MURHA.INFO

Kuten edellisessä Saaren tapauksessa, niin myös tässä Tulilahden tapauksessa haudalle asetetut taimet eivät toimineet hämäyksenä, vaan johdattivat etsijät löytämään haudan paikan. Näinhän siinä näyttää käyneen. Tulilahden tapauksessa taimia oli peräti 9 kpl. Olipa asettelijan tarkoitus ollut etsijöiden harhauttaminen tai etsijöiden avustaminen löytämään hauta, niin käytännössä se on toiminut tuolla jälkimmäisellä tavalla.

Sen ollessa tosiseikka että hauta sijaisi risukon laidassa on noinkin monen risun asettellulla pyritty siihen että hautaa ei löydettäisi.
Sehän on selväkin.
Se taas että hauta löytyi, saattaa johtua siitä että kyseiset taimet kuihtuivat, toisín kuin siinä vieressä olleet.
Johtiko nimenomaan tämä haudan löytymiseen, on epäselvää.

Sariola kirjoitti:Kuten edellisessä Saaren tapauksessa, niin myös tässä Tulilahden tapauksessa haudalle asetetut taimet eivät toimineet hämäyksenä, vaan johdattivat etsijät löytämään haudan paikan. Näinhän siinä näyttää käyneen. Tulilahden tapauksessa taimia oli peräti 9 kpl. Olipa asettelijan tarkoitus ollut etsijöiden harhauttaminen tai etsijöiden avustaminen löytämään hauta, niin käytännössä se on toiminut tuolla jälkimmäisellä tavalla.

Kyllikki Saaren suohaudalle lyöty männynoksa vihersi vielä löytöhetkellä, joten tästäkin voi päätellä sen tuodun paikalle vasta myöhään syksyllä. Olen kuitenkin tullut siihen johtopäätökseen, ettei tarkoituksena ollut johdattaa etsijöitä haudan jäljille. Tätä vastaan puhuu sekin, että tämä avustajaksi epäilty mies kaatoi koivuja suohaudan päälle aiemmin kesällä ja puheiden mukaan kantoi sinne jopa koiran raadon, ettei haudan yllä lennellyt naakkaparvi olisi herättänyt epäilyksiä.

Tulilahdellakaan en näe mitään syytä sille, miksi tekijät olisivat halunneet haudan löytyvän nopeasti. Ensinnäkin, miksi nähdä tuollainen vaiva hautaamisessa ja naamionnissa, jos kuitenkin haluaa ruumiiden löytyvän? Eikä tuossa mitään apua olisi tarvinnut muutenkaan antaa, sillä kyllä kai tekijätkin tiesivät tyttöjen löytymisen olevan vain ajan kysymys. Ei siellä Tulilahdella nyt loppujen lopuksi niitä hyviä hautauspaikkoja liiaksi ollut. Kyllä näillä tiedoilla uskon siihen, että taimet on lyöty haudalle vain lavastuksen vuoksi. Vielä kun otetaan huomioon tuo rankakasa.

Yksi mahdollisuus toki on sekin, että taimet on pystyttänyt joku muu kuin murhaaja. Ehkä teot nähnyt Runar Holmström? Tai Arne? Tämä on kyllä aika kaukaa haettua kuitenkin.

Ovatko nuo taimet vielä tallessa? Pystyisikö niitä nykyajan menetelmillä tutkimaan paremmin kuin vuonna -59? Entä Runarin puukko? On kyllä ollut melko totaalista tohelointia poliisilta , jos ne on jo hävitetty.

Pystyisikö niitä nykyajan menetelmillä tutkimaan paremmin kuin vuonna -59? Entä Runarin puukko? On kyllä ollut melko totaalista tohelointia poliisilta , jos ne on jo hävitetty.

Varmaan Runarin puukko on puhdistettu jo v. yks ja kaks ja jaettu omaisille. Niinhän Kyllikin pyörällekin tehtiin: annettiin uhrin isän puhdistettavaksi ja pois vietäväksi. Ja Bodomin uhrien vaatteet jaettiin omaisille palvottaviksi ja (arvatenkin ajan siisteysintoilun mukaan) pestäviksi.

Aikalaispoliisin teot kaikissa näissä tutkimuksissa ovat olleet sekoitus tohelointia ja sentimentaalisuutta.

Tässä kuva toisesta suunnasta, on se tuolla ja aiemmin ketjussa jossain, mutta siis uusiksi. Hieman kehno laatu, aukeamakuva. Onko niitä puskia vai ei:

Sariola mainostaa joka toisessa viestissään nähneensä vuolukuvan, ikäänkuin se olisi Neitsyt Marian ilmestykseen verrattava ihme.

