Lasten kertomukset
-
Spekultantti
- Theo Kojak
- Viestit: 1165
- Liittynyt: Pe Elo 26, 2011 4:32 pm
Re: Lasten kertomukset
Otetaanpa lelut ja siirrytään toiseen hiekkalaatikkoon... Eli siirsin osuuteni takaisin tuonne Satakunnan KäO ja toinen kierros 2013 osaan, jos jotakuta kiinnosta avautua Juntikasta enemmän.
Viimeksi muokannut Spekultantti, Ke Joulu 11, 2013 12:53 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
pystykorvat
- Lauri Hanhivaara
- Viestit: 138
- Liittynyt: To Marras 21, 2013 5:41 pm
Re: Lasten kertomukset
awa:lta pyydettiin esimerkkiä ja linkkiä väittensä tueksi. Eikö löydy.Sirpa kirjoitti:Laitatko muutaman esimerkin ja linkin - itselleni outo asia.awa kirjoitti:
Tyhmä on toki voimakas sana, mutta teot puhuvat puolestaan. Ehkä liian monta virheellistä ja väärää tuomiota on maallikkolautamiehet suoltaneet, että siitä tuo käsitys heidän älykkyydestään.
Onko tässä Ulvila-tapauksessa lautamiehiä?! Minun mielestä keväällä 2010 oli vain kolmen tuomarin kokoonpano.
Re: Lasten kertomukset
awan kirjoittamaan edelliseen tekstiin:
'Allekirjoitan' sen saman mitä awa kertoo tekstin lainaamisesta; juuri edellä olevaa tekstiä on turha lainata. Jos taas teksti (jota haluaa kommentoida] on vähän kauempana edellä, sitä voi myös osalainata (juurikin vain sen verran mihin sitten vastaa); Tällöin voi vielä lainaamansa tekstin fontin pienentää, jolloin se pääasia eli oma kirjoitus erottuu selvimmin...
Varsinaisesta otsikon aiheesta olen erimieltä:
1. Pojan ja nuoremman siskon kertomuksista paistaa läpi kertomuksen hyvä harjoittelu. Tämän huomaa siitä että ne 'tärkeiksi' katsotut seikat tulevat aina yhtä painokkaasti ja samanlaisesti. Kun taas jotkin muut seikat mitä esim pojan olisi pitänyt kuulemalla kuulla, niistä ei tunnu olevan mitään hajua...
2. Kovin on johdatteleva puhuttelu ja yhtenään tule vaikutelma siitä että lapsille tarjotaan vastaus kysymyksen muodossa. Toisaalta on sanottava että kyseistä tapahtumaa ja siihen sisältyviä seikkoja puhuttelija käsittelee yksityiskohtaisesti ja tarkkaan.
3. Puhuttelut pitävät sisällään ihan älyttömiä tarinoita: Kuten nyt esimerkiksi se että poika 'kuulee 5-vuoden jälkeen' (silloisen huoneensa oven taakse), kun veitsi nostetaan keittiön tasolta; ensinnäkin kuulee että se on veitsi joka nostetaan ja toiseksi kuulee että nostaja on isosisko (...koska isosisko nostaa sen juuri sillä tietyllä tavalla, jollaisella tavalla Jukka ja Anneli eivät sitä nostaneet..).
Ja yllätysyllätys: myös pikkusisko (tuolloin 2006 oli 5-vuotias...) 'kuulee 5-vuoden jälkeen' tämän saman veitsen nostamisen, hänelläkin korva seinässä (se seinä nyt vain sattui olemaan kovin mahdottomassa paikassa...).
Tästä 'veitsenottamisepisodistakin' huomaa hyvin harjoitetut tarinat.
Elämme jännittäviä aikoja, ja tästä syystä oletan että osa aikuisistakin uskoo tälläisiin uskomattomiin tarinoihin. Elämme jännittäviä aikoja, Joulupukki on pian ovella...
