikään uutistoimitus. Jos sä et tiedä mitään maailman tapahtumista, niin älä lähde spämmäämään aiheiden keskusteluketjuja päättömillä kommenteillas. xoxo
Spämmäämisestä puheenollen
^
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a4aa1 ... d_ul.shtml
USA:n välivaalit: Seuraa näitä senaatin vääntöjä - kantaako 70 miljonaa dollaria altavastaajan voittoon ja kaatuuko hiiliosavaltion viimeinen demokraatti?
Ensi tiistaina Yhdysvaltojen välivaaleissa ratkeaa, murtuuko republikaanien täysi lainsäädäntövallan hallinta. Puolue pitää hallussaan Valkoista taloa, senaattia eli ylähuonetta ja edustajainhuonetta eli alahuonetta.
Donald Trumpin asema ei tietenkään ole näissä vaaleissa uhattuna, mutta kongressista käydään kova taisto. Tällä hetkellä näyttää siltä, että alahuone on siirtymässä demokraateille, mutta ylähuoneessa republikaanit voivat jopa kasvattaa enemmistöään nykyisestä niukasta 51-49-tilanteesta.
Vaikka valtapuolue tavanomaisesti häviää lähes aina niin sanotut välivaalit, tänä vuonna republikaanien onni on heitä suosiva vaalikartta. Senaatin paikoista vain kolmannes on mukana vaaleissa ja niistä paikoista valtaosa on demokraattien hallussa. Puolustuskannalla oleva puolue joutuu puolustamaan vain kahdeksaa paikkaa, demokraatit 27:ää.
Yleinen veikkaus poliittisia analyyseja tekevillä tahoilla on, että senaatti päättyy republikaanihallintaan 52-48.
Toisten osavaltioiden tilanne on kriittisempi kuin toisten ja ne voivat myös indikoida kokonaistulosta paremmin. Nämä ovat tärkeimmät taistelukentät.
Kultapoika vastaan presidenttiehdokas
Kenties suurin huomio kiinnittyy maan toiseksi suurimpaan osavaltioon Texasiin, jossa ottavat yhteen republikaanisenaattori Ted Cruz sekä haastaja Beto O’Rourke.
Kyseessä on kallein senaattorikisa koko Yhdysvaltojen historiassa. Tämä johtuu siitä, että O’Rourkelle on virrannut kampanjalahjoituksia, jo yli 70 miljoonan dollarin edestä. Cruzille on lahjoitettu alle puolet siitä ja rahat ovat tulleet pitkälti republikaanien suurlahjoittajilta ja poliittisilta komiteoilta, kun taas O’Rourke on kieltäytynyt muista kuin pienlahjoittajien rahoista.
Cruz on hyvin konservatiivinen, ensimmäisen kauden senaattori, joka pärjäsi toiseksi parhaiten republikaanien presidentinvaalien esivaalissa. Kotiosavaltiossaan hän hakkasi Trumpin 17 prosenttiyksiköllä.
Kylmä tosiaisa vain on, että Cruzin etumatka mielipidetiedusteluissa on vahva, keskimäärin seitsemän prosenttiyksikköä. Mikäli maata järisyttävää yllätystä ei tapahdu, kultapoika O’Rourke saa seuraavat kaksi vuotta suunnitella strategiaansa vuodelle 2020, jolloin osavaltion toinen senaattorinpaikka on seuraavan kerran avoinna.
Jos O’Rourke kuitenkin yllättää ja voittaa, senaatin republikaanihallinta on vakavasti uhattuna. Se tulos kielii sitä, että puolue alisuoriutuu myös muissa osavaltioissa.
Analytiikkasivusto FiveThirtyEightin arvio on, että Cruz voittaa 80 prosentin todennäköisyydellä.
Gallupia kanssa
Jännittävimmät paikat senaatin hallinnan kannalta ovat Nevadassa, Indianassa ja Arizonassa. Niistä kaksi on parhaillaan republikaaneilla ja yksi demokraateilla. Kaikki kisat ovat virhemarginaalin sisällä.
Kiinnostavin kolmikosta on Arizona, jossa Trump-vastainen republikaani Jeff Flake jättää paikkansa. Se tekee republikaaneihin kallellaan olevan osavaltion kisasta tasaisemman. Demokraatti Kyrsten Sinema on karvan verran edellä Martha McSallya.
Molemmat ovat kovia ehdokkaita ja alahuoneen kansanedustajia.
Entinen vihreiden aktivisti Sinema on tukevasti vasemmalla, McSally taas on pyrkinyt vetämään kampanjassaan tiukemmin oikealle, vaikka kuuluukin niin sanottujen maltillisten tai keskustalaisten republikaanien ryhmään parlamentin alahuoneessa. Sinema on ateistksi kääntynyt mormoni ja ainoa avoimesti biseksuaali kongressiedustaja. McSally on entinen urasotilas, ilmavoimien eversti ja taistelulentäjä. Kumpikin harrastaa triathlonia.
