Timo Vornasella on voinut olla laillinen oikeus kantaa taskuasetta julkisella paikalla – vastaavia lupia ehkä tuhansilla
Jos aseluvan haltija on saanut luvan suojeluperusteella ennen vuoden 1998 lakimuutosta, hänellä voi Poliisihallituksen mukaan olla yhä lainmukainen oikeus kantaa asetta julkisella paikalla.
Suomessa on asiantuntijan mukaan yhä voimassa ampuma-aselupia, jotka oikeuttavat tavallisen kansalaisen kantamaan ampuma-asetta julkisilla paikoilla itsensä suojelemiseksi.
Ampumisesta Helsingin keskustassa epäilty kansanedustaja Timo Vornanen on kertonut, että hänellä on poliisin myöntämä lupa kantaa mukanaan taskuasetta.
Vornanen erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä torstaina. Vornanen on kansanedustajuutensa takia virkavapaalla työstään poliisina. Ylen tietojen mukaan hänen lupansa on myönnetty 1990-luvun lopulla.
Nykyinen voimassa oleva ampuma-aselaki tuli voimaan vuonna 1998. Sen mukaan itsepuolustus ei ole ampuma-aseen lainmukainen käyttötarkoitus, joten tällaiseen tarkoitukseen aselupaa ei voi enää myöntää. Lain pykälä 121 kuitenkin määrittelee, että aikaisemman lain nojalla annetut luvat jäävät lupaehtoineen voimaan.
Nykyisen ampuma-aselain säätämisen aikainen hallituksen esitys sisältää 1980–1990-lukujen ampuma-asetilastoja. Vuonna 1995 myönnettiin yhteensä 94 858 ampuma-aselupaa, joista 6,5 prosenttia myönnettiin suojeluperusteella.
Pelkästään kyseisenä vuonna myönnettiin siis itsensä tai toisen suojelemiseen liittyviä lupia yli 6 000 kappaletta. Suojeluperusteisten lupien määrä pysyi samankaltaisena koko 1980- ja 1990-luvun lakimuutokseen saakka.
Lupa liittyi usein ammattiin
Jos aselupa on myönnetty aikoinaan itsepuolustukseen eikä sitä ole rajattu esimerkiksi johonkin työtehtävään, lupa antaa Poliisihallituksen mukaan yhä valtuudet aseen kantamiseen julkisella paikalla. Tällaisia lupia voi olla voimassa paljonkin.
– En yllättyisi yhtään, että sellaisia lupia on aikoinaan myönnetty, koska lupa oli vanhan lain aikaan mahdollista saada itsepuolustukseen, sanoo ylitarkastaja Tarja Ranta Poliisihallituksesta.
– Siellähän voi periaatteessa olla melkein mitä tahansa ehtoja.
Vanha aselupa ei silti automaattisesti anna oikeutta siihen, että asetta saisi kantaa mukanaan.
Ranta ei osaa sanoa voimassa olevien, itsepuolustukseen myönnettyjen lupien määrää, mutta selvää on, että niitä on yhä voimassa.
Järjestyslakikaan ei kiellä aseenkantoa
Ampuma-aselaki ei suoraan kiellä edes aseen käsittelyä päihtyneenä, mutta laissa säädetään aseen haltijan huolellisuusvelvollisuudesta. Sen mukaan aseen haltija on velvollinen pitämään ampuma-aseesta huolta, ettei vaaraa sen joutumisesta asiattomien haltuun ole.
Ylitarkastaja Ranta katsoo, että vaikka päihteistä ei ampuma-aselaissa suoraan puhuta, huolellisuusvaatimus johtaa siihen, ettei asetta saa käsitellä päihtyneenä.
Vanhan aselain mukaisia ”itsepuolustusaseita” ei kokoontumislain perusteella saa tuoda yleisötilaisuuksiin. Rannan mukaan kokoontumislakia voi soveltaa tietyin osin myös ravitsemisliikkeisiin, mutta mikään laki ei suoraan kiellä luvallisen ampuma-aseen tuomista ravintolaan, jos henkilöllä on sen kantamiseen hyväksyttävä syy.
Järjestyslaki puolestaan kieltää kyllä muun muassa luvattomat teräaseet, jouset, vaijerit, kuulat, ilma-aseet, puhallusputket ja jos jonkinlaiset vahingoittamiseen soveltuvat esineet julkisilla paikoilla, mutta ampuma-aseiden osalta laissa viitataan vain ampuma-aselakiin.
Tämä tarkoittaa sitä, että myös järjestyslaki sallii ampuma-aseen kantamisen kaupungilla, jos henkilön saama lupa sen mahdollistaa ja hän pystyy osoittamaan sille perusteen.
https://yle.fi/a/74-20086906