'Allekirjoitan' sen saman mitä awa kertoo tekstin lainaamisesta; juuri edellä olevaa tekstiä on turha lainata. Jos taas teksti (jota haluaa kommentoida] on vähän kauempana edellä, sitä voi myös osalainata (juurikin vain sen verran mihin sitten vastaa); Tällöin voi vielä lainaamansa tekstin fontin pienentää, jolloin se pääasia eli oma kirjoitus erottuu selvimmin...
Varsinaisesta otsikon aiheesta olen erimieltä:
1. Pojan ja nuoremman siskon kertomuksista paistaa läpi kertomuksen hyvä harjoittelu. Tämän huomaa siitä että ne 'tärkeiksi' katsotut seikat tulevat aina yhtä painokkaasti ja samanlaisesti. Kun taas jotkin muut seikat mitä esim pojan olisi pitänyt kuulemalla kuulla, niistä ei tunnu olevan mitään hajua...
2. Kovin on johdatteleva puhuttelu ja yhtenään tule vaikutelma siitä että lapsille tarjotaan vastaus kysymyksen muodossa. Toisaalta on sanottava että kyseistä tapahtumaa ja siihen sisältyviä seikkoja puhuttelija käsittelee yksityiskohtaisesti ja tarkkaan.
3. Puhuttelut pitävät sisällään ihan älyttömiä tarinoita: Kuten nyt esimerkiksi se että poika 'kuulee 5-vuoden jälkeen' (silloisen huoneensa oven taakse), kun veitsi nostetaan keittiön tasolta; ensinnäkin kuulee että se on veitsi joka nostetaan ja toiseksi kuulee että nostaja on isosisko (...koska isosisko nostaa sen juuri sillä tietyllä tavalla, jollaisella tavalla Jukka ja Anneli eivät sitä nostaneet..).
Ja yllätysyllätys: myös pikkusisko (tuolloin 2006 oli 5-vuotias...) 'kuulee 5-vuoden jälkeen' tämän saman veitsen nostamisen, hänelläkin korva seinässä (se seinä nyt vain sattui olemaan kovin mahdottomassa paikassa...).
Tästä 'veitsenottamisepisodistakin' huomaa hyvin harjoitetut tarinat.
Elämme jännittäviä aikoja, ja tästä syystä oletan että osa aikuisistakin uskoo tälläisiin uskomattomiin tarinoihin. Elämme jännittäviä aikoja, Joulupukki on pian ovella...
Re: Lasten kertomukset
Pojan kuulusteluja, vuodelta 2009 ja näitä uudempia, pitää lukea rinnakkain. Silloin huomaa, että poika jo 2009 muistaa ja tietää paljon enemmän, kuin uskaltaa kertoa. Vuonna 2009 puhuu uhkailtu ja pahoinpidelty lapsi. Annelin väkivaltaisuus käsiteltiin 2013 suljetuin ovin. Siitä ei ole meillä kenelläkään tietoa, seri-tuomion salatuista tiedoista puhumattakaan. Nettikeskustelut ja fanien julkinen melskaaminen eivät vaikuta tuomareiden päätöksiin mitenkään. Silti Anneli on katsonut oikeudekseen julkisuudessa riepotella nuorempien lastensa asioita, tosin itselleen edullisesti valikoiden. Sen sijaan hän vaati vanhimman tyttärensä todistelua käräjäoikeudessa salattavaksi ja suljettuja ovia. Samoin peite-Sepon raporttia. On helppoa muodostaa itselleen syytön ja väärin kohdellun imago, kun viranomaiset eivät voi salattuja tietoja kommentoida eikä niihin vedota julkisesti. Onneksi tuomareilla nekin ovat käytössä. Anneli on jakanut valikoidusti ja asiayhteyksistä irroitettuja rusinoita "ystäviensä" välityksellä todistaakseen viattomuuttaan. Silti kaikesta tästäkin näkee, etteivät yön tapahtumat menneet Annelin kertomalla tavalla. Aika ei riitä huppisteoriaan.
Meni, lähtikse mies jo?