Se on nähtävissä aiemmilla sivuilla, uusitaan hieman tarkempana tähän että muutkin kokevat saman ilmestyksen:

Onko tää nyt se puukon terä ja sitten sillä katkastu näre, vai mikä lie koivu, kuusi, kataja, vai honka, mänty, petäjä häh?

Jos tuo on puukon terä suurennettuna mikrofoniss..., eiku mikroskoopissa, niin eivät noi hommat voi täsmätä, tai se risu on ollut helvetin ohut vitsa.

Ja tuo puukonterän materiaali, jaa että tuollainenko on hyvä puukko, niin siis Mora Sariola?

Vertaahan Kauhavalaiseen, tai Marttinin leukuun, niin siinä on sullen puukon mallia, ei oo tuollainen tinan ja alpakan sekoitus, he!

Hienoa, että tuo kuuluisa vuolujälki-kuva tuli tähän kaikkien ihmeteltäväksi. Olen jo aiemminkin kirjoittanut tänne, että kuvan ylä- ja alaosa näyttävät olevan aivan eri mittakaavassa. Ylempänä puunsyyt erottuvat todella isoina, kun alaosassa puu on hyvin tasaista.
Muutenkin ihmetyttää miksi yläosassa jälki on niin ”rypyliäistä”. Puuhun on jäänyt koholle selvästi erottuvia puunsyitä, jotka eivät ole katkenneet sileästi puukon vuolusta. Ja miksi yläosan oikeassa laidassa on kaksi syvää uraa POIKITTAIN vuolujälkeen nähden?
Alaosa näyttää puukolla vuollulta, mutta yläosasta saa vaikutelman, että sitä on nirhitty jollain aika tylsällä esineellä, ja se on lopuksi repäisty poikki.

Hessu52 kirjoitti:Onko tää nyt se puukon terä ja sitten sillä katkastu näre, vai mikä lie koivu, kuusi, kataja, vai honka, mänty, petäjä häh?

Jos tuo on puukon terä suurennettuna mikrofoniss..., eiku mikroskoopissa, niin eivät noi hommat voi täsmätä, tai se risu on ollut helvetin ohut vitsa.

Ja tuo puukonterän materiaali, jaa että tuollainenko on hyvä puukko, niin siis Mora Sariola?

Vertaahan Kauhavalaiseen, tai Marttinin leukuun, niin siinä on sullen puukon mallia, ei oo tuollainen tinan ja alpakan sekoitus, he!

Hessu, siinä on kaksi vuolujälkeä, laitettuna niin ja näin, vierekkäin.
Ylempi on minun mielestäni Tulilahden naamiointirisu, alempi sitten verookki vastaava.

Voin olla väärässäkin, voi sitäkin olla jos siltä tuntuu, ei se ole kiellettyä.

Se on kiellettyä että väittää jotain asiaa faktaksi vaikka se ei sitä olekaan.

Ravadas kirjoitti:Hienoa, että tuo kuuluisa vuolujälki-kuva tuli tähän kaikkien ihmeteltäväksi. Olen jo aiemminkin kirjoittanut tänne, että kuvan ylä- ja alaosa näyttävät olevan aivan eri mittakaavassa. Ylempänä puunsyyt erottuvat todella isoina, kun alaosassa puu on hyvin tasaista.
Muutenkin ihmetyttää miksi yläosassa jälki on niin ”rypyliäistä”. Puuhun on jäänyt koholle selvästi erottuvia puunsyitä, jotka eivät ole katkenneet sileästi puukon vuolusta. Ja miksi yläosan oikeassa laidassa on kaksi syvää uraa POIKITTAIN vuolujälkeen nähden?
Alaosa näyttää puukolla vuollulta, mutta yläosasta saa vaikutelman, että sitä on nirhitty jollain aika tylsällä esineellä, ja se on lopuksi repäisty poikki.

Joo, sekin kummastuttaa, itse vuolujälkien suunta: minusta liian poikkisyyhyn, jokainen joka on moista keppiä katkaissut käsittää mitä tarkoitan, ei sitä noin katkaista. Jotain kummallista on tuossakin.

Funtsasin vielä että jos ei kuva olekaan oikeassa asennossa kumminkaan, mitäs se vaikuttaa?

Joo, sekin kummastuttaa, itse vuolujälkien suunta: minusta liian poikkisyyhyn, jokainen joka on moista keppiä katkaissut käsittää mitä tarkoitan, ei sitä noin katkaista. Jotain kummallista on tuossakin.

