MURHA.INFO

Tätä ihanuutta Suomeenkin on ajettu sen kummemmin seurauksia ymmärtämättä.

Vanhainkodissa kukaan ei osannut ruotsia – vanhus jäi ilman ruokaa
23.7.2020 22:59Petri Saarela

Jämtlantilaisessa vanhainkodissa vanhus tunsi itsensä nälkäiseksi ja pyysi henkilöstöltä voileipää. Ruoka jäi kuitenkin saamatta, koska henkilöstöstä kukaan ei osannut ruotsia.
Vanhus soitti holhoojalleen ja kertoi, että kommunikaatio hoitohenkilöstön kanssa ei toimi. Syynä tähän oli se, että hoitohenkilöstö ei osannut ruotsia. Nainen tunsi olonsa epätoivoiseksi ja hän oli kovin huolestunut tilanteesta.

Holhooja otti välittömästi yhteyttä vanhainkodin henkilöstöön, mutta soitto vain vahvisti sen, että kukaan siellä ei todellakaan osannut ruotsia.

– Ei tämän näin pitäisi mennä. Tämä ei ole hyväksyttävää, holhooja toteaa.

Holhooja ei kuitenkaan antanut periksi vaan soitti toiselle osastolle, josta löytyi ruotsinkieltä osaava henkilö. Kävi ilmi, että naisen osaston hoitohenkilöstö koostui sijaisista. Lopulta naiselle saatiin hänen kaipaamansa leipä.

– Potilasturvallisuutta ei ole enää olemassa, holhooja sanoo.

Lähde Östersunds Posten.

https://www.kansalainen.fi/vanhainkodis ... an-ruokaa/

Tuossa vanhainkotijutussa on joku muu takana, en saanut tuota itse artikkelia auki, kun on maksumuurin takana.
Vanhaikodeissa on töissä sairaanhoitajia. lähihoitajia, sekä harjoittelijoita jotka opiskelee lähihoitajiksi. Mitään täysin kouluttamattomia tuuraajia sinne vanhainkoteihin ei pääse, eikä siis ruotsia osaamattomia...vaan sitten herää se kysymys, että oliko joku yksityinen putiikki. nehän tekee joka maassa mitä lystää ja esittää ihan toista. Ahmed ja Fatima hommiin, ilman koulutusta vaan, ei olis mikään uutinen kyllä sekään, kun rahasta ja bisneksestä on kysymys.
Mutta tuota lähihoitajakoulutustahan ei edes pääse aloittamaan, ellei ole suoritettu ruotsinkielen koetta, nationella prov D ja sitä ei suomen kouluruotsilla taitais edes päästä lävitse. Ja se A,B,C, D kokeet pitää käydä lusimassa jos kansalaisuus ja äidinkieli ei ole ruotsi. Tiedän nuo kun oli aiemmin tarkoitus tuolle alalle kouluttautua, ensihoito/akuutti suuntaan, mutta silloin hakiessa oli paikallisen oppilaitoksen paikat jo täynnä.

Tarkoittaako SYLWAR undersköterskan (suom. alihoitaja/apuhoitaja) koulutusta vai mitä koulutusta?

Eihän Ruotsissa ole mitään lähihoitajakoulutusta, jonka ruotsinkielinen nimi on Suomessa närvårdare (suom. lähihoitaja). Suomessa lähihoitajaksi opiskelu kestää peruskoulupohjalta kolme vuotta, lukiopohjalta kaksi vuotta. Nämä ajat pätevät, jos opiskelee kokopäiväisesti ja suoritukset kasaan määräajassa. Ruotsin undersköterska-koulutuksen kesto on käsittääkseni noin 1,5 vuotta kokopäiväisinä opintoina peruskoulupohjalta.

Tietääkseni Ruotsissa pääsee undersköterskan työtehtäviä tekemään ilman koulutustakin, koska avoimia työpaikkoja on niin paljon. Toisaalta Ruotsissa on myös 'vårdbiträde' eli hoitoapulainen, jonka koulutus kestää maksimissaan 9kk peruskoulupohjalta. Kyseiseen vårdbiträde-koulutukseen houkutellaan Ruotsissa tietysti myös maahanmuuttajia, joilla on vaikeuksia työllistyä muuten. Maahanmuuttajilla ei läheskään aina ole ruotsalaista peruskoulua tai vastaavia opintoja taustallaan, kun he aloittavat vårdbiträde-kurssituksen. Monesti nämä koulutetut (ja valitettavasti myös kouluttamattomat tai koulutuksensa kesken jättäneet) hoitoapulaiset tekevät undersköterskojen töitä, koska koulutettuja undersköterskoja ei ole saatavilla.

Eli kyllä Ruotsissa pääsee moniin hoiva-alan töihin ihan kouluttamattomiakin sekä kielitaidottomia. Tässä on sitaatti Ruotsissa työskentelevän suomalaisen hoitajan Sonja Aspisen haastattelusta.

Aspisen mukaan koronan leviämisessä suuri vaikutus on sillä, että hoivakodeissa työskentelee henkilökuntaa hyvin lyhyellä koulutuksella ja puutteellisella ammattitaidolla. Osa ei osaa ruotsia kunnolla. Lyhyen koulutuksen saaneiden kohdalla jopa perustavanlatuisissa hygienia-asioissa on puutteita, eivätkä he Aspisen mukaan ymmärrä, miten virus leviää.

– Kyllä se olisi kammottavaa, jos joutuisi itse sen tasoisen henkilökunnan hoidettavaksi, joka ei edes ymmärrä, miten virus leviää.

Linkki: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/00f ... d6fd519061

Tässä puolestaan on juttu Ruotsissa aloitetusta somalinkielisestä hoitajan koulutuksesta.

HUOM! PT-Median jutussa puhutaan sairaanhoitajakoulutuksesta, mutta käsittääkseni kyseessä on undersköterska-koulutus. Se käy ilmi alla olevan linkin takaa SVT:n uutisestakin.

Ruotsissa aloitetaan sairaanhoitajakoulutus somalian kielellä

Alvestan kunta laittaa parasta peliin. Siellä nimittäin aiotaan aloittaa nyt ensimmäisenä maassa sairaanhoitajakoulutus somalian kielellä. Vastaavanlaista konseptia on aiemmin kokeiltu jo arabian kielellä.

Kyseessä on eräänlainen pikaraide sairaanhoitajaksi. Opetus tapahtuu siten, että kolmivuotisen koulutuksen aikana ensimmäinen vuosi tapahtuu etupäässä somaliaksi. Sen jälkeen ruotsia lisätään pikkuhiljaa ja viimeisenä vuonna luokassa puhutaan enää vain ruotsia.
Projekti toteutetaan yhteistyössä Alvestan kunnan, Allbon koulutuskeskuksen ja työvoimatoimiston kanssa. Koulutuksen odotetaan oppilaiden pääsevän nopeammin mukaan työelämään koulun loputtua.
Opettaja Najma Mohammad kertoo SVT:n uutisissa:
– Kun asioista puhutaan henkilön äidinkielellä niin oppilas ymmärtää asiasisällön paremmin. Asiasta tulee kokonaisuudessa helpompi oppilaalle. Sen jälkeen on helpompi sitten syventää opintoja ja ymmärtää paremmin, Najma kertoo.

Kun oppilaat ovat käyneet kolmivuotisen koulun saavat he sairaanhoitajan pätevyyden ja ovat valmiina työmarkkinoille. Kurssilla on myös miesoppilaita, mikseipä vaikka jatkokoulutukseen ja erikoistumaan esimerkiksi gyneglogiaan.

Linkki: https://www.google.com/amp/s/pt-media.o ... lella/amp/

Linkki myös alkuperäiseen uutiseen: https://www.svt.se/nyheter/lokalt/smala ... skoterskor

Ruotsissa on siis tarjolla hoitoalan koulutusta myös somalin ja arabian kielillä. Miettikää itse, kuinka moni noista opiskelijoista pyrkii tekemään töitä opintojen aikana ja/tai opintojen keskeydyttyä. Ja kuinka moni työnantaja kieltäytyy 2-6 kuukautta opiskelleiden työpanoksesta, jos vaihtoehtona on a) ei ketään, b) täysin kouluttamaton tai c) joskus harvoin olisi tarjolla myös koulutettu ja muutenkin sopiva, mutta tietenkin myös työnantajalle kalliimmaksi tuleva työntekijä.

