MURHA.INFO

En jaksa lukea näitä "naapuri ei tehnyt mitään"yms.

Mitä naapurin pitäisi tehdä??

Soittaa poliisilleko.No,on kokeiltu,ne soittaa lastensuojelun kriisipäivystykseen.
Ja potaskaa se,että jos vanhemmat on päihtyneet,niin sossu puuttuu.Kokemus sanoo,että vitut!Jos ei lapsi ole ihan vaippaikäinen,niin kotiin jäävät.Tämä on kokemus.

Siis mitä pitäisi tehdä?! Helppo huudella,kun ei ole itse kokeillut puuttua tilanteisiin.

Destiny kirjoitti:En jaksa lukea näitä "naapuri ei tehnyt mitään"yms.

Mitä naapurin pitäisi tehdä??

Soittaa poliisilleko.No,on kokeiltu,ne soittaa lastensuojelun kriisipäivystykseen.
Ja potaskaa se,että jos vanhemmat on päihtyneet,niin sossu puuttuu.Kokemus sanoo,että vitut!Jos ei lapsi ole ihan vaippaikäinen,niin kotiin jäävät.Tämä on kokemus.

Siis mitä pitäisi tehdä?! Helppo huudella,kun ei ole itse kokeillut puuttua tilanteisiin.

Naapuri olisi voinut pelastaa Eerikan. Jos poliisille soittaa ja sanoo, että naapurissa on bileet niin poliisi tulee paikalle ja käskee porukan kotiin, miksi he eivät tulisi paikalle kun kerrotaan, että naapurissa tapellaan/hakataan/huudetaan ja uhkaillaan? Raukkiksia löytyy joka paikasta mutta että koko korttelillinen, se on jo häpeä. Tyttö raukan kidutusta kesti KUUKAUSIA! Miten ne ihmiset, jotka tiesivät asiasta koko sen ajan, voi elää ittensä kanssa.

elisa44 kirjoitti:

Destiny kirjoitti:En jaksa lukea näitä "naapuri ei tehnyt mitään"yms.

Mitä naapurin pitäisi tehdä??

Soittaa poliisilleko.No,on kokeiltu,ne soittaa lastensuojelun kriisipäivystykseen.
Ja potaskaa se,että jos vanhemmat on päihtyneet,niin sossu puuttuu.Kokemus sanoo,että vitut!Jos ei lapsi ole ihan vaippaikäinen,niin kotiin jäävät.Tämä on kokemus.

Siis mitä pitäisi tehdä?! Helppo huudella,kun ei ole itse kokeillut puuttua tilanteisiin.

Naapuri olisi voinut pelastaa Eerikan. Jos poliisille soittaa ja sanoo, että naapurissa on bileet niin poliisi tulee paikalle ja käskee porukan kotiin, miksi he eivät tulisi paikalle kun kerrotaan, että naapurissa tapellaan/hakataan/huudetaan ja uhkaillaan? Raukkiksia löytyy joka paikasta mutta että koko korttelillinen, se on jo häpeä. Tyttö raukan kidutusta kesti KUUKAUSIA! Miten ne ihmiset, jotka tiesivät asiasta koko sen ajan, voi elää ittensä kanssa.

Näin.
Ja minä jo kerroinkin, että puutuin ominpäin, kun kuulin naapurini hakkaavan koiria. Ja olen reilu puoltoistametrinen nainen, jos se tieto nyt sattuu kiinnostamaan.

Johtuukohan se puuttumattomuus siitä, että murha tapahtui Helsingissä? Siellä ei, ainakaan noiden naapureiden todistusten mukaan, paljoakaan välitetä muista. Mutta en vieläkään tajua sitä, että nyt oli kyse lapsesta. Miten joku voi noin kylmän rauhallisesti kertoa seuranneensa naapurissa tapahtuvaa lapsen pahoinpitelyä viikosta ja kuukaudesta toiseen puuttumatta siihen. Mun mielestä naapurit ja sukulaiset kanssa syytteeseen heitteillejätöstä! Kuka tahansa vähänkin inhimillinen ihminen olisi puuttunut asiaan vaikka parin päiväsakon uhallakin. Kertakaikkiaan säälittäviä ja raukkamaisia ihmisiä.

Juliet Jones kirjoitti:Naapureita on mielestäni aivan turha syyllistää, he tekivät sen mitä lain puitteissa voivat, ja miten meitä ohjeistetaan toimimaan, kun epäilemme lasta kohdeltavan kaltoin: ottivat yhteyttä lastensuojeluun, ja uutisoinnin mukaan lastensuojelun kriisipäivystykseen, joka toimii ympäri vuorokauden. Oletteko muuten huomanneet tämän tapauksen jälkeen mediassa, että meitä ohjeistetaan edelleen toimimaan samoin? Ottamaan yhteyttä lastensuojeluun.

Vaikka JJ jo asiallisesti korjasikin itseään, niin tartun tähän syyllistämistematiikkaan. Mielestäni naapureita ei tavallaan voikaan syyllistää, kun he olemassaolevien dokumenttien valossa pitkälti "syyllistyivät" ihan omatoimisesti (siis mielestäni melkoiseen kyvyttömyyteen). Haavikon tunnettua lausahdusta toisintaen: "Ne tekevät sen itse".

