PPK 1995
Erään kuristajan kuva
Komisario Antero Lillsompi
Tämä on tosi tarina oululaisesta Pekasta, joka on alle 30-vuotiaana tuomittu hovioikeuden päätöksellä kolmannen kerran henkirikoksesta vankeustuomioon. Jukan elämä ei ole ollut helppoa, mutta vaikeasti on mitattavissa se suru mitä Jukka on uhreilleen ja heidän omaisilleen aiheuttanut. Oulun rikoshistoria ei sotien jälkeen tunne vastaavanlaista tapausta ja koko Suomenkin mittapuun mukaan Jukan tapausta voidaan pitää harvinaisena. Jukan tarina perustuu tuomioistuimissa kertyneeseen aineistoon ja osittain henkilökohtaiseen tuntemukseen.
Kiltti, rauhallinen ja ujo lapsi
Mutta aloitetaanpa alusta. Jukka syntyi vanhempiensa avioliittoon vuonna 1965. Avioliitto oli isälle kolmas ja äidille toinen. Jukalla on vanhempi sisarpuoli äidin ensimmäisestä avioliitosta ja nuorempi sisar puoli isän toisesta avioliitosta. Jukan suhde sisaruksiinsa on aina ollut hyvä. Jukka on syntynyt maailmaan 2–3 viikkoa yliaikaisena, mutta hänen lapsuudenaikainen kehityksensä on ollut ulkoisesti normaali. Jukalla on ollut viiden vuoden ikäisenä kallonmurtuma ja pimeänpelkoa. Hän on ollut ujo ja hiljainen ja hänellä oli R-vika, minkä vuoksi hän kävi puheterapiassa 7–8-vuotiaana. Jukka sairasti vesirokon 13-vuoden ikäisenä, jonka jälkeen hänen luonteensa muuttui. Lapsena Jukka oli luonteeltaan kiltti, rauhallinen ja kova leikkimään omissa oloissaan. Jukalla oli jo lapsena vilkas mielikuvitus ja hän oli leikeissään kestävä, mielialaltaan vaihteleva, hiljainen, totinen, helposti itkevä ja loukkaantuva.
Hänellä oli myös taipumusta valehteluun ja joutui 15-vuotiaasta lähtien usein viranomaisten kanssa tekemisiin. Jukka on kasvanut vanhempiensa luona ja kotoaan hän lähti 18-vuotiaana Keravan nuorisovankilaan. Jukan rikokset koostuivat pääasiassa erilaisista omaisuusrikoksista. Jukka joutui olemaan paljon yksin äidin työn vuoksi, joka oli ilta- ja yötyötä, mikä on voinut vaikuttaa häneen haitallisesti. Jukan peruskoulu jäi kesken, vaikka hän kävi sairaalakoulua paikallisen keskussairaalan psykiatrisella osastolla. Koulut ja kurssit ovat jääneet koulukammon vuoksi kesken. Opinnoissaan Jukka oli alkuun menestynyt kiitettävästi ja myöhemmin heikosti. Jukka jäi usein syyttä pois koulusta vanhempien tietämättä ja vietti aikaansa kaupungilla kavereidensa kanssa. Koulutovereihin Jukka suhtautui kiusoittelevasti ja oli helposti johdatettavissa. Lahjakkuudeltaan Jukka oli isänsä arvion mukaan keskitasoinen.
Levoton, helposti kiivastuva ja rohkea aikuinen
Täysikasvuisena Jukka oli alkoholiin taipuvainen ja alkoholi muutti hänen luonteensa kokonaan. Jukka on aloittanut alkoholin käytön 15-vuoden iässä. Hu malassa Jukka on ärtyisä, riidanhaluinen ja muuttuu väkivaltaiseksi, mitä hän ei selvinpäin itse usko. Jukalle on kertynyt vuosien mittaan useita juopumuspidätyksiä. Jukan vanhemmat erosivat erimielisyyksien takia vuonna 1971. Jukan isovanhemmissa, sedissä ja enoissa on ollut mielisairautta, hermostuneisuutta ja juoppoutta.