Undersköterska on ihan sama asia kuin lähihoitaja, Ruotissa se sitä nimiketta ole, se mitä sanaa rantahurrit käyttää suomessa on ihan sama, ruotsissa puhutaan riikinruotsia, ei rantaruotsia. Ja undersköterskan tehtäviä ei pääse tekemään ilman koulutusta, mutta jos opiskelee alaa, niin sijaisuuksia toki on opiskelijoilla, mutta niitäkään ei kyllä tehdä ilman pätevämmän valvontaa.
No eipä ihan peruskoulupohjalta mennä suoraan vaan siinä on esim meilläpäin Komvux aikuislukio samassa.
Mitä tulee taas tuohon somalian ja arabian kieliseen koulutukseen, niin se on joku kokeilu, ei mikään normaali koulutus.

Ja se lyhyempi koulutus, jolla pääsee melkein, siis melkein samoihin hommiin antaa sitten 800 pistettä Komvuxissa, eli ei sitäkään menty nyt kyllä ihan peruskoulupohjalta:

Vårdbiträdesutbildningen innehåller följande kurser:

Etik och människans livsvillkor
Hälsopedagogik
Medicin
Psykologi
Psykiatri
Specialpedagogik
Vård och omsorgsarbete

Mutta joo, jos minun mielipidettä kysytän, niin ei todellakaan mitään edes kokeiluja somaliaksi tai arabiaksi, ruotsissa puhutaan ruotsia, jos ei pää riitä sen opetteluun, niin silloin se ei kyllä riitä sitten terveydenhoitoalan töihinkään. En minäkään ole vaatimassa koulutusta ja palveluja suomeksi, vaikka asun suomekielisellä hallintoalueella ja kuulun viralliseen kielivähemmistöön, jollin voisin sitä lain puiteissa vaatia, kyllä joku raja se pitää olla näissäkin asioissa. Miten se meni maassa pitää olla maan tavalla...eli se on vaan riikinruotsia väännettävä kuten muutkin ja paikallisella murteella tietenkin

Nyt olemme saaneet hoitajakoulutuksesta pienen briiffin, joten se siitä toistaiseksi.
-NILS-

Nyt olemme saaneet hoitajakoulutuksesta pienen briiffin, joten se siitä toistaiseksi.
-NILS-

Anteeksi NILS, mutta minun on pakko jatkaa aiheesta, mutta mukana on muutakin ketjun aiheeseen liittyvää.

Tässä ketjussa ei olla vielä paljon puhuttu Ruotsin koulu- ja koulutuskriisistä, mutta siitäkin olisi hyvä sanoa sananen. Se nimittäin liittyy paljonkin Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaan ja rikollisuuteenkin. Aiheen hieman syvällisempi tutkiskelu auttaa ehkä myös ymmärtämään minun ja Sylwarin näkemyseroja.

Aloitan toteamalla, että varsinkin vuonna 2012 Ruotsin julkisessa keskustelussa käsiteltiin paljon "lukiokriisiä" ja sitä, että kolmasosa nuorista ei saa lukiota suoritettua kolmessa vuodessa. Ruotsissa ei siis ole olemassa erillisiä lukioita ja ammattikouluja kuten Suomessa, vaan siellä koko toisen asteen koulutusta kutsutaan lukioksi (virallisesti "gymnasieskola", puhekielessä "gymnasium"). Kun tässä viestissä myöhemmin puhun Ruotsin lukiokoulutuksesta ja lukio-opinnoista, viittaa tähän ruotsalaiseen systeemiin, jossa myös ammatilliset linjat (esim. kokki-, puuseppä- ja autonasentajalinjat) ovat lukiokoulutuksia.

Aikuisille on olemassa Sylwarin mainitsema "komvux", joka tulee sanoista kommunal vuxenutbildning eli suomennettuna kunnallinen aikuiskoulutus. Komvux ei tarjoa kuitenkaan pelkkiä lukio-opintoja, vaan myös peruskouluopintoja lukutaito-opetuksesta lähtien.

Kannattaa myös muistaa, että Ruotsissa peruskoulunsa käyneet ovat monissa oppiaineissa selvästi jäljessä Suomessa peruskoulunsa käyneitä. Samoin Ruotsin lukiokoulutus on Suomen lukiokoulutusta matalatasoisempi. Ruotsin huippuoppilaat toki peittoavat Suomen heikoimpien opiskelijoiden taidot, mutta kun puhutaan oppilaiden osaamisen keskiarvosta, Ruotsi jää selvästi jälkeen Suomesta. Ruotsissa ei edes ole kansallisia ylioppilaskokeita kuten Suomessa. Valitettavasti monet Ruotsin koulujen opettajat - kuten myös oppilaat ja vanhemmat - ovat todenneet, että osaamisvaatimuksia on Ruotsissa vain laskettu opiskelijoiden tason laskiessa, jotta keskeyttäneiden määrä ei kasvaisi. Ruotsissa on monissa kouluihin ja koulutukseen liittyvissä asioissa valittu helpoin tie menestykseen: Opintojen vaatimuksia lasketaan, jotta oppilaat pääsevät läpi ja jopa PISA-testituloksia mainipuloidaan todellisen tilanteen peittelemiseksi.

Lukio-opintojen keskeyttäminen ja heikko opintomenestys liittyy monella tavalla maahanmuuttoon. Nimenomaan maahanmuuttajataustaisille nuorille kertyy opintojen keskeytyksiä, opintojen venymistä ja heikkoa opintomenestystä. Alla on Ruotsin tilastoviranomaisen nettisivuilta kopioitu taulukko.


Taulukosta näkyy, että Ruotsissa syntyneet ja Ruotsiin ennen koulun alkua muuttaneet maahanmuuttajataustaiset pärjäävät toisen asteen opinnoista - tai siis ruotsalaisittain lukio-opinnoista - kohtuullisen hyvin, vaikkakaan eivät yhtä hyvin kuin kantaruotsalaiset. Taulukossa punainen väri kuvaa kolmessa vuodessa lukiosta valmistuneita, musta lisäajan (1-2 vuotta) aikana valmistuneita. Muut värit kuvaavat keskeyttäneitä ja niitä, jotka eivät koskaan lukio-opintoihin ole hakeutuneetkaan. Ylin vaakapalkki kuvaa kantaruotsalaisia. Toiseksi ylin Ruotsissa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia, kolmanneksi ylin Ruotsiin ennen koulun alkua muuttaneita maahanmuuttajia ja neljänneksi ylin Ruotsiin koulun aloittamisen jälkeen muuttaneita maahanmuuttajia. Alin vaakapalkki kuvaa hiljattain Ruotsiin maahanmuuttaneita. Kuten taulukosta näkee, lukiokoulutuksen suorittaneiden määrä vähenee sitä mukaan, mitä vanhempana Ruotsiin muuttaneita henkilöitä tarkastellaan.

Pelkään kuitenkin, että jatkossa Ruotsin taulukot näyttävät paljon huonommilta. Tuohon taulukkoon oli nimittäin kerätty tietoja niiden nuorten osalta, jotka aloittivat tai joiden olisi ikänsä puolesta pitänyt aloittaa lukiokoulutus Ruotsissa syyslukukaudella 2011. Alla on pieni kooste Ruotsissa keväällä 2019 yhdeksännen luokan käyneiden nuorten osaamisen tasosta. Koululistaan on tietysti kerätty vain heikoimmat koulut. On kuitenkin totista totta nykyään Ruotsissa, että monissa yläkoulussa valtaosa oppilaista jää ilman päästötodistusta, koska heidän osaamisensa on niin heikkoa.

Ruotsalaisten ongelmalähiöiden koulutulokset ovat naapurimaihin verrattuna surkeat. Parhaimmillaankin vain hieman yli puolet 9-luokkalaisista oppilaista sai hyväksytyn numeron kaikista oppiaineista.

