Pete31 sivulla 2:" nykyään tie tulilahteen muuten menee eri kautta kuin silloin. ennen ajettiin nykyistä tulisalmentietä n 300 m jonka jälkeen tie haarautui ja vasenta uraa pääsi alueelle ja oikea vei talon pihaan josta tietääkseni lapiokin lainattiin haudan kaivuuseen. nykyään pääsee kun kääntyy hieman ennen mäessä olevasta tiehaarasta laskettelurinteelle ja huolto keskuksen luonta kävelee ns pururataa tulilahden rantaan laskettelurinteen rakennus sijaitsee silloisella leirialueen parkkipaikalla jossa se riukuaitakin oli alueen porttina. näköalapaikka oli silloin se vasemmalla oleva mäentöppyrä joka on paljon matalampi kuin laskettelu mäki."
Sivulla 22 Scythe kirjoittaa: " En ajanut aivan Pääskyvuoren laskettelukeskuksen rakennukselle asti, vaan poikkesin vanhalla koslallani jo aikaisemmin oikealle, eli metsittyneelle ajouralle. Vastapäätä oli ainakin yksi talo, jonka koira kyllä heti ilmoitti tulijasta. Ajoin n. 10 m ja jatkoin siitä kävellen, käännyin vasemmalle uralle, ylitin sähkölinjan ja jatkoin matkaa halki komean mäntymetsän, sitten kelkka-tai hiihtouran yli rinnettä alas pitkin heikkokuntoista vanhaa ajouraa. Tulilahti siintelikin pian siinä edessäni.
Olin aikaisemmin kuvitellut surmarannan maastoltaan hieman tasaisemmaksi. Totesin että leirintäalue sijaitsi ideaalipaikalla, jos joku halusi seurata leiriläisten tekemisiä. Vuonna 1959 leirintäalueen ranta ei ollut läheskään niin metsittynyt ja ryteikköinen.
Tulilahden vastaranta oli lähellä, vain 150-200 metrin päässä. En käynyt siellä, mutta sieltä näki surmapaikalle aivan varmasti hyvin paljaalla silmällä, samoin myös suon suunnalta (johon tyttöjen hauta kaivettiin) ja todennäköisesti myös saaren suunnalta.
Tulilahden surmapaikan ranta näytti olevan vielä kalamiesten käytössä, tosin jäljistä päätellen ei enää kovin ahkerassa käytössä. Laituria ei enää ole olemassa. Rannalla oli pari venettä, risaisia katiskoja ym. vanhaa kalastusrompetta. Jatkoin matkaa oletetulta teltan paikalta tyttöjen hautapaikalle. Matkaa sinne oli reilu 200 m. Paikalle vei heikko polku, mutta maasto oli metsittynyt ja koskemattoman näköinen. Maasto oli melko kivikkoista lähes koko matkan. Matkalla ohitin haudankaivaja Veerti Koikkalaisen verkkomajan paikan, jossa oli enää vain pinottuna puretun majan lahoa rakennusmateriaalia sekä jotain irtoroinaa.
Surmattujen tyttöjen hauta sijaitsee parikymmentä metriä verkkomajan paikalta lahden pohjukkaan päin. Vesijohdosta kertova suuri KAAPELI-kyltti oli melko lähellä hautapaikkaa, joka sijaitsee noin 5 metriä järven rannasta. Vuonna 1959 vesiraja oli jopa 15 metriä hautapaikasta. Haudalla oli kaksi puista ristiä, toinen ilmeisen paljon toista ristiä vanhempi laudasta tehty ja toinen oli uudempi koivusta tehty, siinä kaiverrettuna vuosiluku 1959. Hautapaikka veti hiljaiseksi ja pisti miettimään. "
Sivulla 25 Valdovas kirjoittaa: "Tuolla ylempänähän on erilaisia ajo-ohjeita jo annettukin, mutta tässä vielä eräältä toiselta palstalta napattu ohje. En tosin ota mitään vastuuta sen oikeellisuudesta, mutta sehän sopii teemaan hyvin, Savossa kun murhapaikka nyt sattuu sijaitsemaan...
Olimme tänä kesänä (2006) etsimässä surmapaikkaa ja löysimmekin sen. Heinäveden matkailuinfossa ei osattu auttaa, mutta paikallinen ikäihminen muisti tapauksen hyvin ja osasi neuvoa paikan tarkasti. Paikalla ei enää ole vuosiin ollut leirintäaluetta, eikä sinne mene enää ajokelpoista tietäkään. Paikka on muutenkin kasvanut umpeen ja toisaalta myös vanhoja puita on kaadettu.