Jukan luonnetta täysikasvuisena kuvaavat sattuvimmin levoton, rauhaton, mielialaltaan vaihteleva, mielipiteissään kiihkeä, helposti kiivastuva ja liikuttuva, epäluuloinen, herkkä, itsepäinen, joustamaton, rohkea, varma itsestään, huolellinen, siisti, huvittelun haluinen ja uskonnosta piittaamaton. Jukalla on lisäksi taipumusta vilpistelyyn, epärehellisyyteen ja teeskentelyyn. Ansionsa Jukka käyttää pääasiallisesti huvitteluun. Vapaa-aikansa hän viettää lukemalla etenkin väkivaltarikollisuutta ja katsomalla televisiota ja videoita.
Omaiset ovat pitäneet Jukkaa luonteeltaan poikkeavana ja omituisena äkkipikaisen, itsepäisen ja peräänantamattoman käytöksensä vuoksi. Häntä ei pidetä täysijärkisenä muistamattomuuden, sekavuustilojen, pakkoajatusten, pelkojen, omituisten puheiden tai tekojen sekä epäsäännöllisten elämäntapojensa vuoksi. Jukka on ollut hoidettavana paikallisessa keskussairaalassa, sillä hän on usein vaikuttanut hermostuneelta, kärsinyt unettomuudesta ja nähnyt painajaisia. Lähiomaisten arviot Jukan henkilöstä eivät ole mairittelevaa luettavaa.
Äidin kuolema
Illalla elokuun 25. päivänä 1985 Jukka oli yhdessä äitinsä ja tämän miesystävän kanssa juonut ravintolassa runsaasti alkoholia. Seurue oli mennyt jatkoille äidin asunnon kautta lähikunnassa sijaitsevaan motelliravintolaan, jossa äidin miesystävä asui. Alkoholin nauttimista oli jatkettu miesystävän huoneessa. Jukka oli lähtenyt seuraavan päivän puolella kello viiden aikaan äitinsä kanssa motellista taksilla molempien yhteiselle asunnolle.
Jukan isä oli elokuun 26. päivänä 1985 yrittänyt käydä entisen vaimonsa asunnossa sopimuksen mukaisesti tapaamassa Jukkaa. Isä oli soittanut ovikelloa, mutta kukaan ei ollut avannut. Kun isä oli seuraavana päivänä elokuun 27. päivänä 1985 yrittänyt soittaa entiselle vaimolleen saamatta vastausta hän oli Jukan mummolta saamallaan avaimella lähtenyt katsomaan, miksei entinen vaimo vastaa. Isä oli tällöin löytänyt entisen vaimonsa kuolleena sängystään ja hälyttänyt heti poliisit. Poliisiasemalla isä kertoi entisen vaimonsa surmatun, koska hän ei uskonut tämän kuolleen luonnollisesti ja pelkäsi Jukalla olevan osuutta tekoon. Poliisi lähti paikalle tutkimaan henkirikosta, mutta mitkään päälle päin nähtävissä olleet seikat eivät antaneet epäillä äidin kuolleen toisen käden kautta, josta syystä ruumiinavaus suoritettiin vasta syys kuun 2. päivänä 1985. Ruumiinavauksessa todettiin äidin kuolleen kuristamalla. Keuhkojen mikroskooppisessa tutkimuksessa todettu äkillinen verentungos ja verenvuoto keuhkorakkuloihin sopii sekä sydänlihasvian aiheuttamaan äkilliseen sydämen vajaatoimintaan, kuin myöskin kuristamisesta aiheutuneisiin hengitysvaikeuksiin.
Jukka ja Jukan äidin miesystävä pidätettiin heti alustavien ruumiinavaustulosten tultua tietoon. Ensimmäisessä kuulustelussa syyskuun 3. päivänä 1985 Jukka ei varmuudella muistanut lähteneensä motellista. Hän kertoi lähes puolentoista vuorokauden tapahtumien olevan täysin hämärän peitossa. Jukka kertoi pyrkineensä yöksi serkkunsa luokse, mutta serkku kiisti Jukan käyneen hänen luonaan.