Keräsin pienen katsauksen yläasteen 9-luokalaisten koulutodistuksista. Tulokset ovat melko hyytävää luettavaa ja käytännössä useampi ongelmalähiön lapsi ei osaa lukea, kirjoittaa tai laskea kuin hyvin alkeellisella tasolla.

Ongelmalähiöiden kouluista vain pieni murto-osa saa sellaisen päästötodistuksen, jolla voi hakeutua toisen asteen koulutukseen.

– Trollhättanin Kronan yläasteella on 132 oppilasta, joista 79,2 % ei saanut hyväksyttävää päästötodistusta.

– Göteborgin Bergsjön yläasteella on 167 oppilasta, joista 76,5 % oppilaista ei saanyt hyväksyttävää päästötodistusta.

– Malmön Rosengårdin Värner Rydenin yläasteella on 450 oppilasta, joista 72,7 % oppilaista ei saanyt hyväksyttävää päästötodistusta.

– Botkyrkan Norsborgin yläasteella on 464 oppilasta, joista 72,3 % oppilaista ei saanut hyväksyttävää päästötodistusta.

– Tukholman Tensta-Hjulastan yläasteella on 341 oppilasta, joista 70,7 % oppilaista ei saanut hyväksyttävää päästötodistusta.

– Malmön Rosengårdin Munkhättekoulussa on 545 oppilasta, joista 64,4 % oppilaista ei saanut hyväksyttävää päästötodistusta.

– Tukholman Rinkebyn yläasteella on 137 oppilasta, joista 60 % ei saanut hyväksyttävää päästötodistusta.

– Tukholman Husbyn yläasteella on 396 oppilasta, joista 55,1 % ei saanut hyväksyttävää päästötodistusta.

Tässä pieni otanta. Yhdessäkään ongelmalähiössä ei päästy juuri mainittuja kouluja korkeammalle tasolle. Listan koulut eivät ole mitään erikoiskouluja vaan ihan tavallisia yläasteita. Tuloksia voi tutkia lisää Skolverketin sivulta.

Lähde: https://pt-media.org/2019/06/10/enemmis ... SnNFMDdpeg..

Melkoista meininkiä Ruotsin koulumaailmassa Sitä toki tukevat monet kirjoitukset ja kommentit aiheesta. Ja ajatelkaa sitä, että nuo ongelmalähiöiden nuoret, jotka jäävät ilman peruskoulun päästötodistusta, eivät voi edes hakeutua lukiokoulutukseen - elleivät sitä ennen onnistu päästötodistusta saamaan. Tämä tarkoittaa, että Ruotsissa lisääntyy todella nopeasti sellaisten maahanmuuttajataustaisten lähiönuorten määrä, joilla ei ole edes peruskoulun päästötodistusta ammattikoulutuksesta puhumattakaan.

SYLWAR kirjoitti: Ti Heinä 28, 2020 2:18 am Undersköterska on ihan sama asia kuin lähihoitaja, Ruotissa se sitä nimiketta ole, se mitä sanaa rantahurrit käyttää suomessa on ihan sama, ruotsissa puhutaan riikinruotsia, ei rantaruotsia.

Väitän edelleen, ettei Ruotsin undersköterska ole sama asia kuin Suomen lähihoitaja. Eihän Ruotsin ylioppilaskaan ole sama asia kuin Suomen ylioppilas. Suomessa lähihoitajien täytyy esimerkiksi saada Valviralta oikeus harjoittaa lähihoitajan ammattia. Suomen lähihoitajat on nykyään rekisteröity kansalliseen Suosikki-rekisteriin. Kannattaa selvittää, miten Ruotsissa undersköterskaksi opiskellut henkilö voi saada oikeuden käyttää Suomessa lähihoitajan nimikettä tai päästä lähihoitajan työtehtäviin. Ei se mahdotonta ole, mutta se saattaa vaatia kielitaidon osoittamiseen lisäksi hieman täydennyskoulutusta tai valvottua harjoittelua suomalaisella työpaikalla.

SYLWAR kirjoitti: Ti Heinä 28, 2020 2:18 am Ja se lyhyempi koulutus, jolla pääsee melkein, siis melkein samoihin hommiin antaa sitten 800 pistettä Komvuxissa, eli ei sitäkään menty nyt kyllä ihan peruskoulupohjalta:

Eikös hoitoapulaisen tai siis vårdbiträde-koulutukseen pääse nimenomaan peruskoulupohjalta? Komvuxissa täytynee ensin opiskella luku- ja kirjoitustaitoa, asui maan kieltä ja muuta vastaavaa yleissivistävää asia, jos ei ennestään osaa (=peruskouluopintoja). Riittävästi noita edellä lueteltuja opintoja opittuaan Ruotsissa asuvat maahanmuuttajat voivat päästä hoitoapulaisen koulutukseen. Jos kykenee suorittamaan koko hoitoapulaisen koulutuksen, siitä saa tuon 800 pistettä ruotsalaiseen lukiokoulutukseen (joka vastaa Suomen ammatillista koulutusta). Ei Ruotsin hoitoapulaisen koulutukseen pääsemiseksi todellakaan vaadita ruotsalaista lukiokoulutusta eikä edes kuulemani mukaan peruskoulun opintoja, koska monet maahanmuuttajat eivät yksinkertaisesti kykene (ja ehkä halullakin on merkitystä) peruskoulun päästötodistukseen vaadittavia opintoja suorittamaan. Heitä yritetään siitä huolimatta saada työmarkkinoille ja hoitoapulaisen työtehtävät on yksi ammatti, mihin heitä työmarkkinoilla ohjataan.

SYLWAR kirjoitti: Ti Heinä 28, 2020 2:18 am Vårdbiträdesutbildningen innehåller följande kurser:

Etik och människans livsvillkor
Hälsopedagogik
Medicin
Psykologi
Psykiatri
Specialpedagogik
Vård och omsorgsarbete
[/tuote]

Tässä vertailun vuoksi Suomen hoiva-avustajakoulutuksen sisältö:

Hoiva-avustajan opintoihin kuuluu:

* Sosiaali- ja terveysalan työn säädökset, määräykset ja toimintaperiaatteet
* Työn suunnittelu ja yhteistyö omaisten ja työryhmän kanssa
* Ammatillinen vuorovaikutus
* Alan työmenetelmät, -välineet ja materiaalit
* Osallistumisen ja yhdessä toimimisen edistäminen
* Päivittäisissä toiminnoissa avustaminen ja ohjaaminen
* Asiakkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen
* Aktiivinen arki
* Ravitsemus, ympäristön siisteys, vaatehuolto
* Hygieniamääräykset

Lähde: https://www.careeria.fi/koulutus/sosiaa ... nid=5567-5

Pakko sanoa, että arvostan miljoona kertaa enemmän suomalaista koulutusta. Jos työtehtäviin kuuluu keskeisesti mm. ravitsemus, hygienia, vaatehuolto, siisteys ja vastaavat asiat, niin on se hyvä että niitä opetetaan. Hiukan suureelliselta kuulostaa Ruotsin psykiatrian, psykologian ja erityispedagogiikan opinnot hoiva-avustajille. Toki päiväkodissakin voi lapsilla olla hienolta kalskahtava oppiaine nimeltään "tähtitiede", jossa lapset rakentavat legoista ja wc-paperirullista avaruusraketteja sekä laulavat laulua kuusta & auringosta. Yritän sanoa, että ehkä Ruotsissa pitäisi hienojen termien ja pistemanipulaatioiden sijasta keskittyä perusasioiden kehittämiseen.

SYLWAR kirjoitti: Ti Heinä 28, 2020 2:18 am Mutta joo, jos minun mielipidettä kysytän, niin ei todellakaan mitään edes kokeiluja somaliaksi tai arabiaksi, ruotsissa puhutaan ruotsia, jos ei pää riitä sen opetteluun, niin silloin se ei kyllä riitä sitten terveydenhoitoalan töihinkään.

Tästä olemme precis samaa mieltä!!!

Ja Ruotsin koulumaailmasta vielä hieman lisää uutisia.

18.7.2017
https://www.kansalainen.fi/rinkebyn-yla ... distuksen/

Rinkebyn yläasteen oppilaista vain 19 % sai hyväksytyn todistuksen

Tukholman kaupunki pumppaa vuosittain jättisumman maahanmuuttajalähiöiden kouluihin saadakseen oppilaiden tasoa ylemmäs.