Lähtikse jo?
Oliks se viel siel?
Joo se lähti.
Se lähti jo vai?
Lähtikse jo?
Oliks se viel siel?
Joo se lähti.
Se lähti jo vai?
Re: Lasten kertomukset
Elämme jännittäviä aikoja, ystävä hyvä. Ja vaikka niiltä Seppo Isotalon blogeihinsa kännykkäkuvaamilta sivuilta voi käydä lukaisemassa, ettei pikkusiskon kertomusta surmayöltä pidettykään luotettavana ts. sen luotettavuutta ei pystytty arvioimaan. Kannattaa pitää mielessä.turumurre kirjoitti:
Ja yllätysyllätys: myös pikkusisko (tuolloin 2006 oli 5-vuotias...) 'kuulee 5-vuoden jälkeen' tämän saman veitsen nostamisen, hänelläkin korva seinässä (se seinä nyt vain sattui olemaan kovin mahdottomassa paikassa...).
Tästä 'veitsenottamisepisodistakin' huomaa hyvin harjoitetut tarinat.
Elämme jännittäviä aikoja, ja tästä syystä oletan että osa aikuisistakin uskoo tälläisiin uskomattomiin tarinoihin. Elämme jännittäviä aikoja, Joulupukki on pian ovella...
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.
-
Instigator
- Frank Drebin
- Viestit: 392
- Liittynyt: To Syys 22, 2011 9:52 am
Re: Lasten kertomukset
Kovin nopeasti puheenjohtaja Juntikka on unohtanut, että median kautta vuodettiin julkisuuteen lasten kertomuksia, joiden julkistamispäätös ei ollut vielä lainvoimainen. Kaveri ei suotta muistele pahalla.Jarkko Sipila@sipilamtv3 kirjoitti: #Auer Laamanni Juntikka: "Julkisuus oli huomattavan laaja. Media toimi ammattitaitoisesti. Mitään ongelmia ei syntynyt."
Re: Lasten kertomukset
Hätäisen lukemisen perusteella näyttää sitä, että käräjäoikeudelta pasmat sekosovat kerran. Eriävä tuomari asettuu laamannin ja Anetta Santamaan erilaisten perustelujen kanssa laamannin puolelle, mutta hylkää syytteen. Santamaa pitää selvänä, että Hätäpuhelussa kuultiin nauhoitus.
Lasten kertomukset, Amandan vääriä todistuksia lukuunottmatta, jäivät vaille merkitystä. Amandan oikeat todistukset siitä, että hän oli nähnyt murhaajan jäävät huomiotta
Lasten kertomukset, Amandan vääriä todistuksia lukuunottmatta, jäivät vaille merkitystä. Amandan oikeat todistukset siitä, että hän oli nähnyt murhaajan jäävät huomiotta
-
peltirumpu
- Adrian Monk
- Viestit: 2876
- Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 10:04 am
Re: Lasten kertomukset
Lasten tarinat todettiin epäluotettavaksi, kuten odottaa sopikin. Epäluotettaviin kertomuksiin palattaneen korkeimmassa oikeudessa, mutta eri asiassa. Toivoa sopii, että nyt tarinat täällä jätetään omaan arvoonsa ja niiden häpeäksi, jotka niitä ovat kehitelleet, niissä avustaneet ja niihin uskoneet.
Re: Lasten kertomukset
Käräjäoikeuden päätöksestä
Oikein vuoden äiti saatana..
Anneli Auer on tunnustanut läpsineensä avokämmenellä Axxxxxxxxxx (poika) kasvoille niin, että tällä oli ollut poskissa mustelmia eikä hän voinut laittaa Axxxxxxxxxxx kouluun.
Oikein vuoden äiti saatana..
Meni, lähtikse mies jo?
Lähtikse jo?
Oliks se viel siel?
Joo se lähti.
Se lähti jo vai?
Lähtikse jo?
Oliks se viel siel?
Joo se lähti.
Se lähti jo vai?