Seuraavassa kuulustelussa Jukka ei muistanut palanneensa motellista kotiinsa ja sanoi varmuudella muistavansa nukkuneensa elokuun 26.–27. päivien 1985 välisen yön heinäladossa. Myöhemmin Jukka muutti kertomustaan ja kertoi motellista lähdön jälkeen seuraavan muistikuvan olleen, kun hän elokuun 26. päivänä oli tullut äitinsä asunnolle ja löytänyt tämän sängystään. Jukka on kertonut tällöin antaneensa äidilleen tekohengitystä. Koska äidissä ei ollut mitään elonmerkkejä, Jukka kertoi menneensä shokkiin ja poistuneensa asunnosta ja viettäneensä seuraavan yön heinäladossa. Jukka ei osannut selittää, missä hän olisi ollut elokuun 26. päivänä kello 05.00–12.00 välisen ajan. Myöhemmin Jukka kertoi ajaneensa elokuun 26. päivänä aamupäivällä polku pyörällä kotiinsa ja löytäneensä äitinsä kuolleena ennen kello yhtätoista. Jukka kiisti johdonmukaisesti surmanneensa äitinsä ja hänet jouduttiin vapautta maan syyskuun 19. päivänä 1985. Myös syyttäjä tutustui kertyneeseen esitutkinta-aineistoon ja katsoi ettei tässä vaiheessa ollut edellytyksiä syytteen nostamiselle. Jutun tutkinta keskeytyi seuraavaan kesään saakka.

- Äiti löytyi kuolleena tästä vuoteesta.jpg (183.16 KiB) Katsottu 2224 kertaa
Nuoren tytön tappo
Heinäkuun 26. päivänä 1986 Jukka oli päivänmittaan nautiskellut useita pulloja keskiolutta. Myöhemmin Jukka oli ottanut ravintolassa useita grogeja ja muutaman tuopin A-olutta. Kello 21:n jälkeen Jukka oli tavannut ravintolan läheisyydessä 12-vuotiaat koululaiset Titan ja Katjan, jotka hän oli suostutellut lähtemään mukaansa isänsä asunnolle tarjoamalla näille muutaman kympin rahaa alkoholin kantamisesta. Tytöt olivat suostuneet ja matkalla Jukka oli uhannut tappaa kaksi vastaan tullutta vierasta poikaa, sekä nimitellyt Tittaa useaan otteeseen oululaisittain ”pöljäksi”.
Seurueen tultua asuntoon Jukka oli tyttöjen kanssa etsiskellyt avaimiaan noin 15 minuutin ajan ja an tanut tytöille lisää rahaa. Titta oli mentyään asunnon parvekkeelle tervehtinyt tuttua poikaa. Jukka oli hermostunut ja työntänyt tai tuupannut Katjan vaatehuoneeseen ja lukinnut oven. Välittömästi Jukka oli kaatanut Titan lattialle ja kuristanut tätä vyöllä kaulasta. Katja oli kuullut komeroon Jukan huohottamista ja Titasta lähtevää ikään kuin kuplimista muistuttavaa ääntä.
Muutaman minuutin kuluttua Jukka oli päästänyt Katjan vaatehuoneesta ja kehottanut tätä asettumaan makuulle ystävänsä viereen. Jukka oli sanonut haluavansa olla sukupuolisuhteessa Katjan kanssa. Katja oli kieltäytynyt ja vastustellut. Titan vielä äännellessä Jukka oli vielä kuristanut häntä käsin. Jukka oli painanut Katjaa kaulalta.
Katja oli saanut riuhtaistua itsensä irti ja päässyt kirkuen pakenemaan porraskäytävään. Jukka oli lähtenyt perään ja kehottanut samassa rapussa asunutta mieshenkilöä soittamaan paikalle poliisit. Jukka oli paennut läheiseen metsään ja huutanut vielä mennessään nyrkkejä heristellen tappavansa kaikki. Jukka tavoitettiin jonkin ajan kuluttua poliisikoiran avulla läheisestä metsiköstä. Kun Jukkaa oltiin kuljettamassa poliisilaitokselle, tämä oli itkeskellyt ja kysellyt äitiään sekä vaatinut, että äiti täytyy hakea paikalle puolustamaan häntä. Vielä Jukka oli kertonut tappaneensa huoran ja että otettuaan viinaa hänelle tulee halu tehdä väkivaltaa naisille.
Oikeuslääketieteellisessä päihdetutkimuksessa heinäkuun 26. päivänä kello 22.40 Jukan verenalkoholipitoisuus oli l,75 %c. Oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa Titan todettiin kuolleen kuristamiseen. Välittömästi pidättämisensä jälkeen tapahtuneessa kuulustelussa Jukka oli arvioinut tyttöjen iäksi 15–16 vuotta ja että hän oli aikonut maata tytöt. Jukka kertoi uskoneensa, ettei Titta ollut kuollut.