Viiden vuoden aikana on kymmenelle koululle annettu yhteensä liki miljardi kruunua extrarahaa (105 miljoonaa euroa). Rahoituksesta huolimatta tulokset vain laskevat. Tukholmalla on kymmenen tällaista ongelmakoulua, joille annetaan extrarahaa ”sosioekonomisk tillägg” eli sosioekonoominen lisäosa.

Tarkkaa selvitystä rahankäytöstä ei ole, sillä kaupunki antaa kouluille vapaat kädet varojen käyttöön. Jonkinlainen perusidea on olemassa, että rahalla hankittaisiin lisää opettajia, jotta luokkakoot saataisiin pienemmäksi.

Esimerkiksi Rinkebyskolan sai vuonna 2016 jokaista oppilasta kohti 56 000 kruunua extrarahaa, mutta siitä huolimatta koulun taso on Ruotsin huonoimpiin kuuluvia. Kaikenkaikkiaan kouluun pumpattiin reilu 10 miljoonaa kruunua eli noin 1,1 miljoonaa euroa extrarahaa kolmansista maista tulleiden oppilaiden tason nostamiseen.

Rinkebykoulun yläasteen oppilaista vain 19 % sai hyväksytyn päästötodistuksen tänä vuonna.

28.5.2020
https://www.kansalainen.fi/ruotsin-turv ... kouluista/

Ruotsin turvallisuuspoliisi varoittaa väkivaltaisten islamistien pitämistä kouluista

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon mukaan maassa on ainakin 10 koulua, joita pitävät väkivaltaisiin äärijärjestöihin – erityisesti väkivaltaiseen islamiin – kytköksissä olevat henkilöt.

Säpon mukaan Ruotsissa on lukuisia kouluja ja esikouluja operoivia henkilöitä, joilla on yhteyksiä väkivaltaisiin äärijärjestöihin. Tällaisia kouluja on Ruotsissa noin kymmenen, ja näissä kouluissa on kaikkiaan satoja oppilaita. Koulut saavat valtiolta ja kunnilta miljoonia kruunuja toimintaansa varten.

Säpo varoittaa, että toiminnasta saattaa seurata radikalismin ja äärijärjestöjen kasvu Ruotsissa.

– Ääriliikkeet ja muut demokratian vastaiset voimat eivät saisi kyetä harjoittamaan julkisesti rahoitettua koulutoimintaa, joka voi vaikuttaa ääriliikkeisiin liittyvien yhteisöjen säilymiseen tai kasvuun, kertoo Säpon operatiivinen johtaja Johan Olsson.

Olsson painottaa, että ”valtion ei pidä rahoittaa koulutoimintaa, joka heikentää Ruotsia ja demokratiaa tukemalla väkivaltaisia ​​ääriliikkeitä”. Tämän estämiseksi Ruotsissa tarvitaan tehokkaita menetelmiä, jotka antavat viranomaisille mahdollisuuden kieltää avustukset tai keinot periä ne takaisin,

Kun Ruotsin radio haastatteli Olssonia, tämä myönsi, että kyse on pääasiassa islamilaisesta ekstremismistä.

– Näemme tämän laajana ilmiönä ja pitkäaikaisena ongelmana, ja kaikki väkivaltaiset ääriliikkeet voivat hyödyntää tätä mahdollisuutta, ja on tärkeää, että tämä otetaan säännöissä huomioon. Olemme nyt aktiivisesti työskennelleet lähinnä väkivaltaisten islamististen ääriliikkeiden parissa, Olsson sanoi.

Mutta tällaista se koulunkäynti on ihan tavallisissakin kouluissa, mitä alla olevassa jutussa kerrotaan. On hyvin hankala nähdä muutoksen parempaan olevan mahdollista, jos edes opettajien huolta opetuksen tasosta ja opiskleurauhaan liittyvistä ongelmista ei kuunnella.

https://www.google.com/amp/s/pt-media.o ... ikaan/amp/

Opettaja kertoo millaista koulussa on ramadanin aikaan

Keväinen islamilainen ramadan, ja siihen kuuluva paasto on aiheuttanut Suomessakin keskustelua, jota käytiin Ruotsissa jo 15 vuotta sitten. On tullut ilmi, että jopa pikkulapset paastoavat islamilaiseen tapaan. Syömättömyys näkyy levottomuutena kouluissa.

Ruotsissa, jossa islamilaisista maista tulleita maahantulijoita on moninkertaisesti enemmän, tämä sama keskustelu on käyty jo vuosia sitten. Aluksi asiasta kiisteltiin puolesta ja vastaan. Vähän samaan tapaan kuin jokin aika sitten Ylen uutisessa, jossa oli haastateltu islam-tutkija Jaakko Hämeen-Anttilaa. Hämeen-Anttilan mukaan on kummallista, jos lapset eivät saa paastota. On selvää, että lapsia ei voi pakkoruokkia. Sen jälkeen asia unohdettiin Ruotsissa. Syy miksi näin, jutun lopussa.

Kun tästä asiasta kinasteltiin Ruotsissa 10-15 vuotta sitten, niin argumentit olivat samoja. Islam on uskonto siinä missä muutkin eikä lapsia ei voi pakottaa syömään. Vanhemmat päättävät lastensa paastosta tai paastottomuudesta. Näin koko ramadan ikään kuin unohdettiin eikä kukaan enää puuttunut enää lasten syömättömyyteen. Lopulta kukaan ei enää jaksanut vaivata päätään sillä, että paastolla on kolikon toinenkin puoli. Opettajapuolella asiasta puhuminen olisi yhtä kuin rasismia ja sitä myöten potkut opettajan toimesta.

Ollaan siirrytty uudelle tasolle.

Nimittäin, koululaisten harjoittamassa ramadanin paastossa ei ole kyse mistään köyhien muistamisesta, hyväntahtoisuudesta tai itsensä kanssa kilvoittelusta, niin kuin monet imaamit kertovat meille länsimaalaisille, vaan sillä puhtaasti merkitään reviiriä. Koululaisten keskuudessa ramadan tekee jaon meihin ja heihin. Ja mitä suurempi osuus koulun oppilaista on muslimilapsia, sitä suurempi on terrori ei-muslimeja eli kuffareita kohtaan.

Muuan ruotsinsuomalainen entinen opettaja, joka toimi eräässä tukholmalaisessa monikulttuurisessa koulussa opettajana, ja on kertonut aiemminkin Pt-medialle kokemuksiaan, kertoo ramadanista:

– Ramadanin alun huomaan levottomuutena. Ennen kuin itse paastojuhla alkaa, niin muslimilapset ovat jonkinlaisessa käymistilassa. He käyvät ylikierroksilla. Ovat siis täpinöissään. Ruotsalaisten lasten joulunodotusta ei voi verrata tähän. Jos keskittyminen opiskeluun on heikonpuoleista ennen ramadania, niin ramadanin alettua opiskelumotivaatio loppuu täysin kokonaan, opettaja kertoo.

– Alkaa uusi vaihe. Ramadanin alettua muslimipojat patsastelevat koulun käytävillä kuin maailman omistajat. He pitävät ilmiselvästi itseään parempina ihmisinä. He tölvivät ei-muslimeja; ”vääräuskoinen”, ”kafir”, ja nauravat ivallista naurua ruotsalaisille lapsille, jotka eivät paastoa. Muslimipojat näyttävät hyvin selkeästi kuka on kukkulan kuningas. Ruokailun aikaan muslimilapset kokoontuvat koulun ruokalan ulkopuolelle pieniin ryhmiin. Tällä tavalla erotellaan muslimi ja ei-muslimi. Ne, jotka menevät ruokalaan syömään ovat tietenkin vääräuskoisia. Monet ei-muslimilapset, jotka eivät osaa puolustaa itseään, jättävät kouluruokailun väliin ramadanin aikaan ihan vain sen takia, että he välttävät konfliktia, joka syntyy ruokailun yhteydessä muslimilasten kanssa. Pitää olla todella rohkea lapsi, varsinkin jos sosiaalinen status ei ole suuri, että uskaltaa mennä koulun ruokalaan sen prässin läpi, joka syntyy muslimilasten pilkatessa.

