Anyone kirjoitti:
Sivulla 25 Valdovas kirjoittaa: "Tuolla ylempänähän on erilaisia ajo-ohjeita jo annettukin, mutta tässä vielä eräältä toiselta palstalta napattu ohje. En tosin ota mitään vastuuta sen oikeellisuudesta, mutta sehän sopii teemaan hyvin, Savossa kun murhapaikka nyt sattuu sijaitsemaan...
Olimme tänä kesänä (2006) etsimässä surmapaikkaa ja löysimmekin sen. Heinäveden matkailuinfossa ei osattu auttaa, mutta paikallinen ikäihminen muisti tapauksen hyvin ja osasi neuvoa paikan tarkasti. Paikalla ei enää ole vuosiin ollut leirintäaluetta, eikä sinne mene enää ajokelpoista tietäkään. Paikka on muutenkin kasvanut umpeen ja toisaalta myös vanhoja puita on kaadettu.
Tässä ohje: Aja heinäveden kirkonkylästä Varkauteen päin ja käänny oikealle Pääskyvuoren laskettelukeskukseen. Huoltorakennuksen takaa lähtee polku ylös mäkeen. Lähde kulkemaan latupohjaa vasemmalle ja kulje laavun ohi. Vasemmalla siintelee Kermajärvi. Kulje seuraavaan latu-/moottorikelkkareittien risteykseen ja käänny rinnettä pitkin alas rantaan ja olet surmapaikalla.
Siinä on nykyisin viitat hiihtäjiä ja moottorikelkkailijoita varten ja kyltissä lukee Tulilahti. Paikka
täsmää täysin Aake Jermon kirjassa (Murha ei vanhene koskaan) olevan piirroksen kanssa. Matkaa on
ehkä n. 1 km. Suorempiakin reittejä voi olla, mutta tätä pitkin osaa paikkaa tuntematon varmemmin perille."
Alkaa ehkä olla jo liikaakiin ohjeita, joista taitaa olla jo enemmän haittaa kuin hyötyä. Lainatessani tuon ylläolevan ajo-ohjeen jostain aiemmasta postauksesta en itse ollut vielä paikalla käynyt enkä sen takia voinut mennä takuuseen sen oikeellisuudesta. Aikanaan menin sinne sitten sitä "haukkuvan koiran talon" luota lähtevää uraa pitkin enkä tuon huoltorakennuksen luota, mistä ilmeisesti siitäkin joku polku uralle olisi kulkenut. Kyseinen reitti on varmaan se helpoin, varsinkaan jos metsässä suunnistus ei ole vahvimpia leipälajeja.
Hiukan pidempi mutta myös helppokulkuinen ja ihmisten pihat sopivasti välttävä reitti on kävellä Tuliniementien alkupään kohdalla risteävää kuntopolkua pitkin kunnes se kohtaa ensinmainitun uran vähän ennen kuin se sukeltaa Tulilahden rantaan. Polkujen risteyksessä oli muistaakseni vielä joitain varoitustauluja, joten se on sikälikin helppo löytää.
Niin, ja jos vetinen maasto ja kesäiset itikat eivät pelota, niin suoraan hautapaikallehan päätyy, jos lähtee Tuliniementieltä aidatun pumppupömpelin kohdalta puron varteen tai ehkä paremminkin sen alle kaivetun vesijohdon uraa pitkin, mutta tosiaan varsinkin kosteaan vuodenaikaan se ei ehkä ole miellyttävimpiä käveltäviä. Itse asiassa tuntuu, että tuossa vanhassa kuvassa vielä hyvinkin selvästi erottuva puro on jäänyt ko. linjan alle ja sen vuoksi linja on kosteaa hetteikköä.