Re: Lasten kertomukset
Eivät jääneet. Kyllä siellä tekstissä mainittiin ihan selkeästi että Amandalla oli sellainen kuuluisa VALEMUISTO huppumiehestäsisotalo kirjoitti: Lasten kertomukset, Amandan vääriä todistuksia lukuunottmatta, jäivät vaille merkitystä. Amandan oikeat todistukset siitä, että hän oli nähnyt murhaajan jäävät huomiotta
Re: Lasten kertomukset
Sanos muuta, että avokämmenellä mustelmia, antakaa mun kaikki uskoo. Pahalta on pitänyt näyttää, kun ei ole kouluunkaan voinut laittaa. Ei poika tätäkään kertonut 2009, vaan vasta 2011 kun uskalsi.ruffe kirjoitti:Käräjäoikeuden päätöksestä
Anneli Auer on tunnustanut läpsineensä avokämmenellä Axxxxxxxxxx (poika) kasvoille niin, että tällä oli ollut poskissa mustelmia eikä hän voinut laittaa Axxxxxxxxxxx kouluun.
Oikein vuoden äiti saatana..
Kyllä tuomarit on uskoneet pojan kertomukset, mutta kun ei ole todisteita, kiitos Mäkisen Koskisen ja Joutsenlahden, niin ei voi tuomion perusteluihin laittaa.
Ja tämä ilvees, eiku väinö on vasta noviisi, eikä uskalla oikein sanoa juuta eikä jaata, parempi pysyä neutraalina ja antaa muiden päättää. Jos ei ole puolesta eikä vastaan, ihan niinku oikeesti, vaan menee periaatteen taakse "parempi kymmenen syyllistä vapaallla, kuin yksi syytön posessa", niin eipä voi kukaan moittia eikä kritisoida.
Muuten ei tämä juttu ole vielä tässä. Annu mamma tulee käyttämään vielä viimeisen korttinsa jossa vanhin tytär uhrataan. No toivottavasti saadaan totuus tästäkin jutusta lopulta esiin.
Olin pettynyt tuomioon koska siinä ei ole uskallettu mennä totuuteen asti. Ketä säästetään? Totuus on totuus ja tulee kuitenkin loppujen lopuksi esiin. Sanokaa minun sanoneneen.
Jotenkin niin groteskia, kun poika toteaa heti murhan jälkeen seuraavana päivänä, kun mentiin sairaalaan äitiä kattoon, niin ensin desinfioitiin kädet ja Annu makas siinä sängyllä ja söi pullaa.
No mitenpä muutenkaan. Imagokysymys. Tottahan pullantuoksuinen Annumamma mussuttaa pullaa vaikka ukko on tapettu ja ...... voi helevatti.
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
Re: Lasten kertomukset
Anneli on tämän itse tunnustanut. Aika lujaa saa lyödä avokämmenellä, että lapsen kasvot ovat mustelmilla eikä uskalla päästää tätä kouluun. Huomasi varmasti ettei kannata kasvoihin lyödä, vaatteiden alla ne ei sitten näy. Eikä ole tätä tunnustusta perunut -> hyvin nukkunut
Meni, lähtikse mies jo?
Lähtikse jo?
Oliks se viel siel?
Joo se lähti.
Se lähti jo vai?
Lähtikse jo?
Oliks se viel siel?
Joo se lähti.
Se lähti jo vai?
Re: Lasten kertomukset
No niin Ilveksen perusteluissa tyttären kertomus on uskottava ja tukee ulkopuolista koska tämä on nähnyt poistumisen. Toisaalta taas toinen tuomari on uskonut psykologin selittämää eloonjäämisvietin aiheuttamaa valheellista mielikuvaa.
Poika taas ei ole kertonut mitään ennen 2011. Olisiko tämäkin johdettavissa eloonjäämisviettiin. Tytär myötäilee äitiä ulkopuolisen poistumisesta, koska se on tärkeä tulevaisuuden kannalta. Poika vaikenee, koska se on tärkeää hänenkin tulevaisuuden kannalta.