Nevadassa republikaani Dean Hellerin niskaan hengittää Jacky Rosen, joka on vain kahden prosenttiyksikön päässä. Indianassa tilanne on päin vastoin, ero istuvan demokraattisenaattorin Joe Donnellyn ja republikaani Mike Braunin välinen ero on gallupeissa 1-2 prosenttiyksikköä Donnellyn eduksi. Molemmissa osavaltioissa mielipidemittausten tekeminen on ollut historiallisesti erittäin vaikeaa: Indianassa ”pyytämättömille” puhelinsoitoille on asetettu laissa rajoitteita ja Nevadassa Las Vegasin kasinoilla työskenteleviä latinoja on vaikea tavoittaa, mikä tavallisesti tarkoittaa sitä, että demokraatit pärjäävät gallupeja paremmin.
Selvä punainen
Melko varmasti ainakin yksi demokraattipaikka kääntyy republikaaneille. Pohjois-Dakotassa Heidi Heitkamp on pudonnut kaksinumeroisin luvuin republikaanihaastaja Kevin Cramerin taakse.
Viimeisin ja paras mittaus näytti Heitkampille yhdeksän pisteen takamatkaa. Hän tosin järkytti edellisissäkin vaaleissa olemalla jäljessä mielipidemittauksissa mutta voittamalla senaattorinpaikkansa alle 3 000 äänen erolla.
Pohjois-Dakota oli presidentinvaaleissa tukevaa Trumpin Amerikkaa, sillä hän voitti osavaltion peräti 36 prosenttiyksiköllä ja hänen kannatuksensa on siellä edelleen selvästi positiivisen puolella.
Osavaltio on selvästi republikaanien paras mahdollisuus nykiä eroa demokraatteihin ja vahvistaa valtaansa senaatissa. Cramerin todennäköisyys voittaa on FiveThirtyEightin mukaan 75 prosenttia.
Republikaanien iskupaikat
Toinen mainio tilaisuus republikaaneille kasvattaa paikkamääräänsä on Missourissa. Haastaja Josh Hawley on gallupkeskiarvossa pari prosenttiyksikköä istuvaa demokraattia Claire McCaskillia edellä.
Tämäkin kisa on äärimmäisen tasainen. FiveThirtyEight antaa analyysissaan gallupeista huolimatta todennäköisyyden 60-40 McCaskillin hyväksi.
Floridassa istuvan demokraatin Bill Nelsonin haastaa osavaltion kuvernööri Rick Scott, joka ei enää kausirajoitteiden takia voinut pyrkiä uudestaan kuvernööriksi. Gallupeja osavaltiossa on tehty tiuhaan tahtiin ja Nelsonin johto on ollut 2-4 prosenttiyksikön luokkaa.
Konservatiivilehti National Review sanoo, että mittausten trendi puoltaa Nelsonin voittoa. FiveThirtyEight antaa Scottin yllätysmahdollisuudeksi 28 prosenttia.
Hiilenmusta hevonen
Jos katsotaan osavaltioiden ”punaisuutta” ja Trumpin kannatusta, Länsi-Virginia on niin umpitrumpilaista kuin olla ja saattaa. Trumpia kannattaa yhä noin 30 prosenttiyksikköä suurempi määrä ihmisiä kuin häntä vastustaa ja osavaltion hallinto on käytännössä täysin republikaaneilla.
Siitä huolimatta Länsi-Virginia valinnee jälleen demokraatti Joe Manchinin toiseksi senaattorikseen. Hän on mittauksissa johtanut osavaltion oikeusministeristä senaattoriksi pyrkivää Patrick Morriseya kaksinumeroisin luvuin, mutta on hieman menettänyt asemiaan viime viikkoina.
Manchin on kaukana keskivertodemokraatista. Hän esimerkiksi suojeli omaa nahkaansa äänestämällä republikaanien mukana Brett Kavanaugh’n korkeimpaan oikeuteen.
Morriseyn voiton todennäköisyys on FiveThirtyEightissä vain reilut 10 prosenttia.
Trump-energia on kuitenkin korkealla hiilikaivososavaltiossa. Länsi-Virginia on muutenkin USA:n poliittisessa ilmastossa varsin kiinnostava ilmiö, kun katsoo, miten nopeasti se on kääntynyt umpidemokraattisesta umpirepublikaaniseksi osavaltioksi. Vielä 2000-luvun alussa osavaltionhallinto oli täysin demokraateilla, neljän vuoden sisään kaikki on kääntynyt punaiseksi. Osavaltion kongressin molemmat huoneet, kuvernööri, ja kaikki liittovaltion kongressin alahuoneen edustajat ovat republikaaneja, samoin kuin toinen senaattori.
Pseudodemokraatti Manchin saattaa voittaa vielä näissä vaaleissa, mutta ennen pitkää republikaanit vievät hänenkin paikkansa, mikäli demokraatit eivät ala tavoittaa valkoista työväenluokkaa.
Länsi-Virginian tarina voi olla Texasiin verrattuna käänteinen: jos Morrisey yllättää, demokraateilla lienee vakavia ongelmia myös muissa osavaltioissa.
Mielenkiintoista seurata kuinka median panostus demokraatteihin on purrut kansalaisiin.