Funtsasin vielä että jos ei kuva olekaan oikeassa asennossa kumminkaan, mitäs se vaikuttaa?[/quote]

Sepä tuossa juuri ihmeellistä onkin: yläkuva näyttää enemmän halkaisujäljeltä kuin vuollulta katkaisujäljeltä. Ja halkaisuahan ei ole kovin kätevää tehdä puukolla; pikemminkin tulee mieleen, että siinä on käytetty kirvestä, vesuria tai lapion terää jotain alustaa vasten. Yläkuva ei yksinkertaisesti näytä vuolujäljeltä.

Minä olen nähnyt tuosta vuolujäljestä ja puukosta erilaisen kuvan. Mielestäni se osoitti, että vuoleminen oli tehty juuri tuolla puukolla.

Siitä ei kannata riidellä, että oliko nuo taimet laitettu lavastusmielessä, vaiko johdattamaan etsijät löytämään hauta. Vain tuo asettelija tietää varman totuuden. Hänen päänsä sisään emme näe. Minä pidän todennäköisenä, että tuo taimien joukko asetettiin myöhemmin ja johdattamaan etsijöitä oikeaan paikkaan. Voi olla eri mieltäkin.

Vähän vielä taimista: Tuon lehtikuvan mukaan suosaarekkeessa kasvoi varsin harvakseltaan ja lähinnä pensasmaisittain lyhyitä, enimmäkseen lehtipuiden taimia ja puskia. Vaikuttaa tosiaan siltä, että taimet oli istutettu haudalle puuttoman ja "puska-alueen" rajamaastoon. Vielä kun jostakin löytäisi haudan läheltä napatun kuvan, joka olisi otettu järveltä päin, niin näkisi millaista puskaa siinä kohtaa rantaa kasvoi.

Julkaistujen tietojen ja kuvien sekä haudan sijainnin valossa (huolimatta lähellä olevista puskista) olisi joku paikkakuntalainen luultavammin kiinnittänyt istutettuihin taimiin huomiota jos ne olisivat olleet siellä lähes kuukauden. Tekijä(t) halusi nähtävästi "parannella" hautaa jälkeen päin.

On mainittu, että haudan löytämiseksi etsijiä kehotettiin tempaisemaan jokaista pienempää puuta ja puuntainta. Taimien kellastumisesta tai kuihtumisesta ei tietääkseni ole mainittu missään, sille olisi hyvä saada vahvistus jostakin.

Voi jossitella, että olisiko hautaa löydetty vielä 21.8., jos sen päällä olisi ollut pelkkä rankakasa ja sammalta? Tavaroita löydettiin tuolloin sieltä täältä rinteestä koloista ja aluskasvillisuuden alta, joten kai rankakasatkin olisi sitten tarkastettu.

Lehtiaukeamakuvassa näkyvä alue on metsittynyt 50 vuodessa huomattavasti, eikä sitä enää oikein tunnista samaksi. Kuvassa seisovan miehen oikealla puolella erottuu muuten tummana viivana myös keskustelussa joskus aiemmin esillä ollut puro. Siitä kyllä tarvittaessa "sissi" helposti yli huiskaisee.

Vuolujälkikuvasta ei oikein selvene, kuinka paksu tuo taimi on. Noin metrin mittaisen taimen runko ei tosin ole tyvestä enää mikään aivan ohut riuku. Paksumpikin puun taimi katkeaa suhteellisen helposti yhdellä tai parilla terävän kirveen tai vesurin iskulla, sitävastoin puukolla katkaisu on enemmän nirhaamista. Alempi taimi vaikuttaa kaarnasta päätellen männyn taimelta.

http://www.youtube.com/watch?v=Nh8lQUbVeHA

Tuosta videosta näkee vähäsen ympäristöä.

Pete31 sivulla 2:" nykyään tie tulilahteen muuten menee eri kautta kuin silloin. ennen ajettiin nykyistä tulisalmentietä n 300 m jonka jälkeen tie haarautui ja vasenta uraa pääsi alueelle ja oikea vei talon pihaan josta tietääkseni lapiokin lainattiin haudan kaivuuseen. nykyään pääsee kun kääntyy hieman ennen mäessä olevasta tiehaarasta laskettelurinteelle ja huolto keskuksen luonta kävelee ns pururataa tulilahden rantaan laskettelurinteen rakennus sijaitsee silloisella leirialueen parkkipaikalla jossa se riukuaitakin oli alueen porttina. näköalapaikka oli silloin se vasemmalla oleva mäentöppyrä joka on paljon matalampi kuin laskettelu mäki."