On kaksi tapaa selittää asioita ja tapahtumia. Looginen ja psykolooginen. Loogisuudessa käsitellään asioita ja esineitä yksityiskohtina, todettuina faktoina erikseen.
Psykoloogisessa menetelmässä jokaisella asialla ja esineellä on oma sisäinen merkitys. Tämä merkitys on jokaisella ihmisellä erilainen, perustuen koettuun ja hankittuun tietoon.
Tässä tapauksessa voidaan esimerkiksi ottaa ikkuna. Lasin särkyminen loogisesti tarkoittaa että ikkuna meni rikki. Joku särki sen. Se kuului ja se voitiin todeta katsomalla sitä, että lasi oli rikki. Tämä fakta. Nyt sitten on otettava psykolooginen metodi käyttöön. Miksi ikkuna rikottiin? Nyt ei ole käsinkosketeltavaa tai aistein havannoitavaa faktaa tarjolla. Nyt on etsittävä sisäistä merkitystä. Siis rikotun ikkunan sisäistä merkitystä.
Faktoja tarjoilevat äiti ja lapset. Äidille aistihavainto oli se että räiskettä kuului ja valoja välkkyi, kuin ilotulitus ja lasia lens ja piti suojautua ettei silmiin mene.
Tyttärelle taas oli joko pakkanen tai ukkonen, jota meni katsomaan, mutta lasi oli ehjä ja sitten kuitenkin kuului sitä ääntä ja katsoi uudelleen ja lasin sirpaleita oli ja isä seisoi sängyn päädyssä ja äiti oli vuoteella. Poika taas oli huoneessaan ja kuuli sellaista ääntä, kun jotakin rikotaan ehkä lautasia.
Kolme erilaista kuvausta samasta asiasta. Nyt aletaan psykologisesti antamaan sisäisiä merkityksiä tälle lasin rikkoutumiselle, ääni ja näköhavainnoille. Kaikilla kolmella ne olivat erilaiset. Miksi? Koska kaikilla asioilla ja esineillä on ihmisillä oma kokemukseen ja tietoon perustuva sisäinen merkitys.
Annelin selitys asioille oli vieraan tunkeutuminen ikkunasta sisään, aikomuksena tappaa hänen miehensä. Tyttärelle se oli paukahdus jonka yhdisti sääilmiöihin ja pojalle äidin tahallaan rikkomiin lautasiin.
Aistiavannoinnit eivät muutu. Lasi on rikki, sirpaleita lattialla, isä seisoo sängyn vieressä ja äiti on sängyllä ja vetää peittoa suojaksi.
Missä on tappaja sisään tunkeutunut mies? Tyttö ei näe eikä kuule, ei myöskään kuvaile tilannetta uhkaavaksi.
Poika kuulee vain äänet ja kokee tilanteen uhkaavana, koska sisäinen merkitys sirpaleiden äänistä yhdistyy aikaisempiin lautasten rikkomisiin ja äidin tunnetilaan. Parasta olla varuillaan.
Siis mielikuvia voi syntyä eloonjäämisvietin takia. Miksi pojalla oli nämä mielikuvat joita uskalsi kertoa vasta paljon myöhemmin? Miksi tyttö näki jonkun poistuvan, sellaisen jota ei ollut havainnut edes sisään tulevan tai huoneistossa olevan? Ja miksi äiti väitti tappajan tunkeutuneen taloon?
Poika taas ei ole kertonut mitään ennen 2011. Olisiko tämäkin johdettavissa eloonjäämisviettiin. Tytär myötäilee äitiä ulkopuolisen poistumisesta, koska se on tärkeä tulevaisuuden kannalta. Poika vaikenee, koska se on tärkeää hänenkin tulevaisuuden kannalta.
On kaksi tapaa selittää asioita ja tapahtumia. Looginen ja psykolooginen. Loogisuudessa käsitellään asioita ja esineitä yksityiskohtina, todettuina faktoina erikseen.