Tässä ohje: Aja heinäveden kirkonkylästä Varkauteen päin ja käänny oikealle Pääskyvuoren laskettelukeskukseen. Huoltorakennuksen takaa lähtee polku ylös mäkeen. Lähde kulkemaan latupohjaa vasemmalle ja kulje laavun ohi. Vasemmalla siintelee Kermajärvi. Kulje seuraavaan latu-/moottorikelkkareittien risteykseen ja käänny rinnettä pitkin alas rantaan ja olet surmapaikalla.
Siinä on nykyisin viitat hiihtäjiä ja moottorikelkkailijoita varten ja kyltissä lukee Tulilahti. Paikka
täsmää täysin Aake Jermon kirjassa (Murha ei vanhene koskaan) olevan piirroksen kanssa. Matkaa on
ehkä n. 1 km. Suorempiakin reittejä voi olla, mutta tätä pitkin osaa paikkaa tuntematon varmemmin perille."
ABC sivulla 25: "Nuo ohjeet paikalle eivät kyllä pidä paikkaansa, sen paikalla olevan pömpelin jälkeen on käännyttävä oikealle ylös rinteeseen eikä vasemmalle. Alkuperäinen tie leirintäalueelle on nykyisin vain surkea polku, jonka alun löytämisessäkin voi mennä hiukan aikaa. Helpoimmin paikan löytää katsomalla kartasta miten nykyiset pururadat menevät, ja miten yksi niistä laskeutuu harjanteen päältä alas Tulilahden rantaan."
Valdovas sivulla 25: "No hyvä, että sanouduin irti niiden oikeellisuudesta jo heti valmiiksi! Tosin niissäkään ei käsittääkseni tarkkaan ottaen sanota, että huoltorakennuksen (pömpelin?) takaa käännyttäisiin vasemmalle, vaan ylös rinteeseen ja vasta sitten vasemmalle:
Huoltorakennuksen takaa lähtee polku ylös mäkeen. Lähde kulkemaan latupohjaa vasemmalle ja kulje laavun ohi.
Vaikea tosin sanoa, kun en itse ole paikalla ollut eikä ole karttaa käytettävissä. Vieläkö tuo kuvauksessa mainittu laavu on muuten olemassa?"
ABC sivulla 25: "Joo joo, mutta se menee silti vikaan! Kun noustaan latupohjaa ylös, niin vasemmalla on pudotus alas Multaniemen rantaan."
Sivulla 26 on Papillonin laittamat valokuvat: Kiitos niistä!
Nyt viime päivinä on ketjussa ollut esillä kolme valokuvaa hautapaikalta. Kuva jonka minä laitoin oli näkymä hautapaikalta eteenpäin Tulilahden perimmäistä poukamaa kohden. Hautapaikka ei sijainnut perimmäissä pohjukassa, siitä olen aivan varma, vaan eräässä Tulilahden poukamassa. Rantaviiva ei ollut suora vaan siinä oli lahtea ja niemeä välissä.
Toisessa kuvassa jossa näkee hauttristin on kuva otettu lahden suuta ja leirialuetta kohden. Kuvassa näkee Saunasaaren ja Tulinemen kärjen. Aivan Tulinemen perimmästä pohjukasta ei nää saarta ja Tuliniemeä erikseen. Saari jää Tuliniemen kärjen taakse tai näyttää kuin saari olisi jatkoa Tuliniemen kärjelle. Välimatkaa sieltä Saunasaareen on yli puol kilometriä. Hauatpaikalta saareen on noin 300 metriä. Kuvassa olevat veneet voivat olla poliisien tai sammakomiesten siihen laittamia. Siinä ei ollut siihen aikaan veneitä.
Kolmas kuva, tämä viimeisin kuva, on otettu haudan takaa järven puoleta ja siinä näkee hautapaikan vieressä olevaa mastoa. Kävelin hautapaikalle kuvan oikeasta reunasta kesällä -60 ja siinä oli aukeaa kuten kuvassa näkee. Kauenpana metsän reunassa oli puupinoja joten keväällä -59 on hakattu joitakin puita alueelta ja ehkä samana keväänä istutettu jonkun verran kuusia samaan paikkaan.Tuskin kuusentaimet juurtuivat parissa kuukaudessa niin että niitä olisi ollut vaikea nyppiä kädellä irti maasta. Olen ollut kerran nuorena kokonaisen päivän istuttamassa kuusia. Pojat tekivät rautakangilla reiän maahan ja me tytöt nakkattiin kuusentaimi reikään ja pojat sitten tallasi jaliloillaan hieman reiän ympäriltä jotta kuusi seisoisi tanakasti maassa.
Kukaan paikallisista ei mennyt Tulinniementietä lahden perukkaan ja siitä hautapaikalle. kiakki menivät leiralueen, siis Multaniemn kautta telttapaikalle ja siitä oiekalle noin 200-250 metriä hautapaikelle.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=FI
Scythe sanoo näkevänsä kuvassa puron oikealla puolen mutta minä en nää puroa, eikä siinä puroa ollutkaan.