Lisään tähän toisen otteen tapauksen etptk:sta, jotta asiasta olisi sitä autenttista tietoa, jota nyt ylipäänsä on saatavilla. Ja kuten näkyy, kaikki nimet ja muut vihjeet mahdollisesti tunnistettavista ihmisistä tms. on pyritty parhaan kyvyn mukaan (tässä epäolennaisina) poistamaan. Ajatukseni on yhä kalastaa ideoita siitä, kuinka tilanteisiin voisi ennakolta valmentautua. Palaan tähän itse pian.

Naapurit NÄKIVÄT VAMMAT JA JUOKSUTUKSEN. Seuraavassa on tapauksen esitutkintapöytäkirjan julkisesta osasta referoituja otteita erään toisen todistajan (mies, Tarkkien naapuri mutta eri talossa) kuulustelukertomuksesta (21.5.2012):

”Kesän 2011 elokuussa tai syyskuussa Eerika alkoi juosta taloyhtiön sisäpihalla. Näitä juoksuja oli ehkä joka toinen päivä, tai sitten harvemmin. Tuo lenkki pihalla on ehkä 150 metriä. Silloin, kun Eerika juoksi, en muista, että hän olisi juossut alle puolta tuntia ajallisesti. Emme oikein tienneet, mistä oli kyse Eerikan juoksussa, koska hänen ilmeensä ei kertonut siitä, että hän olisi nauttinut juoksusta. Eerikan ilme oli jotenkin nuutunut tai murretun näköinen. Vaimoni kävi kerran viemässä Eerikalle vettä kesken juoksun, koska hän vaikutti voipuneelta ja oli kuuma ilma.

Tämän juoksuhomman alkamisen jälkeen Eerika ei enää käytännössä puhunut meille juuri mitään. Hän oli ikään kuin haamu.

Sitten noin parin viikon kuluttua juoksemisen alkamisesta , eräänä iltana Eerika oli juossut varmaan pari tuntia. Ihmettelimme tätä yhdessä ja vaimoni kävi aina välillä katsomassa pihalle, että juokseeko se Eerika ja juoksihan se. Noin kahden tunnin juoksun jälkeen Eerika pysähtyi heidän parvekkeen kohdalle ja huusi sinne, että ”voinko tulla jo sisään”. Toke [Touko] tuli parvekkeelle ja kysyi tytöltä, ”paljonko olet juossut”. Tyttö vastasi ”96”. Minulle tuli mieleen, että Eerika tarkoitti juoksemiensa kierrosten lukumäärään, mutta se oli siis vain oma päätelmäni.

[poistettu kappale]

Tämän juoksupäivän jälkeen mietimme vaimon kanssa lastensuojeluilmoituksen tekemistä, koska touhu ei vaikuttanut asialliselta.

Sitten juoksua jatkui viikon verran, kunnes eräänä iltana Eerikan juostessa huomasimme, että hänellä oli mustelmia tai ruhjeita kasvoissa vasemmalla puolella. Tämän näimme vaimoni kanssa parvekkeelta Eerikan juostessa ohi.

Kysyin Eerikalta; hänen mennessä meidän ohi, ”mitä sinulle on tapahtunut”. Eerika jatkoi hidasta juoksuaan pysähtymättä ja pään alas painaen ja sanoen, että ”ei mitään”.

Samana iltana vaimoni [nimi häivytetty] soitti lastensuojeluilmoituksen Helsingin sosiaalipäivystykseen.

Tämän jälkeen mielestäni juoksut loppuivat joksikin aikaa. Emme itse asiassa nähneet Eerikaa vähään aikaan tämän jälkeen. Tämän jälkeen Nadia lakkasi puhumasta ja moikkaamasta meille. Toke nyt ei muutenkaan puhunut mielle, muuta, kuin moi -tyyppiset tervehdykset.

Nämä tapaukset sattuivat siis elo- syyskuussa 2011.

Sitten kului varmaan pari kuukautta ilman erityisiä havaintoja Eerikasta.

Joskus lokakuun loppupuolella Eerikan juokseminen alkoi uudelleen. Juoksut olivat jälleen vähintään puolen tunnin tai jopa kahden tunnin mittaisia, mutta harvemmin, kuin loppukesästä, jolloin hän juoksi siis tosi paljon. Nyt juoksukertoja oli ehkä puolet vähemmän. Tuolloin en havainnut mitään juoksuttamisilmiötä Toke ja Nadian taholta. Eerikan ilme oli kuitenkin sellainen, että en jaksa uskoa, että hän olisi juossut vapaaehtoisesti.

Sitten parin viikon kuluttua vaimoni äiti [nimi poistettu] teki uuden lastensuojeluilmoituksen. Tuolloin emme olleet vaimoni kanssa kotona. [Sukunimi poistettu] oli tuolloin oli nähnyt Eerikan juoksevan pihalla kasvot mustelmilla ja hän soitti samana iltana sosiaalipäivystykseen.