– Jos ovat pojat ilkeitä, niin niin ovat tytötkin. He tuovat aivan avoimesti esille halveksuntansa huivittomia tyttöjä kohtaan varsinkin ramadanin aikaan. Tavallisena arkena tämä ei tule ihan niin selvästi esille, mutta ramadanin aikaan se korostuu. Huivittomia tyttöjä huoritellaan, heitä saatetaan pöngätä vessaan tai mitä sitä nyt maailmassa pieni pää voi keksiä ilkeyttä. Ruotsalaiset tytöt, tai yleisesti huivittomat tytöt, ovat puhtaasti vääriä ihmisiä, he ovat koulun alinta kastia ramadanin aikaan, opettaja kertoo monivuotisen kokemuksen perusteella.

– Ramadanin alkuaikojen ylimielisyys ja itsevarmuus muuttuu viikon jälkeen kärttyisyydeksi, jonka aste vain kohoaa loppua kohden. Lapset ovat väsyneitä ja ”silmät lommolla”. He eivät jaksa keskittyä yhtään mihinkään. Koko koulunkäynti on sen jälkeen ramadanin loppuun asti muiden nuorten sopeutumista musliminuorten paastoamiseen. Kaikki muut lapset vain odottavat, että ramadan loppuu ja heidän piina siinä samalla.

Opettaja kertoo, että yritti alkuaikoina keskustella asioista nuorten kanssa, mutta se ei johtanut mihinkään.

– Kun olin nuori kokematon ja naiivi opettajan planttu, niin yritin keskustella nuorten kanssa. Kuvittelin, että kun heidän kanssaan keskustelee asiallisesti he ymmärtävät sen, että eihän kristitytkään pilkkaa joulu- tai pääsiäisen aikaan muslimeja, jotka eivät vietä kristillisiä juhlia. Että kyllä ihmiset lopulta kunnioittavat toisiaan. Mutta se oli tuuleen huutamista. Jos saan sanoa suoraan, niin nykyään mieluummin söisin paskaa kuin yrittäisin keskustella niiden kanssa. Musliminuorukaiset näkevät tuollaiset keskustelut heikkoutena ja jos kuvittelee, että saa vastakaikua, niin sitä saa todellakin: minäkin olin heidän silmissään vain pahainen huiviton huora. Se opetetaan niille kotona eikä ne pääse siitä eroon jonkun naisopettajan ”opetuksen” tuloksena

Opettaja kertoo, että ilmiö keskittyy yläasteikäisten nuorukaisten piiriin. Ala-asteikäisillä ei ole vielä niin selvää muslimi-identiteettiä, joten lapset voivat leikkiä keskenään toistensa kanssa yli uskontorajojen sulassa sovussa. Mutta sitä mukaa kun ikää tulee niin tulee myös sitä uhma-asennetta ruotsalaisia kohtaan. Kun taas sitten jossain vaiheessa 20 ikävuoden jälkeen tilanne hieman tasaantuu.

Eihän Ruotsin koulumaailman ongelmat pelkkään islamiin liity, mutta noissa yllä olevissa jutuissa on jo paljon asiaa. Onhan se oireellista, jos islamistit ylipäätään pääsevät perustamaan kouluja ja soluttautumaan muiden ylläpitämiin kouluihin. Ja sekin on oireellista, jos opettajien mielipiteitä ei kuunnella tai opettajien sairauslomiin & vaihtuvuuteen ei kiinnitetä huomiota. Ja sitten ovat nuo onnettomat prosentit kuten vaikkapa Rinkebyn koulusta peruskoulun päästötodistuksen saaneiden mitätön joukko Ei mene kauhean hyvin Ruotsin koululaitoksella. Se taas tarkoittaa tiettyjä asioita Ruotsin tulevaisuuden kannalta.

Ruotsin koululaitoksella on myös sellainen ongelma, että koulurakennukset tuppaavat syttyä palamaan turhan usein. Näin on tapahtunut erityisesti kesäloman aikana jo useamman vuoden ajan. Usein koulupalot kuitenkin keskittyvät niille alueille, missä koulunkäynti takkuaa muutenkin - kuten myös muu laillinen osallistuminen yhteiskuntaan yhteiseloon.

30.7.2020
https://www.kansalainen.fi/jo-kaksitois ... en-aikana/

Jo kaksitoista tulipaloa Lundin kouluissa neljän kuukauden aikana

Kaksi viikkoa sitten leimahti Etelä-Ruotsissa Lundissa jälleen koulurakennus tuleen. Kyseessä oli jo kahdestoista koulupalo maaliskuusta alkaen. Poliisi on perustanut kriisiryhmän tutkimaan tapahtumasarjaa. Kaupunki hakee lupaa ulottaa kameravalvonta kaikkiin esikouluihin ja peruskouluihin. Viime yönä syttyi lisäksi koulupalo Lundin lähellä.

Lundin seudulla syttyi viime yönä (29. heinäkuuta) koulupalo. Lähellä Staffanstorpin kunnassa Hjärupissa sijaitseva Montessori-koulu oli myöhään illalla ilmiliekeissä. Poliisi pitää mahdollisena yhteyttä Lundissa tapahtuneisiin koulujen tuhopolttoihin.

Toistaiseksi viimeisin tuhopoltto Lundin kaupungissa (ruotsalaisittain murhapoltto) havaittiin peruskoulutason Palettskolanissa 17. heinäkuuta aamuneljältä. Kymmenen päivää aiemmin oli palanut Lerbäckskolan. Tuolloin poliisi tavoitti tapahtumapaikan läheisyydessä 17-vuotiaan, joka päästettiin kuitenkin vapaalle jalalle. Hän on yhä epäilyn kohteena, antaa poliisin edustaja ymmärtää. Kesäkuun viimeisenä päivänä syttyi edellinen tulipalo Märtenskolanissa.

Nyt poliisi on perustanut erityisen ”Operaatio Kipinän” selvittämään tapahtumasarjaa. Hanke on nyt prioriteetti Skånessa, kertoo poliisin tiedottaja Ewa-Gun Westford. Hän kertoo, että kyseessä on muitakin kuin kouluihin kohdistuvia tapauksia.

Kaikkiaan Lundissa on viime kuukausina 25 epäiltyä tuhopolttoa, kun tulipaloja ylipäänsä tänä vuonna on tilastoitu 55 kappaletta. Niihin sisältyvät myös pienemmät tulipalot sekä poltettujen autojen tapaukset.

Toistuvat tulipalot kouluissa lyhyen ajan sisällä on johtanut siihen, että Lund hakee lupaa ulottaa kameravalvonta 114 kouluun, joista 75 on esikouluja ja 39 peruskouluja. Hankkeen toteutuminen vie ainakin vuoden.

https://www.google.com/amp/s/pt-media.o ... roksi/amp/

Tukholmassa taas koulu poroksi

Tukholman hieman ongelmaisessa lähiössä Bredängenissä aloiteltiin kesälomia viime yönä. Tuleen sytytettiin kokonainen koulu, joka tuhoutui siinä määrin pahoin, että syksyllä ei tarvita reppua ainakaan tähän kouluun kaivaa esille.

Palolaitos sai hälytyksen yöllä klo 01.30 aikaan. Palo oli tuolloin jo levinnyt täyteen tehoon, joten palolaitokselle jäi lähinnä letkutellä lähistön rakennuksia ja puita, jotta palo ei leviäisi laajemmalti. Nimittäin oli olemassa suuri riski, että palo leviää viereisiin rakennuksiin. Käytännössä koko koulurakennuksen katto-osat tuhoutuivat, joten loppurakennuskin lienee purkukunnossa.

Poliisi tutkii paloa tuhopolttona, ketään ei ole toistaiseksi otettu kiinni epäiltynä teosta.
Monissa ongelmalähiöissä keväisin on suuri ongelma koulupalot. Uusruotsalaiset juhlistavat koulun loppumista sytyttämällä lähikouluja ja päiväkoteja tuleen.

