Selittämätön tapahtumasarja koitui retkikunnan kohtaloksi vuonna 1959 – Nyt tutkimus tarjoaa ratkaisun Djatlovin solan mysteeriin
Djatlovin solan tapahtumat ovat synnyttäneet vuosikymmenten aikana runsaasti mielikuvituksellisia teorioita. Nyt tutkijat uskovat löytäneensä selityksen yhdeksän ihmishenkeä vaatineelle tapahtumasarjalle.
Kadonnutta retkikuntaa etsimään lähteneet löysivät viimeiseltä leiripaikalta pahoin vaurioituneen teltan. Aivan kuin yöpyjät olivat repineet sen sisältä päin rikki.
11:51 | Päivitetty 12:06
TAMMIKUUSSA 1959 kymmenen hengen retkikunta lähti hiihtovaellukselle Venäjän Uralilla. Etupäässä Uralin polyteknisen instituutin opiskelijoista koostuneen joukkion määränpäänä oli Sverdlovskin alueella sijaitseva Otorten-vuori. Ryhmää johti 23-vuotias Igor Djatlov.
Matka kulki läpi lumisen erämaan ja vajaan viikon päästä, ilmeisesti helmikuun 1. päivä, ryhmä saapui ylänköalueen reunalle noin kymmenen kilometrin päähän Otortenista.
Paikkaa kutsutaan nimellä mansin kielellä Holat-Sjahliksi, Kuolleeksi vuoreksi.
YKSI ryhmäläisistä oli päättänyt kääntyä takaisin kesken matkan, joten yhdeksään henkeen supistunut retkikunta pystytti teltan lepopaikaksi.
Leirin pystyttämisestä ikuistettiin valokuva.
Se jäi retkikunnan viimeiseksi, sillä tuon illan jälkeen ryhmän yhdeksästä ihmisestä, seitsemästä miehestä ja kahdesta naisesta, ei kuultu mitään.
Retkikunta otti matkallaan runsaasti valokuvia. Tämä on tiettävästi niistä viimeinen ja se on otettu hetkellä, jolloin ryhmän jäsenet kaivoivat lumeen tilaa teltan pystyttämistä varten.
Seuraavat 60 vuotta tutkijat ovat yrittäneet selvittää, mitä retkikunnalle yön tunteina tapahtui.
RETKELLÄÄN kadonneita opiskelijoita alettiin etsiä muutaman viikon päästä. Helmikuun lopulla etsijät törmäsivät Holat-Sjahlissa hirvittävään näkyyn: hiihtoretkikunnan pystyttämä teltta oli repeytynyt riekaleiksi ja vaikutti kuin se olisi leikattu auki sisältäpäin.
Mitään selvää syytä tapahtumaan ei paikalta löytynyt.
Sitten teltan lähistöltä löydettiin yhden retkikunnan jäsenen ruumis jäätyneenä lumihankeen.
Teltan läheltä löytyneen retkikunnan jäsen ruumis.
SEURAAVIEN kuukausien aikana lumi alkoi paljastaa tragedian laajuuden: kaikki hiihtojoukon jäsenet löytyivät kuolleina teltan ympäristöstä.
Löydökset syvensivät tapauksen mysteeriä entisestään, sillä osa retkikunnan jäsenistä oli ilmeisesti poistunut omin voimin teltasta kylmään erämaahan paljasjaloin vain alusasu päällään. Osa joukkiosta oli kärsinyt myös vakavia vammoja, kuten kallon- ja rintakehän murtumia.
Oliko ryhmän kimppuun kenties hyökätty? Mutta jos oli, miksei kaikissa kuolleissa ollut jälkiä ruumiillisista vammoista? Toisekseen vammat olivat hyvin suuria ollakseen ihmisten aiheuttamia.
Entä olisiko syynä voinut olla lumivyöry? Sekään ei vaikuttanut realistiselta, koska onnettomuuspaikka ei ollut peittynyt mahdollisen vyöryn mukanaan tuomaan lumeen.
Tutkimuksista huolimatta mitään selkeää syytä kuolemiin ei pystytty sanomaan. Neuvostotutkijat päätyivät kuolemien johtuneen ”tuntemattomista luonnonvoimista”.
Outojen kuolemien tapahtumapaikka sai lopulta nimen Djatlovin sola ryhmän johtajan Igor Djatlovin mukaan.
VUOSIKYMMENIÄ myöhemmin venäläistutkijat ottivat tapahtumat virallisesti uudelleen tutkintaan.