Tämän jälkeen meni pitkään, ettemme nähneet Eerikaa ja ajattelimme, että hänet on otettu huostaan. [= Meripihan jakso]

[poistettu kolme kappaletta]

Eerika ei koskaan sanonut, että häntä pahoinpideltäisiin. Ei hän kyllä mitään selvitystä antanut muutoinkaan sille, mistä vammat johtuivat. En ole myöskään kuullut mitään sellaisia ääniä Eerikan kotoa, jotka viittaisivat pahoinpitelyyn. Nadia tuntui ainakin kerran kahteen viikkoon pitävän mekkalaa kotonaan huutamalla kovaäänisesti. Minulle ei selvinnyt kenelle hän huusi ja mitä. Token en koskaan ole kuullut korottavan ääntää. Tosin en kyllä kuullut hänen puhuvan hiljaakaan.” (Etptk:n sivut 77-79)
**** lainaus loppu ****

Jotain siis yritettiin ls-ilmoitusten muodossa, kuten nyt hyvin tiedetään, mutta siihenpä se sitten jäi. Aika paljon sitä vastentahtoista juoksua ilmeisesti kuitenkin siedettiin seurata ja selviin fyysisiin vammoihin ei kunnolla tartuttu… Ei puhettakaan siitä, että oltaisiin kontaktoitu suoraan ja henkilökohtaisesti TT ja/tai NB/SL. tervehtimisiin ja niiden lakkaamiseen tyydyttiin.

Aikuiset ihmiset pystyvät parempaan, ei riman pitäisi olla näin holtittoman korkealla, että ei uskalleta/tajuta/rohkaistuta toimimaan.

Otan tämän uutisen ylös tähän, kun edellä puhuttiin tästä yksityistämisestä ja valvomattomista toimista. En kyllä nyt tiedä, että mitä näillä "potilashankkeilla" tarkoitetaan, ja miten niihin liittyy rikollisuus, kun uutinen on taas mahdollisimman epäselvä ja ympäripyöreä ja tietysti "tutkinnallisista syistä".

Krp selvittää potilastietohankkeisiin liittyvä epäselvyyksiä

Julkaistu: 22.9.2012 7:07

Keskusrikospoliisi on kaikessa hiljaisuudessa selvittänyt jo kuukausia potilastietohankkeisiin liittyvä epäselvyyksiä.
- Olemme olleet yhteydessä VTV:n kanssa jo keväällä ja saaneet heiltä tietoja. Meillä on hallussamme aika paljon materiaalia asiaan liittyen, kertoo rikoskomisario Juuso Ollinki.

Harmaan talouden ja korruption tutkintaan erikoistunut Ollinki kuvailee selvitystä laajaksi. Varsinaista esitutkintaa ei ole toistaiseksi aloitettu.

Hankkeita on aikamoinen liuta, useita kymmeniä, ja osa on ollut käynnissä 2000-luvun alusta.

IS on tällä viikolla kertonut potilastietohankkeista, joissa VTV on havainnut hankintalain noudattamiseen ja valtionavustusten käyttöön liittyviä epäselvyyksiä.

Lue lisää viikonvaihteen painetusta lehdestä, miten eduskunta meni halpaan jättihankkeessa.
IS

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 88829.html

Edellä puhuttiin lastensuojelutyön yksityistämisestä, terveydenhuoltoa on jo yksityistetty, ja nyt vaikuttaa jopa siltä, että tuo yksityistäminen on tehty rikollisille tahoille. Siis hankkeita ollut käynissä jo 2000-luvun alusta, ja rahaa virtaa "hankkeen toteuttamiseen" koko ajan?! Kyllä nyt olisi syytä hieman KRP:n avata paremmin tätä juttua, että mistä helvetistä on kyse?!

Ja mikä oli uutisoinnin arvo: emme ole aloittaneet esitutkintaa, vaikka tiedämme kuinka laajasta rikollisuudesta on kyse. Kenelle tämä tiedotus oli suunnattu?

Barabbas kirjoitti:Jotain siis yritettiin ls-ilmoitusten muodossa, kuten nyt hyvin tiedetään, mutta siihenpä se sitten jäi. Aika paljon sitä vastentahtoista juoksua ilmeisesti kuitenkin siedettiin seurata ja selviin fyysisiin vammoihin ei kunnolla tartuttu… Ei puhettakaan siitä, että oltaisiin kontaktoitu suoraan ja henkilökohtaisesti TT ja/tai NB/SL. tervehtimisiin ja niiden lakkaamiseen tyydyttiin.

No mutta miten siinä henkilökohtaisesti tehdään yhtään mitään?

Jos näyttää siltä, että lasta pahoinpidellään kotona, niin mitä siinä voi suoraan tehdä? En minä ainakaan menisi juttelemaan isälle epäilyistäni, koska ajattelisin, että jos epäilyt pitävät paikkansa, niin siitähän seuraisi vain entistä pahempi selkäsauna lapselle isän epäillessä että lapsi on lörpötellyt naapureille.