- Katja työnnettiin ja suljettiin vaatekomeroon, minne hän kuuli Jukan huohottamista ja Titasta lähtevän, kuplimista muistuttavan äänen.jpg (126.33 KiB) Katsottu 2224 kertaa

- Tekoväline. Kapea vyö.jpg (73.44 KiB) Katsottu 2224 kertaa
Tunnustaa äidin surman
Tultuaan pidätetyksi Titan surmasta Jukka oli kuulustelussa heinäkuun 27. päivänä 1986 yöllä tunnus tanut surmanneensa äitinsä elokuun 26. päivänä 1985 kuristamalla. Jukka kertoi tappaneensa äitinsä, koska tämä ei ollut pystynyt vapauttamaan häntä vankilasta aiemmin ja koska tämä seurusteli miesystävän kanssa ja sisarpuolen täytyi muuttaa pois äidin asunnosta. Edelleen Jukka kertoi riitaantuneensa äidin kanssa tämän nalkutuksesta. Jukka kertoi puristaneensa äitiä kaulalta molemmin käsin lyhyen aikaa ja tämä oli mennyt yhtäkkiä veltoksi. Hän oli tästä säikähtänyt ja antanut äidille tekohengitystä sekä poistunut asunnosta. Kahdessa ensimmäisessä kuulustelussa Jukka oli väittänyt äidin miesystävän olleen paikalla surman tapahtuessa, mutta myöhemmin hän oli perunut nämä puheet. Vielä heinäkuun 31. päivänä 1986 kuulustelussa Jukka oli edelleen myöntänyt surmanneensa äitinsä, vaikkei hän aiempien kuulustelujen tavoin mieltänytkään tämän kuolleen.
Seuranneissa tuomioistuinkäsittelyissä Jukka kiisti aiemmat myöntämisensä ja kertoi tunnustukset tehdessään olleensa yhdistetyssä lääke- ja viinatokkurassa.
Syyttäjä vaati alioikeudessa Jukalle rangaistusta muun ohella äitinsä murhasta ja Titan osalta murhasta, väkisinmakaamisyrityksestä ja lapseen kohdistuvasta haureudesta sekä Katjaan kohdistuneesta murhan yrityksestä, väkisinmakaamisyrityksestä ja lapseen kohdistuneesta haureudesta.
Jukka tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla olevana kahdesta taposta ynnä muusta yhdeksäksi vuodeksi seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen. Hovioikeus ei olennaisesti muuttanut Jukan tuomiota.
Äidin surman rikosnimikkeeksi muuttui pahoinpitely ja kuolemantuottamus. Jukka istui vankilassa noin kuusi vuotta, ja vapautui sieltä toukokuussa 1992.
Tappo toukokuun 31. päivänä 1993 Kempeleessä
Sairaankuljetuksesta ilmoitettiin Oulun poliisille kesäkuun 1. päivänä 1993 kello 09.29, että Jukan mummon asunnossa Kempeleessä on vainaja ja että asiaan saattaa liittyä rikos. Vainaja oli 42-vuotias myyjä, Arja. Löytöhetkellä Arja makasi asunnon lattialla selällään, jalat WC-pytyn päällä. Löytöasennosta voitiin päätellä, että Arja oli siirretty löytöpaikkaan. Arja oli pukeutunut sinipunaiseen tuuli pukuun. Arjan kaulalla oli uurre, mikä viittasi kuristamiseen.
Poliisin tietoon oli heti tullut, että Jukka oli ollut Arjan ja parin mieshenkilön kanssa toukokuun 31. päivänä 1993 noin kello 17.00–18.00 aikaan paikallisessa ravintolassa. Jukka oli poistunut Arjan kanssa ravintolasta ja myöhemmin Jukka oli soittanut ravintolaan, että hän palaa takaisin kello 19.30 mennessä. Jukka ei ollut kuitenkaan palannut.
Jukka oli soittanut myös sisarpuolensa miehelle kello 18.45 aikaan ja pyytänyt tätä heti ravintolaan. Kun Jukkaa ei ollut kuulunut ravintolaan, sisarpuolen mies oli käynyt soittamassa Jukan mummon asunnon ovikelloa, mutta kukaan ei ollut tullut avaa maan.