Screenshot_20200616-193110.jpg (46.82 KiB) Katsottu 2028 kertaa

Screenshot_20200616-193044.jpg (40.07 KiB) Katsottu 2028 kertaa

Ohessa SVT:n julkaisemaa kuvamateriaalia Bredängenin koulupalosta. SVT haastatteli muutamaa palopaikalle saapunutta tyttöä, jotka olivat koulun oppilaita. Videolla tyttö harmitteli, että tällä kertaa tulipalosta kärsi koulun päärakennus. Vähän aiemmin nimittäin samassa koulussa oli ollut tulipalo, jossa tuhoutui jotain vähemmän tärkeitä osia, muistaakseni liikuntatiloja.

Uppsalan ongelmalähiössä sytytettiin jättimäinen koulupalo

Uppsalan uusruotsalaiset nuorukaiset ilottelivat viime yönä polttamalla koulunsa maan tasalle. Monen sadan neliön koulurakennus tuhoutui kivijalkaa myöten. Palo oli levitä viereiseen kirkkorakennukseen ja ostoskeskukseen. Kaksi teinityttöä on otettu kiinni epäiltynä teosta.

Palolaitos sai automaattihälytyksen klo 02.42 aikaan Gottsundan ongelmalähiön koulukompleksiin. Palo oli tuolloin jo levinnyt laajalle. Rakennuskompleksissa on kolme suurta siipeä, joista kaksi on palanut maan tasalle. Loppuosatkin ovat purkukunnossa savu- ja vesivahinkojen takia.

Palo oli sen verran laaja ja voimakas, että läheinen kirkkorakennus oli vaarassa syttyä myös tuleen kuten viereinen Gottsundan ostoskeskus. Nämä saatiin kuitenkin rajattua palon ulkopuolelle. Paikalla oli vielä aamutuimaan kaikki Uppsalan yksiköt sekä jonkun verran apujoukkoja naapurikunnista. Henkilövahinkoja ei tiedetä tapahtuneen.

Palosssa oli suurpalon ainekset. Jos palolaitoksen saapuminen olisi viipynyt vielä muutamia minuutteja olisi kirkko ja ostoskeskuskin palanut maan tasalle.
Koulu on jättimäinen kompleksi, jossa opiskelee 400 oppilasta. Heille kaikille on nyt tarjolla syyslomaa, kunnes Uppsalassa keksitään miten opetustoimi jatkossa aiotaan hoitaa.

Screenshot_20200804-160426.jpg (32.83 KiB) Katsottu 2028 kertaa

Kuva palopaikalta.

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, laitetaan pitkien tekstipitoisten viestien väliin tunnelmakuvia Ruotsista.


Ljungbyhed skola Etelä-Ruotsissa paloi heinäkuussa 2017.


Ormstaskolan Vallentunassa Tukholman pohjoispuolella paloi jo toukokuussa 2014.


Öölannin saaren idylliä ravisteli Åkerboskolanin tulipalo saaren pohjoisosan Löttorpissa elokuussa 2019.

Vaikka kesä on Ruotsin koulupalojen kulta-aikaa, kyllä kouluja käryää muulloinkin. Kuvan koulu paloi joulukuussa 2015 Värmlannin Skoghallissa eli ns. hornankuusessa.


Tässä loimuaa Sandsbro skola Växjössä uudenvuoden aikaan vuonna 2017. Växjö sijaitsee Etelä-Ruotsin sisämaassa, eikä sitä paikkaa tiedä monikaan Suomessa. Kyseessä ei siis ole mikään suuri tai tunnettu paikkakunta maahanmuuttajalähiöineen vaan pikemminkin uinuva paikkakunta keskellä Ruotsin maaseutua.


Myös Länsi-Götanmaan pikkupaikassa nimeltään Skara päästiin todistamaan koulupaloa elokuussa 2017.

Vastaavia koulupalokuvia Ruotsista löytyy Googlen kuvahaulla pilvin pimein. Hakusanoiksi esim. 'skola' ja 'brand'. Kouluja palaa tiiviiseen tahtiin ympäri Ruotsia, vaikka paloherkimpiä ovatkin suurimpien kaupunkien maahanmuuttajavaltaiset alueet. Ja tulipalot ovat todellakin usein kuvien kaltaisia kunnon tulipaloja. Näin Ruotsissa nykyään elellään

Eihän tätä olisi 80-luvulla lapsena uskonut sitten millään. Nimittäin nykyään jopa kantaruotsalaisia muuttaa kauniista hyvinvointivaltio Ruotsista rumaan itäblokin pahoinvointivaltio Puolaan!?! Vai onkohan näiden vuosikymmenten aikana tapahtunut jotain muutosta kummassakin maassa...?!?

Jos et usko, voit itse käydä selaamassa Facebookista ryhmää nimeltä Vi som vill flytta till Polen. Ohessa muutamia ruutukaappauksia ryhmän keskusteluista käännöksineen.


Rafal Marowski: Erittäin kiinnostava ilmiö. Miksi haluatte lähteä Ruotsista?



Sonny Mårtensson: Haluan muuttaa Puolaan, koska Ruotsissa on iso kriisi. Massamaahanmuuton myötä Ruotsiin muutti pääosin nuoria miehiä, jotka nyt tuhoavat kaunista maatamme. Ja sen vuoksi valkoihoiset ihmiset eivät enää voi kävellä turvallisesti kaduilla kuten ennen. Se tekee minut vihaiseksi ja surulliseksi.

Stefan Larsson: Meidän paskahallituksen, maahanmuuttajien, raiskausten, ryöstöjen ja ampumisten vuoksi.



Åsa Palm: Huonosti hoidettu valtio, joka vähän välittää ruotsalaisten oikeudesta turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Erik Gustafsson: Minä en halua enää, koska olen jo muuttanut [Puolaan]...

Margareta Bohman: Koska hallituksemme on tuhonnut meidän maan.


Ps. Huomaa peukutukset...

Laitetaanpa tämä 12-vuotiaana Ruotsissa kuolleen Adrianan juttukin tänne.

02.08.2020
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuk ... #gs.d2ipa3

Tukholman eteläpuolella ammuskeltiin autosta – viaton teinityttö sai luodista osuman ja kuoli

Vuonna 2007 syntynyt 12-vuotias tyttö sai luodista ja kuoli saamiinsa vammoihin viime yönä Norsborgissa Botkyrkan kunnassa Tukholmasta etelään, kertoo Expressen. Tapauksesta on aloitettu murhatutkinta, vaikka lehden tietojen mukaan tyttö ei ollut ampujan kohteena.

Välikohtausta tapahtui Shell-huoltoaseman ja McDonald'sin edustalla aamukolmen jälkeen. Toisen ruotsalaislehden Aftonbladetin mukaan Shellin edustalle ajoi auto, jonka avonaisesta ikkunasta alettiin ampua. Aftonbladet kertoo aseessa käytetyn luodin olleen kulunut, mikä voi selittää sen kohtalokkaan suunnanmuutoksen. Tyttö kiidätettiin sairaalahoitoon, jossa hän kuoli vammoihinsa tänä aamuna.

Lehden haastattelemien silminnäkijöiden mukaan rikospaikalla oli yhä lukuisia tapauksen silminnäkijöitä poliisin jututettavana. Tukholman poliisin mukaan ketään ei ole vielä otettu kiinni tapauksen johdosta.

Yksi alueen asukkaista kertoo Expressenille luulleensa ammuskelua ilotulitteiden ampumiseksi.

– Tämä on kauheaa. Ajattelen omia lapsiani, joille voisi täällä käydä aivan samoin, mies kertoo.

Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa silminnäkijöiden jututtamisella sekä valvontakameranauhojen läpikäymisellä.

Yllä oleva kuva on napattu PT-Median sivuilta. Tukholman seudulla asuva Paavo Tajukangas (salanimi) ylläpitää PT-Mediaa ja hän lähetti Adrianan muistopaikalta myös videokuvaa. Tuoreessa kirjoituksessa hän kirjoittaa näin:

"Viime päivien aikana Botkyrkassa on kyselty, että mitä pitäisi oikein tehdä, että turvallisuus saataisiin takaisin. Tytön ampuminen taisi järkyttää monia. Pahimmat uhoavat, että aikovat muuttaa turvallisemmille seuduille.