On helppoa nyt jälkikäteen mouhota internetissä, että jos tämä sattuisi omassa naapurissani, toimisin niin ja näin esimerkillisesti, mutta rehellisesti ajatellen minun on ainakin myönnettävä että jos olisi sattunut omaan naapurustoon, niin itse ainakin olisin ollut pitkät ajat hämmennyksissäni että mitä tässä tapahtuu, hakataanko naapurissa oikeasti lasta vai onko tässä jotain outoja sattumuksia. Tuollaisesta juoksemisesta tulisi ensin mietittyä, että onko lapsella päällä jokin innostus, sitten tulisi mietittyä että kasvatuskeinot ovat nyt vain vähän liian ankaria ja sitä yrittäisi selittää asiat parhain päin pitkän aikaa ennen kuin uskoisi, että asiat ovat nyt tuolla naapurissa tosi pahasti.

Sitten kun asian ymmärtäisi, alkaisi miettiminen, että mitä ihmettä tässä nyt voisi tehdä. Minulla ainakin olisi ollut täysi hämmennys päällä siitä, mitä asialle voisi tehdä, kun mitään selkeää yksittäistä tekoa josta voisi poliisille ilmoittaa ei ole vaan vakuuttuminen on viikkojen epäilysten summa. Olisin varmaankin soitellut tutuille ja sukulaisille, jotka ovat poliiseja tai lasten kanssa töitä tekeviä, ja sieltä olisin kuullut lastensuojeluilmoituksesta - joka useimmille meistä on varmaankin sellainen kanava, josta emme olleet ennen tätä tapausta kuulleetkaan. Olisin laatinut sellaisen ja ajatellut, että asia sillä menee eteenpäin ja olisi taas kulunut aikaa, kun olisin odotellut, että jotain tapahtuisi tajuamatta että sosiaaliviranomaiset eivät yhden naapurin ilmoituksen takia tee yhtään mitään.

Ja niin edelleen. Ei minulla ennen tätä tapausta ollut mitään käsitystä siitä, miten asiat toimivat, ja nytkin on aika epäselvää miten sitä yksi huolestunut ihminen edes voisi vaikuttaa viranomaiskoneistoon mitenkään. Jos itse soittaa ovikelloa ja yrittää jotenkin puuttua asiaan luultavasti vain pahentaa lapsen tilannetta ja hankkii itselleen riitaa ja ongelmia jotka vähentävät uskottavuutta jos ottaa yhteyttä viranomaisiin. Poliisille kun soittaa, että täällä on lapsella mustelma, poliisi sanoo että tehkää ls-ilmoitus. Ls-ilmoituksen kun tekee niin sossun viranomainen heittää sen johonkin mapin pohjalle homehtumaan.

Ilmeisesti ainoa, mitä yksittäinen ihminen voi tässä tehdä, olisi puhua muille naapureille ja yrittää saada aikaan niin monta ls-ilmoitusta eri ihmisiltä, että ne kaikki eivät enää mahdu siihen sossun tädin arkistomappiin. En minä mitään muutakaan keksi edes näin jälkiviisaana.

Sepä se,että kun ilmoittaa lapsi/lapset saavat kärsiä siitä.Hommaa jatketaan,mutta ehkä salaisemmin.Tai sitten pelataan sukulaiset ja ystävät ulos,heitä ei tavata,eikä anneta tavatakaan.Lapsen turpa tukitaan.Lapsi opetetaan valehtelemaan.

Kyllä on turhauttavaakin ilmoitella jatkuvasti samasta perheestä,kun viranomaiset ei näytä tekevän mitään.Lapsi on aina vaan saman perheen hoivassa ja meno jatkuu.

Lisäksi,tässäkin tapauksessa,oli isä työntänyt suut silmät täyteen valheita sossuun,että tyttö teki vammat itselleen ja kärsi käytöshäiriöistä.Mitäs sossu sitten tekee,kun naapuri ilmoittaa tukkapuolesta lapsesta taas kerran.Ajattelee varmaan,että no,lapsi on taas itse repinyt hiuksensa tms.

Ilmoituksia on tehty sieltä ja täältä,mutta mitään ei ole viralliselta puolelta tehty.

Ei ne naapurit voi mennä itsenäisesti hakemaan lasta poiskaan,johan siitä napsahtaa syyte kidnappauksesta.

Ja poliisi paikalle,kuten joku sanoi.No,on kokeiltu,sinne jäi lapset kännisen äidin kanssa,omassa tapauksessani.Lapset sai kuulla kunniansa ja varovat jatkossa paljastamasta mitään asioita.Mikä oli hyöty?

Entä tässä tapauksessa,kun lapsi oli leimattu häiriköksi?

Kuka tietää,kuinka monta kertaa on ympärillä olevat ihmiset ilmoitellut joka suuntaan.

Omassa asiassano koen tehneeni minkä voin ja jos lapsille tapahtuu jotain,ei ole minun syyni.Olen yrittänyt,mutta se ei näköjään riitä.

Ja tässä tapauksessa,tytön tappoi isä ja ilkeä äitipuoli,ei naapurit.