Jukka luonnollisesti etsintäkuulutettiin ja pidätetyinkin melko pian. Jukka kiisti esitutkinnassa surmanneensa Arjan ja selitti, että hän oli Arjan kanssa mennyt mummonsa asunnolle ravintolasta, kuten todistajat olivat kertoneetkin. Jukka kertoi poistuneensa asunnosta yksin ja lähteneensä joko kello 19 tai kello 20 lähteneellä linja-autolla Ouluun. Hänen mukaansa joku ulkopuolinen hänelle tuntematon henkilö oli surmannut Arjan ja että hänelle on järjestetty ansa. Arjan tehtävänä piti Jukan mukaan olla ainoastaan aseen toimittaminen eräälle romaanimiehelle.
Omista naissuhteistaan Jukka kertoi, että hänellä on vakituinen tyttöystävä, eikä hänellä ole vaikeuksia naisten kanssa. Useiden todistajien mukaan tosi asiaksi kuitenkin jäi, että Jukka ja Arja olivat menneet yhdessä Jukan mummon asuntoon, jossa nämä olivat olleet jonkin aikaa. Jossakin vaiheessa asun nosta oli kuulunut miehen ja naisen välinen tiukkasävyinen keskusteluja sen jälkeen voimakas tömäys. Pian tömäyksen jälkeen asunnosta oli poistunut yksi henkilö, eikä kyseisen illan aikana asunnolta ollut kuulunut mitään ylimääräisiä ääniä. Todistajien kertomusten mukaan Jukan puheet ns. kolmannesta miehestä eivät pitäneet paikkaansa.
Jukka oli alioikeuskäsittelyn aikana mielentilatutkimuksessa, jonka tuloksena Jukan todettiin toteuttaneen teon täydessä ymmärryksessä. Jukka tuomittiin taposta ynnä muista vähäisemmistä rikoksista yhdeksäksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Jutun kaikki osapuolet valittivat tuomiosta hovioikeuteen.
Pian alioikeuden tuomion jälkeen Jukka otti yhteyttä jutun tutkijoihin ja halusi kertoa asian, niin kuin se tapahtui.
Jukka myönsi surmanneensa Arjan, mutta piti surmaa vahinkona, ei tahallisena. Arjan asiana oli toimittaa ase eräälle henkilölle, niin kuin alun perin oli ollut tarkoituskin.
Muutamien puhelinsoittojen jälkeen Jukka oli kertonut Arjalle seksuaalisesta poikkeavuudestaan ja ehdottanut tälle sitomista ja muita masokistisia seksiasioita. Arja oli näistä kieltäytynyt ja mennyt hämilleen. Tämän jälkeen kummankin ollessa asunnon eteisessä Jukka kertoi ottaneensa jostakin kankaisen vyön ja laittaneensa sen Arjan kaulan ympärille, sekä kuristaneensa niin, että vyö meni kaulan alta ristiin. Jukka ja Arja olivat, seisseet vastakkain, kasvokkain ja Jukka oli kuristanut vetämällä vyötä arvionsa mukaan 20–30 sekuntia. Arja oli lysähtänyt lattialle hitaasti ja jäänyt makaamaan.
Jukka oli kertomansa mukaan hätääntynyt ja mennyt paniikkiin. Jukka oli elvytysmielessä vetänyt Arjan vessaan, nostanut jalat pöntölle ja läpsinyt tätä kasvoihin. Tämän jälkeen Jukka oli poistunut asunnosta ja mennyt Ouluun linja-autolla. Esitutkinnassa oli kuultu myös Jukan naistuttavaa, jonka kanssa Jukka oli aiemmin harrastanut masokistista seksiä.
Hovioikeudessa kuultiin todistajana Arjan ruumiinavauksen suorittanutta oikeuslääkäriä, joka kertoi kuristamisen tapahtuneen takaapäin ja että Arjan oli täytynyt jollakin tavalla vastustella kuristamista. Hovioikeus ei pitänyt Jukan kertomusta uskottavana, vaan Jukka tuomittiin samoista rikoksista kuin alioikeudessakin sillä erotuksella, että Jukan tuomiota korotettiin vuodella.
Samalla oikeus päätti, että Jukka voidaan edellä olevan päätöksen perusteella sulkea pakkolaitokseen