Turvallisemmille seuduille minne? Ruotsissa ei ole sellaista kuntaa, jossa pääsisi irti kolmansista maista tulleista tulijoista.

Tähän asti ei ole kuitenkaan kuultu järkeviä ratkaisuja miten tilannetta voitaisiin muuttaa turvallisemmaksi. Sosioekonoomiset tekijät ja kaupunkirakenne ovat niin typeriä selityksiä, että henkilö, joka sellaisia lausuu ääneen, oikeasti haluaa vain pahentaa asioita.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Sori vaan, Botkyrkan tilanteen parantamiseksi ei voi tehdä enää mitään. Eikä monen muunkaan kunnan.


Joten, kannattaa vain sopeutua niin elämä on helpompaa."

Joten eipä ihme, että ruotsalaisista suunnittelee maastamuuttoa vaikkapa nyt sitten Puolaan.

11.8.2020
https://www.kansalainen.fi/piknik-jarfa ... en-puuhun/

Piknik Järfällassa: Puistossa vierailevat toivat lampaan mukanaan ja ripustivat sen puuhun

Piknik Järfällassa Tukholman liepeillä herätti huomiota muiden puistossa aikaa viettäneiden keskuudessa.
Poliisin tiedotteen mukaan puistoon lauantai-iltapäivänä saapunut seurue toi mukanaan lampaan, jonka he laittoivat roikkumaan puuhun ja leikkelivät sitä.

Osa muista vapaa-aikaa puistossa viettäneistä ilmoitti asiasta poliisille. He luulivat puussa roikkuvaa eläintä possuksi, mutta paikalle saapuneet poliisit saattoivat todeta kysymyksessä olevan lampaan.

Poliisin mukaan seurue leikkeli paikalla lammasta tarkoituksenaan grillata se kokonaisena. Poliisipartio poistui lopulta paikalta ryhtymättä jatkotoimiin.

Vuonna 2019 Järfällan asukkaista 44 prosenttia oli maahanmuuttajia.

Linkki ruotsinkieliseen poliisitiedotteeseen:
https://polisen.se/aktuellt/handelser/2 ... -jarfalla/

Ohessa on kuva Ängsjön ulkoilualueelta, joka sijaitsee Järfallassa. En tiedä, onko kyseisellä puistoalueella tekemistä lampaan grillauksen kanssa. Itse asiassa en tiedä varmaksi sitäkään, olivatko lampaan puistoon tuoneet ihmiset maahanmuuttajia vai eivät (vrt. ketjun otsikko). Huhupuheiden mukaan lampaan grillaamista suunnitellut seurue ei puhunut keskenään ruotsia, eikä myöskään norjaa, tanskaa, suomea eikä englantia

Järfallan kunta on Tukholman naapurikunta, jonka katsotaan kuuluvan Suur-Tukholman alueeseen eli Ruotsin pääkaupunkiseutuun.

Hiljattain tässä ketjussa oli puhetta Ruotsin sosiaali- ja terveysalojen työntekijöistä ja koulutuksista. Ruotsissa asuva keskustelija nimimerkiltään SYLWAR kertoi, ettei Ruotsissa hoiva-alan töihin pääse ilman riittävää kielitaitoa ja koulutusta. Uskon kyllä SYLWARia siinä mielessä, että olen itsekin kuullut Ruotsissa pyrittävän siihen, että kaikki alan työntekijät olisivat koulutuksen läpäisseitä ja riittävän hyvin ruotsin kieltä osaavia. Todellisuus työpaikoilla on kuulemma kuitenkin ihan eri asia kuin viralliset tavoitteet. Tässä on yksi esimerkki, että kyllä Ruotsissa kaikenlaista ikävää tapahtuu, kun työntekijöillä ei ole ammatillinen osaaminen sen paremmin kuin ruotsin kielikään hallussa.

13.8.2020
https://pt-media.org/2020/08/13/hoitova ... n-sijasta/

Hoitovajeen paikkaaja laittoi potilaan silmään pikaliimaa silmätippojen sijasta

Kronobergin läänissä tapahtui jotain kummallista kun kotipalvelussa työskennellyt henkilö laittoi potilaan silmiin silmätippojen sijasta pikaliimaa.

Asia tuli ilmi kun henkilökunta teki asiasta ns. Lex Maria-ilmoituksen sosiaali- ja terveysalan tarkastusviranomaisille. Lex Marialla voidaan tehdä ilmoituksia jos huomaa hoito- ja terveysalalla jotain ongelmallista.

Hoitaja ei osannut ilmeisesti tarpeeksi ruotsia ja avasi asiakkaan keittiön kaapin ottaakseen sieltä silmätippoja, joita asiakas halusi silmiinsä. Samassa komerossa oli pikaliimaa ja hoitaja otti sen. Koska ei huomannut eroa pikaliimatuubin ja silmätippapurnukan välillä.

Pari tippaa ehdittiin laittaa asiakkaan silmiin, ennen kuin hoitaja tajusi virheen ja aloitettiin silmähuuhdonta. Potilas koki kovia kipuja ja tapahtuman takia silmän näkökyky alentui merkittävästi.

* * * * *

Vaikka juttu voi vaikuttaa ns. kalajutulta, uutinen on julkaistu myös Aftonbladetissa, mistä sen voi lukea ruotsiksi. Ohessa myös kuvakaappaus jutun otsikosta.

Screenshot_20200813-193033.jpg (31.19 KiB) Katsottu 3025 kertaa

Rikollisuuteen tämä liittyy mm. siten, että monet yksityiset hoivapalveluyritykset kuten esimerkiksi ruotsalaisten pääosin omistama Attendo on julkisuudessakin myöntänyt tekevänsä bisnestä ja hoiva-alan olevan heille vain yksi bisnesala. Suomessa Attendon toiminnoista on paljastunut paljon laittomia asioita, kuten työntekijämitoitusten toistuvaa laiminlyöntiä, väärennettyjä työvuorolistoja, pätevyysvaatimusten toistuvaa rikkomista jne. Attendon todettiin sortuneen useita kertoja sekä sopimusrikkomuksiin että laittomuuksiin. Attendo ei ole ainoa lakia rikkonut ja etiikkaa venyttänyt hoivapalveluyritys, mutta mainitsema sen tässä, koska Attendo on iso yritys ja se toimii myös Ruotsissa. Vastaavia epäkohtia on varmasti useiden eri yritysten toiminnassa.

Kertauksen vuoksi tuttua tietoa. Kannattaa huomioida tyttöjen rooli näissä jutuissa - poikia mitenkään vähättelemättä.

29.02.2020
https://www.kaleva.fi/nuorten-rikokset- ... ko/1648964


Nuorten ri­kok­set kas­vus­sa Ruot­sis­sa – ala­ikäi­siin koh­dis­tu­nei­den ryös­tö­jen ja vä­ki­val­ta­ri­kos­ten määrä kak­sin­ker­tais­tu­nut, te­ki­jät­kin usein ala­ikäi­siä

Alaikäisiin kohdistuneiden ryöstöjen ja väkivallantekojen määrä on yli kaksinkertaistunut Ruotsissa vuosien 2016 ja 2019 välillä. Osa tekijöistä on jopa alle 15-vuotiaita, eikä heitä siksi voi tuomita rikoksista oikeudessa.

Alaikäisiin kohdistuneiden ryöstöjen ja väkivallantekojen määrä on yli kaksinkertaistunut Ruotsissa vuosien 2016 ja 2019 välillä.

Poliisin tilastojen mukaan viime vuonna ryöstettiin 2 484 alaikäistä. Tekijät ovat usein alaikäisiä, jopa alle 15-vuotiaita, mikä on Ruotsissa rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja.

Poliisin mukaan yli 6 100 alle 15-vuotiaan epäiltiin syyllistyneen väkivallantekoon alaikäistä kohtaan vuonna 2019. Määrä on kasvanut 35 prosenttia vuoden 2016 jälkeen.

Epäillyistä tyttöjä on 1 355, ja heidän määränsä on kasvanut lähes 80 prosenttia. Poikien määräkin on kasvanut yli 40 prosenttia.