Minustakaan tätä ei voi kohtuudella laittaa naapurien piikkiin - häiriköksihän sitä leimataan jos jatkuvasti ilmoittaa ja jos kuuluu toistuvasti samanlaista ääntä, niin pakkohan on ajatella että oma havainto on jostakin tapahtumasarjasta joka on OK.

Toisaalta, lapsiperheen äänimaailma saattaa olla aika raadollinen ilman väkivaltaakin. Meillä ainakin on tyypillistä, että jos minä tai isäntä korottaa kunnolla ääntä, niin heti perään kuuluu lapsen AU ja itkua. Ääntä kun meillä korotetaan usein juurikin vaaran uhatessa. Viimeksi puolilta päivin olisi voinut naapuri ilmoittaa, että ensin siellä isä huutaa pojalle ja sitten poika itkee. (Jantteri juoksi altakasteluruukun kasteluputki suussa [vaihe isä huutaa] ja lopulta törmäsi tuoliin niin että se putki satutti suuta [vaihe lapsi itkee].)

Eli minusta ei ole ihmeellistä, että ulkopuoliset eivät tajunneet tilanteen vakavuutta. Mutta se on outoa, että isä onnistui sepittämään kaikki jäljet uskottavalla tavalla. Varsinkin, kun tyttö laitosoloissa ei itseään "enää" vahingoittanut.

Ilmeisesti päihteet ja väkivalta linkitetään niin vahvasti ristiin, usein aiheesta, että päihteettömyys on vahvistanut käsitystä isän sopivuudesta väärässä paikassa.

Olihan se karua luettavaa, nuo kuulustelupöytäkirjat ja naapurien näkemykset asiasta, mutta toisaalta fiksuja kannanottoja tullut sen jälkeen. Minä olisin luultavasti tehnyt asiasta ilmoituksen poliisille ja lastensuojeluun, mutta minua velvoittaa jo ammattinikin. Tiedän, että monet jättää tekemättä koska pelkäävät aiheuttavansa lapselle entistä huonommat olosuhteet, eikä nämä pelot välttämättä ole lainkaan kaukaa haettu. Tämä on itse asiassa hyvin yleinenkin pelko.

Tässähän on kahden asian ristiriita; on niitä jotka tekevät ls-ilmoituksen heti kun naapurista vähän huutoa ja lasten itkua kuuluu - ja sitten on niitä, jotka eivät ls-ilmoitusta tee, vaikka mitä kuuluisi. Näiden ääripäiden väliin mahtuu se kultainen keskitie.

Sinänsä outoa, että lukuisat ls-ilmoitukset eivät johtaneet mihinkään toimenpiteisiin. Mulla on yks tuttu, josta eksä on tehnyt lukuisia ls-ilmoituksia (perättömiä), ja joka ikinen risaus on tutkittu välittömästi ja yksityiskohtaisesti. On todettu,että ilmoitukset ovat olleet perättömiä, mutta ilmoittajalle ei ole tästä asiasta seurannut mitään. Vanhemmuutta (tässä tapauksessa siis äitiyttä) on tutkittu ja arvioitu joka käänteessä, ja neljä lastakin on haastateltu/tutkittu perheneuvolan ja lastensuojelun toimesta kertaalleen... Mutta mä asunkin täällä pohjoisen perähikiällä, liekö täällä sitten on lähtökohtainen ajatus, että turhia ls-ilmoituksia ei ole olemassa. Toisaalta mä myös tiedän, että täällä(kin) on hirveet jonot esim.perheneuvolaan. Joskus tosin kyynistyy niin, että ajattelee että on vaan helpompi tutkia keissejä, jotka eivät oikeasti johda mihinkään toimenpiteisiin, ja oikeilta ls-tapauksilta suljetaan silmät. Ajatuksenakin pelottava, mutta Eerikan tapauksessa lienee sekin mahdollista.

Miten voi olla mahdollista, että naapurit vaan katselivat ja kuuntelivat vierestä kun lasta kiusattiin ja pahoinpideltiin. Kokonainen kortteli? Ja lisäksi tietenkin sukulaiset, opettajat ja viranomaiset jotka näkivät pahoinpitelyn merkit? Alkeellisimmallakin ihmiseksi itseään kutsuvalla olennolla pitäisi olla jo sisäänrakennettuna vaisto suojella heikompiaan. Ja me muka elämme sivistysvaltiossa. Näiltä naapureilta sun muilta puuttuu täysin inhimillisyys, empatia ja sympatia. Kuka tahansa itseään kunnioittava ihminen olisi tehnyt enemmän.

Ja kynttilöistä. Minä ajattelisin enemmänkin niin, että kynttilän polttaminen olisi kannanotto siihen, että tässä meidän maailmassa ei puolustuskyvyttömällä ole mitään mahdollisuuksia, ei lapsella eikä vanhuksella. Jokainen kynttilä joka syttyy, on osoitus siitä, että me emme ole unohtaneet ja odotamme mielenkiinnolla tuloksia "puolueettomista" tutkimuksita joissa yksi virkamies tutkii mitä toinen on tehnyt.

jaakkeli kirjoitti:

Barabbas kirjoitti:Jotain siis yritettiin ls-ilmoitusten muodossa, kuten nyt hyvin tiedetään, mutta siihenpä se sitten jäi. Aika paljon sitä vastentahtoista juoksua ilmeisesti kuitenkin siedettiin seurata ja selviin fyysisiin vammoihin ei kunnolla tartuttu… Ei puhettakaan siitä, että oltaisiin kontaktoitu suoraan ja henkilökohtaisesti TT ja/tai NB/SL. tervehtimisiin ja niiden lakkaamiseen tyydyttiin.