Psykoloogisessa menetelmässä jokaisella asialla ja esineellä on oma sisäinen merkitys. Tämä merkitys on jokaisella ihmisellä erilainen, perustuen koettuun ja hankittuun tietoon.
Tässä tapauksessa voidaan esimerkiksi ottaa ikkuna. Lasin särkyminen loogisesti tarkoittaa että ikkuna meni rikki. Joku särki sen. Se kuului ja se voitiin todeta katsomalla sitä, että lasi oli rikki. Tämä fakta. Nyt sitten on otettava psykolooginen metodi käyttöön. Miksi ikkuna rikottiin? Nyt ei ole käsinkosketeltavaa tai aistein havannoitavaa faktaa tarjolla. Nyt on etsittävä sisäistä merkitystä. Siis rikotun ikkunan sisäistä merkitystä.
Faktoja tarjoilevat äiti ja lapset. Äidille aistihavainto oli se että räiskettä kuului ja valoja välkkyi, kuin ilotulitus ja lasia lens ja piti suojautua ettei silmiin mene.
Tyttärelle taas oli joko pakkanen tai ukkonen, jota meni katsomaan, mutta lasi oli ehjä ja sitten kuitenkin kuului sitä ääntä ja katsoi uudelleen ja lasin sirpaleita oli ja isä seisoi sängyn päädyssä ja äiti oli vuoteella. Poika taas oli huoneessaan ja kuuli sellaista ääntä, kun jotakin rikotaan ehkä lautasia.
Kolme erilaista kuvausta samasta asiasta. Nyt aletaan psykologisesti antamaan sisäisiä merkityksiä tälle lasin rikkoutumiselle, ääni ja näköhavainnoille. Kaikilla kolmella ne olivat erilaiset. Miksi? Koska kaikilla asioilla ja esineillä on ihmisillä oma kokemukseen ja tietoon perustuva sisäinen merkitys.
Annelin selitys asioille oli vieraan tunkeutuminen ikkunasta sisään, aikomuksena tappaa hänen miehensä. Tyttärelle se oli paukahdus jonka yhdisti sääilmiöihin ja pojalle äidin tahallaan rikkomiin lautasiin.
Aistiavannoinnit eivät muutu. Lasi on rikki, sirpaleita lattialla, isä seisoo sängyn vieressä ja äiti on sängyllä ja vetää peittoa suojaksi.
Missä on tappaja sisään tunkeutunut mies? Tyttö ei näe eikä kuule, ei myöskään kuvaile tilannetta uhkaavaksi.
Poika kuulee vain äänet ja kokee tilanteen uhkaavana, koska sisäinen merkitys sirpaleiden äänistä yhdistyy aikaisempiin lautasten rikkomisiin ja äidin tunnetilaan. Parasta olla varuillaan.
Siis mielikuvia voi syntyä eloonjäämisvietin takia. Miksi pojalla oli nämä mielikuvat joita uskalsi kertoa vasta paljon myöhemmin? Miksi tyttö näki jonkun poistuvan, sellaisen jota ei ollut havainnut edes sisään tulevan tai huoneistossa olevan? Ja miksi äiti väitti tappajan tunkeutuneen taloon?
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
Re: Lasten kertomukset
Vähän menee offtopic tai chatiksi, mutta onpas annijatalta hyvin jäsennelty tuo edellinen.
Turumurre kirjoitti: mielestäni ne ovat Annelin sydämen ääniä. Näitä samoja kuuluu vielä hetki myöhemmin, ennen Lahden "Tuu joota".
Re: Lasten kertomukset
Tuollaisessa tilanteessa isänsä suosikkilapsi, vanhin tyttö jolla on ollut äitiäkin vahvempi side isäänsä on nähnyt isänsä sielun häviävän huoneesta. Monille hyvin todellisen tuntuinen tapahtuma. Voi hyvin olla että vanhin lapsi selittää erikoisen kokemuksensa näin, äitiään kompaten mutta tahattomasti.
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"