– Nuorin, jonka kanssa olen ollut tekemisissä, oli 14-vuotias. Hän halusi nauhoittaa itse kuulustelun puhelimella todistaakseen kavereilleen, ettei ole laverrellut, sanoo nuorisorikollisuutta tutkiva poliisi Pia Vohl Ahlberg Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.

Nuoret kasvaneet haavoittuvilla alueilla

Poliisin mukaan on hyvin tavallista, että nuoret rikolliset tulevat niin kutsutuilta erityisen haavoittuvilta alueilta. Alueita yhdistää se, että niillä on jatkuvaa julkisilla paikoilla tapahtuvaa väkivaltaa, paljon rikollisia ja avointa huumekauppaa.

Viranomaisten mukaan väkivaltaiset ryöstöt ovat myös raaistuneet viime vuosina. Niihin kuuluu myös uhrin nöyryyttämistä ja hiljaiseksi uhkailemista.

Vohl Ahlberg ja kollega Susanne Thornberg kertovat SVT:lle, että nuoret rikolliset ryöstävät usein ryhmissä, naamioituvat ja pukeutuvat samanlaisin vaatteisiin, jotta heitä olisi vaikeampi tunnistaa.

– Rikoksista on tullut vaikeampia selvittää. Ihmiset eivät halua auttaa siinä. He pelkäävät, että heitä kutsutaan vasikoiksi, jos he kertovat, mitä on tapahtunut, Thornberg sanoo.

Myös laittomien uhkausten määrä lähes tuplaantui. 423 alle 15-vuotiasta epäiltiin laittomista uhkauksista vuonna 2019. Vuonna 2016 määrä oli 226.

Nöyryyttämisen ja uhkailun lisäksi ilmoitushalukkuutta vähentää se, että alle 15-vuotiaille jaettavat tuomiot koetaan hyvin lievinä. Väkivaltaisen ryöstön tekijät voivat saada teostaan nuorisorangaistuksen, jonka määrä mitataan tunneissa.

Screenshot_20200815-212655.jpg (68.19 KiB) Katsottu 2928 kertaa

Uhrien nöyryyttäminen uusi ilmiö

Toinen uusi nuorisorikollisuuteen liittyvä ilmiö on se, että ryöstäjät pyrkivät uhrinsa nöyryyttämiseen.

– Olen ollut tekemisissä tyttöjen kanssa, jotka päättivät ryöstön kaatamalla puolitoista litraa kolaa uhrin päälle. Ei ole mitään syytä tehdä sellaista, Vohl Ahlberg sanoo.

Toisessa paljon julkisuutta saaneessa tapauksessa 18-vuotiaan ruotsalaismiehen kimppuun käytiin työmatkalla. Ensin hänet pahoinpideltiin, ja sen jälkeen toinen hyökkääjistä virtsasi hänen päälleen. Koko tapahtumasarja videoitiin.

Vohl Ahlberin mukaan syynä voi olla halu alistaa uhria. Nöyryytyksen olisi lisäksi tarkoitus toimia samalla tavoin kuin laittoman uhkauksen: estää uhria puhumasta poliisille.

17.8.2020
https://www.kansalainen.fi/ruotsalaiset ... ivallasta/

IMG_3513-750x750.jpg (36.71 KiB) Katsottu 2497 kertaa

Ruotsalaiset naiset vastustavat kovempia rangaistuksia jengiväkivallasta

Yli puolet ruotsalaisista uskoo, että jengiväkivalta tulee lisääntymään tulevaisuudessa, että mutta silti suurin osa naisista vastustaa kovempia rangaistuksia. Rangaistusten sijaan naiset uskovat sosiaalisiin ponnisteluihin, mikä Ruotsissa on epäonnistunut pahan kerran viimeksi kuluneiden 20-30 vuoden aikana.

Suuri osa ruotsalaisista uskoo yhä, että viranomaisten ”kiltteys” on paras keino jengirikollisuutta vastaan. Kun tutkimuslaitos Sifo kysyi, mitä toimenpiteitä tulisi ottaa käyttöön, 54 prosenttia naisista vastasi, että tärkeintä on investoida sosiaalisiin ponnisteluihin. Miehistä 32 prosenttia vastasi samoin.

Miehistä 49 prosenttia uskoo, että jengiväkivallasta tulisi rangaista ankarammin, mutta naisista samoin kokee vain 34 prosenttia.

Alle 18-vuotiaiden rangaistusten kiristämiseenkään ei uskota. Vain 31 prosenttia vastaajista kokee, että nuoria ei saisi päästää vakavista rikoksista niin helpolla kuin nykyään.

Edes poliisivoimien kasvattamiseen ei uskota. Vain 48 prosenttia kaikista vastanneista kokee, että poliisien määrän nostaminen olisi tärkein toimenpide jengirikollisuutta vastustettaessa.

Lähes kaksi kolmesta vastaajasta ei usko minkäänlaisten rangaistusten kiristysten olevan tarpeellisia.

Sukupuolen lisäksi myös puoluekanta erottuu vastauksissa. Kaksi kolmesta ruotsidemokraattien äänestäjästä arvostaa eniten ankarampia rangaistuksia, ja jopa moderaattien äänestäjät pitävät tärkeimpänä ratkaisuna korotettuja rangaistuksia 58 prosentilla. Sosiaalidemokraattien joukossa vain 33 prosenttia pitää tiukempia rangaistuksia ensisijaisena ratkaisuna, ja vasemmistopuolueilla luku on 15 prosenttia.

Sen sijaan vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueiden äänestäjien joukossa kolme neljästä uskoo, että sosiaaliset ponnistelut olisi asetettava etusijalle, mutta myös sosiaalidemokraatit ja keskustalaiset puolueet katsovat, että sosiaaliset ponnistelut ovat keskimääräistä tärkeämpiä, 59 prosenttia ja 64 prosenttia. Ruotsidemokraattien äänestäjistä sosiaalisia ponnisteluita tukisi 15 prosenttia.

Sifon tutkimuksesta kertoi mm. Expressen.

Ruotsalaisilla on hellyyttävän vahva usko muun muassa koulutuksen rikollisuutta ja jengiytymistä ehkäisevään vaikutukseen. Tästä saimme lukea mm. viime syksynä Ylen Ruotsin kirjeenvaihtajan Kirsi Heikelin teksteistä.

Koulutus ja oppiminen ovat olleet Ruotsissa yksi syksyn puheenaiheista, sillä niin kärkipoliitikot kuin viranomaiset ovat nimenneet hyvän koulutuksen tärkeimmäksi keinoksi ehkäistä rikollisjengeihin ajautumista.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11098807

Kannattaa kuitenkin selata muutamia viestejä taaksepäin tässä ketjussa, niin muistuu mieleen, mitä ruotsalaiset nuoret tekevät omille ja nuorempien lasten kouluille. Aivan, he polttavat niitä!

Jo kaksitoista tulipaloa Lundin kouluissa neljän kuukauden aikana

Screenshot_20200818-010347.jpg (64.96 KiB) Katsottu 2497 kertaa

Kannattaa lukea myös syksyllä 2019 julkaistu kirjoitus Kokemuksia ruotsalaisesta peruskoulusta, jossa suomalainen opettaja kertoo työkokemuksistaan Ruotsista. Kyseinen opettaja työskenteli Gotlannin saarella, mitä pidetään Ruotsissa rauhan tyyssijana ja lintukotona.

Toki Ruotsissa on muitakin ns. pehmeitä keinoja nuoriso- ja jengirikollisten kanssa työskentelemiseen. Viime vuonna Malmön poliisi tarjosi jengirikollisille pizzaa tilaisuudessa, jossa poliisi yritti päästä puhumaan rikollisjengiläisten kanssa. Ruotsin poliisi on myös aiemmin järjestänyt vastaavia tilaisuuksia ja niissä on tarjottu mm. kahvia ja pullaa.

Muistaakseni tästä samasta ketjusta löytyy myös lehtileike, josta saa lukea ruotsalaisten kasvatusmetodista. Länsinaapurin viranomaiset nimittäin veivät aikoinaan nuorisorikollisia Karibialle purjehtimaan, koska heidän uskottiin jääneen paitsi paljosta. Karibian purjehduksen avulla nuoria pyrittiin voimaannuttamaan ja heidät yritettiin tehdä osalliseksi hyvistä asioista.