No mutta miten siinä henkilökohtaisesti tehdään yhtään mitään?

Jos näyttää siltä, että lasta pahoinpidellään kotona, niin mitä siinä voi suoraan tehdä? En minä ainakaan menisi juttelemaan isälle epäilyistäni, koska ajattelisin, että jos epäilyt pitävät paikkansa, niin siitähän seuraisi vain entistä pahempi selkäsauna lapselle isän epäillessä että lapsi on lörpötellyt naapureille.

On helppoa nyt jälkikäteen mouhota internetissä, että jos tämä sattuisi omassa naapurissani, toimisin niin ja näin esimerkillisesti, mutta rehellisesti ajatellen minun on ainakin myönnettävä että jos olisi sattunut omaan naapurustoon, niin itse ainakin olisin ollut pitkät ajat hämmennyksissäni että mitä tässä tapahtuu, hakataanko naapurissa oikeasti lasta vai onko tässä jotain outoja sattumuksia. Tuollaisesta juoksemisesta tulisi ensin mietittyä, että onko lapsella päällä jokin innostus, sitten tulisi mietittyä että kasvatuskeinot ovat nyt vain vähän liian ankaria ja sitä yrittäisi selittää asiat parhain päin pitkän aikaa ennen kuin uskoisi, että asiat ovat nyt tuolla naapurissa tosi pahasti.

Sitten kun asian ymmärtäisi, alkaisi miettiminen, että mitä ihmettä tässä nyt voisi tehdä. Minulla ainakin olisi ollut täysi hämmennys päällä siitä, mitä asialle voisi tehdä, kun mitään selkeää yksittäistä tekoa josta voisi poliisille ilmoittaa ei ole vaan vakuuttuminen on viikkojen epäilysten summa. Olisin varmaankin soitellut tutuille ja sukulaisille, jotka ovat poliiseja tai lasten kanssa töitä tekeviä, ja sieltä olisin kuullut lastensuojeluilmoituksesta - joka useimmille meistä on varmaankin sellainen kanava, josta emme olleet ennen tätä tapausta kuulleetkaan. Olisin laatinut sellaisen ja ajatellut, että asia sillä menee eteenpäin ja olisi taas kulunut aikaa, kun olisin odotellut, että jotain tapahtuisi tajuamatta että sosiaaliviranomaiset eivät yhden naapurin ilmoituksen takia tee yhtään mitään.

Ja niin edelleen. Ei minulla ennen tätä tapausta ollut mitään käsitystä siitä, miten asiat toimivat, ja nytkin on aika epäselvää miten sitä yksi huolestunut ihminen edes voisi vaikuttaa viranomaiskoneistoon mitenkään. Jos itse soittaa ovikelloa ja yrittää jotenkin puuttua asiaan luultavasti vain pahentaa lapsen tilannetta ja hankkii itselleen riitaa ja ongelmia jotka vähentävät uskottavuutta jos ottaa yhteyttä viranomaisiin. Poliisille kun soittaa, että täällä on lapsella mustelma, poliisi sanoo että tehkää ls-ilmoitus. Ls-ilmoituksen kun tekee niin sossun viranomainen heittää sen johonkin mapin pohjalle homehtumaan.

Ilmeisesti ainoa, mitä yksittäinen ihminen voi tässä tehdä, olisi puhua muille naapureille ja yrittää saada aikaan niin monta ls-ilmoitusta eri ihmisiltä, että ne kaikki eivät enää mahdu siihen sossun tädin arkistomappiin. En minä mitään muutakaan keksi edes näin jälkiviisaana.

Aika naivi ja lammas olet, jos sinun mielestä tässä on ne toimenpiteet mitä yksitttäinen ihminen voi tehdä, jos todistaa jatkuvaa pahoinpitelyä nimenomaan pientä avutonta lasta kohtaan.

oletko nyt ihan rehellinen itseäsi kohtaan ..siis tässäkö kaikki mitä voi tehdä tuntevana, empaattisena ihmisenä, jos kuulee lasta haukuttavan , juoksutettavan, mustelmineen ja tukan lähtöineen puhumattakaan lähinaapureiden todistusta jatkuvasta nöyryyttämisestä ja väkivallan äänistä ( lähinaapurit kuuli joka aamu näitä todistuslausunnon mukaan)

Eikö tässä vaiheessa jo nouse kapina ja yritä käyttää joukkovoimaa. Kerätä naapurit yhteen ja mennä asunnolle tai sossuun yhdessä joukolla vaatimaan eerikan sijoittamista muualle. Siis yksinkertaisesti sanoa ..v''ttu nyr riitti ja tehdä jotain konkrettista kuten mennä vaikka sossuun joukolla hyvä ihme ..se vie puoli tuntia..lapselle voi olla koko elämä...niin kuin olisi ollut eerikalle.