Sivulla 22 Scythe kirjoittaa: " En ajanut aivan Pääskyvuoren laskettelukeskuksen rakennukselle asti, vaan poikkesin vanhalla koslallani jo aikaisemmin oikealle, eli metsittyneelle ajouralle. Vastapäätä oli ainakin yksi talo, jonka koira kyllä heti ilmoitti tulijasta. Ajoin n. 10 m ja jatkoin siitä kävellen, käännyin vasemmalle uralle, ylitin sähkölinjan ja jatkoin matkaa halki komean mäntymetsän, sitten kelkka-tai hiihtouran yli rinnettä alas pitkin heikkokuntoista vanhaa ajouraa. Tulilahti siintelikin pian siinä edessäni.

Olin aikaisemmin kuvitellut surmarannan maastoltaan hieman tasaisemmaksi. Totesin että leirintäalue sijaitsi ideaalipaikalla, jos joku halusi seurata leiriläisten tekemisiä. Vuonna 1959 leirintäalueen ranta ei ollut läheskään niin metsittynyt ja ryteikköinen.

Tulilahden vastaranta oli lähellä, vain 150-200 metrin päässä. En käynyt siellä, mutta sieltä näki surmapaikalle aivan varmasti hyvin paljaalla silmällä, samoin myös suon suunnalta (johon tyttöjen hauta kaivettiin) ja todennäköisesti myös saaren suunnalta.

Tulilahden surmapaikan ranta näytti olevan vielä kalamiesten käytössä, tosin jäljistä päätellen ei enää kovin ahkerassa käytössä. Laituria ei enää ole olemassa. Rannalla oli pari venettä, risaisia katiskoja ym. vanhaa kalastusrompetta. Jatkoin matkaa oletetulta teltan paikalta tyttöjen hautapaikalle. Matkaa sinne oli reilu 200 m. Paikalle vei heikko polku, mutta maasto oli metsittynyt ja koskemattoman näköinen. Maasto oli melko kivikkoista lähes koko matkan. Matkalla ohitin haudankaivaja Veerti Koikkalaisen verkkomajan paikan, jossa oli enää vain pinottuna puretun majan lahoa rakennusmateriaalia sekä jotain irtoroinaa.

Surmattujen tyttöjen hauta sijaitsee parikymmentä metriä verkkomajan paikalta lahden pohjukkaan päin. Vesijohdosta kertova suuri KAAPELI-kyltti oli melko lähellä hautapaikkaa, joka sijaitsee noin 5 metriä järven rannasta. Vuonna 1959 vesiraja oli jopa 15 metriä hautapaikasta. Haudalla oli kaksi puista ristiä, toinen ilmeisen paljon toista ristiä vanhempi laudasta tehty ja toinen oli uudempi koivusta tehty, siinä kaiverrettuna vuosiluku 1959. Hautapaikka veti hiljaiseksi ja pisti miettimään. "

Sivulla 25 Valdovas kirjoittaa: "Tuolla ylempänähän on erilaisia ajo-ohjeita jo annettukin, mutta tässä vielä eräältä toiselta palstalta napattu ohje. En tosin ota mitään vastuuta sen oikeellisuudesta, mutta sehän sopii teemaan hyvin, Savossa kun murhapaikka nyt sattuu sijaitsemaan...

Olimme tänä kesänä (2006) etsimässä surmapaikkaa ja löysimmekin sen. Heinäveden matkailuinfossa ei osattu auttaa, mutta paikallinen ikäihminen muisti tapauksen hyvin ja osasi neuvoa paikan tarkasti. Paikalla ei enää ole vuosiin ollut leirintäaluetta, eikä sinne mene enää ajokelpoista tietäkään. Paikka on muutenkin kasvanut umpeen ja toisaalta myös vanhoja puita on kaadettu.

Tässä ohje: Aja heinäveden kirkonkylästä Varkauteen päin ja käänny oikealle Pääskyvuoren laskettelukeskukseen. Huoltorakennuksen takaa lähtee polku ylös mäkeen. Lähde kulkemaan latupohjaa vasemmalle ja kulje laavun ohi. Vasemmalla siintelee Kermajärvi. Kulje seuraavaan latu-/moottorikelkkareittien risteykseen ja käänny rinnettä pitkin alas rantaan ja olet surmapaikalla.