Vuonna 2019 päättyneen tutkinnan mukaan retkikunnan kuolemat olisivat johtuneet leiriin yllättäen iskeneestä lumivyörystä.
Vieläkään tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet aukottomasti selittämään, miten lumivyöry oli mahdollinen, jos siitä ei ollut onnettomuuspaikalla merkkejä.
Edes uhrien vammat eivät olleet sellaisia, joita lumivyöryn uhrit yleensä saavat.
TÄLLÄ VIIKOLLA Communications Earth and Environment -tiedejulkaisussa julkaistu tutkimus saattaa kuitenkin viimein selittää oudon tapahtumasarjan.
Lumisimulaatioita käyttämällä tutkijat Johan Gaume ja Alexander M. Puzrin päätyivät lopputulokseen, jonka mukaan kuolemien taustalla oli todellakin lumivyöry.
Toisin kuin ihmisiä surmaavat lumivyöryt yleensä, oli Djatlovin solassa tapahtunut vyörymä pieni, mutta paikallisesti voimakas. Gaume ja Puzrin päätyivät tutkimuksessaan teoriaan, jonka mukaan hiihtoretkikunnan telttaan osui kenties vain viisi metriä leveä tiiviisti pakkaantunut lumivalli. Iskun voima saattoi vastata jopa henkilöauton syöksymistä telttaan.
TEORIA selittäisi sen, mikseivät venäläisretkikunnan jäsenet ehtineet poistua teltasta tarpeeksi nopeasti ja miksi vyörymän alle jääneet saivat niin vakavia vammoja.
Se antaisi selityksen myös sille, mikseivät etsijät havainneet merkkejä vyörymästä: suhteellisen pieni lumilohkare oli heidän saapuessaan todennäköisesti jo peittynyt uuteen lumeen.
Alla olevat animaatiot näyttävät tutkijoiden simuloiman paikallisen lumivyöryn vaikutuksia ihmiseen. Simulaatioissa käytettiin hyväksi muun muassa Disneyn Flozen-animaatioelokuvissa hyödynnettyä tekniikkaa. Simulaatioiden perusteella tutkijat päättelivät, että vyörymästä olisi koitunut teltassa nukkuneille vakavia vammoja.
Joukkion jälkeensä jättämistä päiväkirjoista selviää myös, että alueella oli ennen onnettomuutta kovia tuulia, jotka saattoivat tutkijoiden mukana pahentaa lumivyöryn vaaraa.
TUTKIJOIDEN mukaan Djatlovin ryhmä ei myös ollutkaan leiriytynyt niin matalaan rinteeseen kuin aiemmin on kuviteltu. Teltan vieressä oli heidän mukaansa runsaasti syvää lunta, joka saattoi päästä vyörymään pahaa-aavistamattoman retkikunnan päälle.
”Paikallinen maasto hämäsi heitä”, arvioi Sveitsin valtiollisen teknillisen korkeakoulun tutkija Alexander M. Puzrin National Geographic -lehdelle.
Tutkimuksessa käytetty piirros, joka kuvaa retkeilijöiden telttaa ja sitä ympäröivää syvää lumimassaa.
Lehden haastattelema ammattilaiskiipeilijä Freddie Wilkinson arvioi teorian olevan vakuuttava.
”Olen täysin vakuuttunut siitä, että tragedia johtui tuulesta ja lumen kerrostumisesta sekä siitä, että he leiriytyivät harjanteelle”, Wilkinson sanoo.
TUORE tutkimus saattaa siis paljastaa, miksi retkikunnan teltta tuhoutui ja jotkut joukkion jäsenet saivat vakavia vammoja kehoihinsa. Muiden jäsenten kohtalosta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.
Tutkijat kuitenkin uskovat, että teltasta yöhön alusvaatteisillaan pelastautuneet retkikunnan jäsenet yrittivät kuljettaa loukkaantuneet toverinsa turvaan. Lopulta kaikki kuolivat joko lumivyöryssä saamiinsa vammoihin tai purevan pakkasen aiheuttamaan hypotermiaan.
Vaikka tutkija Johan Gaume uskoo Djatlovin solan mysteerin olevan nyt ratkaistu, hän tietää, ettei selitys miellytä kaikkia.
”Ihmiset eivät halua sen [syyn] olevan lumivyöry, Se on liian normaali”, Gaume kommentoi National Geographicille.
”Ihmiset haluavat keksiä epätodennäköisiä skenaarioita erämaassa kuolemisesta, koska emme voi koskaan tietää 100 prosentin tarkkuudella, mitä tapahtui.”