En ymmärrä sinun kaltaisiasi ihmisiä....en vain ymmärrä sinun logiikkaa..missä on sinun primitiivinen tunnepuoli..se puoli, joka toimii kun todistat pienen viattoman lapsen jatkuvaa pahoinvointiA JA RÄÄKkÄYSTÄ.

MISSÄ MENEE IHMISYYDEN RAJA versus oman syytteen mahdollisuus !!!!!!!!

siruke kirjoitti:Aika naivi ja lammas olet, jos sinun mielestä tässä on ne toimenpiteet mitä yksitttäinen ihminen voi tehdä, jos todistaa jatkuvaa pahoinpitelyä nimenomaan pientä avutonta lasta kohtaan

Ei yksikään noista naapureista todistanut lapsen pahoinpitelyä. He näkivät merkkejä kuten tukan lähtemistä ja mustelmia, jota isä yritti selittää väittämällä että lapsi on ylivilkas ja tuhovimmainen. Jos lapsella on mustelmia, ei se välittömästi tarkoita ettäkö häntä olisi pahoinpidelty ja vaikka tarkoittaisikin, niin erolapsella on kaksi kotia eikä siitä heti tiedä että isän kodissa ne pahat tapahtuvat.

Sen kyllä sanon, että nuo keskustelut suoraan kuulleiden seinänaapurien toimimattomuus on aivan käsittämätöntä, kun he ovat saaneet noinkin tarkan käsityksen siitä miten tilanne oli seinän takana kehittynyt eivätkä silti tehneet mitään, mutta eihän tuota tietoa ollut kuin muutamalla aivan seinän takana asuvalla.

oletko nyt ihan rehellinen itseäsi kohtaan ..siis tässäkö kaikki mitä voi tehdä tuntevana, empaattisena ihmisenä, jos kuulee lasta haukuttavan , juoksutettavan, mustelmineen ja tukan lähtöineen

Kyllä, siinä on suurin piirtein se mitä yksittäinen ihminen voi tehdä. Olisi aivan mahtavaa, jos eläisimme sellaisessa paikassa, jossa voisi jotain muutakin tehdä, mutta Suomi ei vain tarjoa tässä sivusta seuraavalle kansalaiselle mitään muuta kuin mahdollisuuden tehtailla ilmoituksia. Vieraan perheen asioihin ei voi puuttua mitenkään suoraan ja viranomaiset eivät tarjoa muuta kuin mahdollisuuden tehdä ilmoituksia ja ennen tätä tapausta minäkin uskoin että ne ilmoitukset tutkittaisiin vakavasti.

Kerätä naapurit yhteen ja mennä asunnolle

Tekemään mitä? Jos sinne menet kovistelemaan isää, niin isä soittaa poliisin, joka vie sinut jäähylle, ja sitten isä vetää lasta "kantelusta" turpaan.

tai sossuun yhdessä joukolla vaatimaan eerikan sijoittamista muualle. Siis yksinkertaisesti sanoa ..v''ttu nyr riitti ja tehdä jotain konkrettista kuten mennä vaikka sossuun joukolla hyvä ihme ..se vie puoli tuntia..lapselle voi olla koko elämä...niin kuin olisi ollut eerikalle.

En ymmärrä sinun kaltaisiasi ihmisiä....en vain ymmärrä sinun logiikkaa..missä on sinun primitiivinen tunnepuoli..se puoli, joka toimii kun todistat pienen viattoman lapsen jatkuvaa pahoinvointiA JA RÄÄKkÄYSTÄ.

Jos sinä olet niin hirveän empaattinen ihminen, niin koitapa nyt oikeasti ymmärtää miltä tilanne on naapureille näyttänyt. Eivät he voineet tietää, että Eerika on joka päivä kuolemanvaarassa sairaissa sitomisleikeissä. Kyllä he näkivät, että nyt lapsella ei ole kaikki kunnossa, mutta muilla kuin noilla seinänaapureilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta muodostaa selkeää kuvaa siitä mitä oli tapahtumassa. Lapsia, joita pahoinpidellään kotona mustelmille, on valitettavan paljon eikä sille Suomessa yleensä tehdä yhtään mitään. Meillä on viranomaiset, jotka eivät sille tee mitään mutta jotka tehokkaasti estävät sivullisten puuttumisten perheiden asioihin. Systeemi on mikä on eivätkä naapurit ole siihen sen syyllisempiä kuin muutkaan äänestäjät.

Nuo muut kuin seinänaapurit tiesivät, että talossa on huonosti voiva lapsi, mutta eivät voineet kuin arvailla kuka mustelmien takana on. Jos syyllistä ei tiedä, niin siinä on arvailemassa, että onko syypää isä, isän naisystävä, äiti, joku äidin miesystävä vaiko lapsen oma oireilu (itsensävahingoittaminen ei ole huonoissa oloissa mitenkään mahdoton oire). Ei siitä, että näkee että lapsella ei ole hyvä olla, vielä voi päätellä että lapsi on joka päivä kuolemanvaarallisissa sitomisleikeissä. Tässä ei ole sivustaseuraajalla mitään muuta mahdollisuutta kuin yrittää saada viranomaiset selvittämään kuka lapselle oikein tekee pahaa. Ennen tätä tapausta minä ainakin olisin uskonut, että lastensuojeluilmoitus johtaisi juuri siihen.