Siinä on nykyisin viitat hiihtäjiä ja moottorikelkkailijoita varten ja kyltissä lukee Tulilahti. Paikka
täsmää täysin Aake Jermon kirjassa (Murha ei vanhene koskaan) olevan piirroksen kanssa. Matkaa on
ehkä n. 1 km. Suorempiakin reittejä voi olla, mutta tätä pitkin osaa paikkaa tuntematon varmemmin perille."

ABC sivulla 25: "Nuo ohjeet paikalle eivät kyllä pidä paikkaansa, sen paikalla olevan pömpelin jälkeen on käännyttävä oikealle ylös rinteeseen eikä vasemmalle. Alkuperäinen tie leirintäalueelle on nykyisin vain surkea polku, jonka alun löytämisessäkin voi mennä hiukan aikaa. Helpoimmin paikan löytää katsomalla kartasta miten nykyiset pururadat menevät, ja miten yksi niistä laskeutuu harjanteen päältä alas Tulilahden rantaan."

Valdovas sivulla 25: "No hyvä, että sanouduin irti niiden oikeellisuudesta jo heti valmiiksi! Tosin niissäkään ei käsittääkseni tarkkaan ottaen sanota, että huoltorakennuksen (pömpelin?) takaa käännyttäisiin vasemmalle, vaan ylös rinteeseen ja vasta sitten vasemmalle:

Huoltorakennuksen takaa lähtee polku ylös mäkeen. Lähde kulkemaan latupohjaa vasemmalle ja kulje laavun ohi.

Vaikea tosin sanoa, kun en itse ole paikalla ollut eikä ole karttaa käytettävissä. Vieläkö tuo kuvauksessa mainittu laavu on muuten olemassa?"

ABC sivulla 25: "Joo joo, mutta se menee silti vikaan! Kun noustaan latupohjaa ylös, niin vasemmalla on pudotus alas Multaniemen rantaan."

Sivulla 26 on Papillonin laittamat valokuvat: Kiitos niistä!

Nyt viime päivinä on ketjussa ollut esillä kolme valokuvaa hautapaikalta. Kuva jonka minä laitoin oli näkymä hautapaikalta eteenpäin Tulilahden perimmäistä poukamaa kohden. Hautapaikka ei sijainnut perimmäissä pohjukassa, siitä olen aivan varma, vaan eräässä Tulilahden poukamassa. Rantaviiva ei ollut suora vaan siinä oli lahtea ja niemeä välissä.

Toisessa kuvassa jossa näkee hauttristin on kuva otettu lahden suuta ja leirialuetta kohden. Kuvassa näkee Saunasaaren ja Tulinemen kärjen. Aivan Tulinemen perimmästä pohjukasta ei nää saarta ja Tuliniemeä erikseen. Saari jää Tuliniemen kärjen taakse tai näyttää kuin saari olisi jatkoa Tuliniemen kärjelle. Välimatkaa sieltä Saunasaareen on yli puol kilometriä. Hauatpaikalta saareen on noin 300 metriä. Kuvassa olevat veneet voivat olla poliisien tai sammakomiesten siihen laittamia. Siinä ei ollut siihen aikaan veneitä.

Kolmas kuva, tämä viimeisin kuva, on otettu haudan takaa järven puoleta ja siinä näkee hautapaikan vieressä olevaa mastoa. Kävelin hautapaikalle kuvan oikeasta reunasta kesällä -60 ja siinä oli aukeaa kuten kuvassa näkee. Kauenpana metsän reunassa oli puupinoja joten keväällä -59 on hakattu joitakin puita alueelta ja ehkä samana keväänä istutettu jonkun verran kuusia samaan paikkaan.Tuskin kuusentaimet juurtuivat parissa kuukaudessa niin että niitä olisi ollut vaikea nyppiä kädellä irti maasta. Olen ollut kerran nuorena kokonaisen päivän istuttamassa kuusia. Pojat tekivät rautakangilla reiän maahan ja me tytöt nakkattiin kuusentaimi reikään ja pojat sitten tallasi jaliloillaan hieman reiän ympäriltä jotta kuusi seisoisi tanakasti maassa.
Kukaan paikallisista ei mennyt Tulinniementietä lahden perukkaan ja siitä hautapaikalle. kiakki menivät leiralueen, siis Multaniemn kautta telttapaikalle ja siitä oiekalle noin 200-250 metriä hautapaikelle.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=FI

Scythe sanoo näkevänsä kuvassa puron oikealla puolen mutta minä en nää puroa, eikä siinä puroa ollutkaan.