Toki jos TIETÄISIN, että naapuriasunnossa tukehdutetaan lasta kuoliaaksi, niin menisin vaikka kirveellä ovesta läpi, mutta eiväthän naapurit sitä tienneet. Jostain lapsen juoksuttamisesta tulee ajateltua, että siinä vanhemmat ovat turhan ankaria. Ei sitä arvaa, että lapsen äitipuoli on psykopaatti, joka itse rikkoo esineitä ja pistää lapsen juoksemaan rangaistukseksi. En hetkeäkään usko, että yksikään netissä jälkiviisauden turvin kouhottava naapuruston vihaaja olisi tehnyt samassa tilanteessa mitään niistä suurista asioista, joita he jälkikäteen internetissä lupailevat. Itse en vieläkään oikein tiedä, mitä tuossa tilanteessa oikein voisi tehdä, muuta kuin laatia ilmeisen hyödyttömiä ls-ilmoituksia.

osa lainaus nimimerkin jaakkeli viestistä.
"Tekemään mitä? Jos sinne menet kovistelemaan isää, niin isä soittaa poliisin, joka vie sinut jäähylle, ja sitten isä vetää lasta "kantelusta" turpaan."

Niin totta kun olla voi näytelmä toistuu kymmenissä ellei sadoissa kodeissa joka viikonloppu. Eikös tässä vasta vähän aikaa takaperin ollut juttu jossa häken väärä tilannearvio oli "tilanne rauhoittunut" seuraava puhelu sitten olikin "mä olen tappanut mieheni". Julkisuutta saneista jutuista tekemäni havainto on selvästi se, että juurikin epäonnistuneet asioihin puuttumistavat niin viranomaisten kuin yksityistenkin toimijatahojen puolesta on olleet se syy miksi niin paljon erikseen sanotusti lapsiuhreja näissä draamoissa on 1990 luvun puolivälin jälkeen tullut.

Tässä nyt puheena olevassa Eerikan tapauksessa joka puolelle, biologinen äiti pois vähentäen, oli muodostunut sellainen käsitys, että vain isä yksin oli paha eikä äitipuolen todellista pahuutta ilmeisesti tajuttu kun vasta liian myöhään. Vaikuttiko joidenkin epäily, ja enemmän tai vähemmän aiheeton pelko lapsen jäämisestä tälle hirviölle jos isä erotetaan perheestä viranomaisten toimesta, siihen että ei uskalleta ilmoitta jos viranomaiset tekee lapsi jää hirviönaiselle päätöksen. Sillä naisellahan oli (kerrotun ja luetun mukaan) uskomaton taito puhua musta valkoiseksi ja likainen puhtaaksi.

Tällä hetkellä käytettävisä olevien tietojen mukaan vaikuttaa siltä että. Jos isän perheestäerottamisprosessi oltaisiin viranomaisten toimesta aloitettu, se nainen olisi helposti pystynyt puhumaan lapsen itselleen. Niin on 1990 luvun puolivälin jälkeen käynyt lukemattomia kertoja. Huoltajaksi kelpaamaton äiti kyllä on saanut lapsen, mutta miehen olessa huoltajaksi kelpaamaton on hän lapsen menettänyt. Lapsia on annettu huoltajaksi kelpaamattomalle äidille joko kokonaan tai pakkovierailulle huoltajaksi kelpaavan isän vastustuksesta huolimatta niin monta monituista kertaa. Ihan samoin kun sanotaan paljastuneiden miesten harjoittamien pahuuksien olevan vain jäävuoren huippu, niin myös nämä mediaan päässeet ja huonosti päättyneet jutut epäonnistuneista lapsen naishuoltajalle antamisesta on vain jäävuoren huippu.

jarmo.janiksen viestistä saan sellaisen käsityksen, että huoltajuuskiistat ovat täydellisesti lastensuojelun piirin käsissä sitten käräjien, ja niin on. Ehdottomasti joku muu instanssi tulisi hoitaa huoltajien asioita.
Jos lastensuojelu toimii lasten etua ajatellen, niin miten samat henkilöt voivat toimia vanhempien ristiriidoissa huoltokysymyksissä. Samat ihmiset tekevät huostaanottoja. Samat ihmiset menevät perheisiin antamaan neuvoja ja järjestämään mahdollista avohuoltoa. Samat ihmiset voivat riitauttaa parin eli vanhemmat ja riitauttaa sitten lopuksi vanhemmat ja sijaispaikan olot ja olosuhteet ja käydä urkkimassa perheen tiedot terveydenhuollosta tai psykiatrilta tai poliisilta.

Mikä estää viranomaisia aina toimimasta voisin veikata vaikka että pakko olla puuttumatta kaikkiin kun ei kaikkiin sovi sotkeutua.