MURHA.INFO

Cohle kirjoitti: Ti Heinä 23, 2024 3:55 pm Täällä ollaan näköjään kiinni todellisuudessa..tai sitten ei. Oikea tekijä oli kiinni ja syytettynä vuonna 2005. Oliko näyttö kuitenkaan riittävä murhatuomioon? Ei.

Hyvä pitää mielessä lause: "Tosielämässä syyllinen voi olla juridisesti syytön."

Saanko kysyä, miten voit tietää Gustafssonin olevan syyllinen, vaikka häntä ei voida todistaa syylliseksi?

JasseHames kirjoitti: Ti Heinä 23, 2024 7:35 pm

Cohle kirjoitti: Ti Heinä 23, 2024 3:55 pm Täällä ollaan näköjään kiinni todellisuudessa..tai sitten ei. Oikea tekijä oli kiinni ja syytettynä vuonna 2005. Oliko näyttö kuitenkaan riittävä murhatuomioon? Ei.

Hyvä pitää mielessä lause: "Tosielämässä syyllinen voi olla juridisesti syytön."

Saanko kysyä, miten voit tietää Gustafssonin olevan syyllinen, vaikka häntä ei voida todistaa syylliseksi?

Entä miten sinä voit tietää Nissen olevan varmasti syytön?

^ Minä ainakin tiedän, että syyllisyys rikokseen ratkaistaan tuomioistuimessa todisteiden nojalla. Koskapa Gustafssonin syyllisyyttä osoittavia todisteita ei ole esitetty ja häneen kohdistuneet syytteet on kumottu, niin mielestäni hän on maallisella ajattelutavalla arvioiden todellakin ja eittämättä syytön siihen, mistä häntä syytettiin. En osaa ajatella syyllisyyskysymystä uskovaisen tavoin vetoamalla johonkin, mitä tiettävästi ei ole olemassa.

LexVeritas kirjoitti: Ti Heinä 23, 2024 11:40 pm ^ Minä ainakin tiedän, että syyllisyys rikokseen ratkaistaan tuomioistuimessa todisteiden nojalla. Koskapa Gustafssonin syyllisyyttä osoittavia todisteita ei ole esitetty ja häneen kohdistuneet syytteet on kumottu, niin mielestäni hän on maallisella ajattelutavalla arvioiden todellakin ja eittämättä syytön siihen, mistä häntä syytettiin. En osaa ajatella syyllisyyskysymystä uskovaisen tavoin vetoamalla johonkin, mitä tiettävästi ei ole olemassa.

Vapauttava tuomio ei tietystikään tarkoita sitä, että syytetty on varmasti syytön.

Sitten on vielä lisäksi erillinen kysymys, että uskooko Espoon käräjäoikeuden olevan erehtymätön.

^Kuten jo kirjoitin, niin en arvioi syyllisyyttä muiden kuin esitettyjen todisteiden pohjalta. Jos sinä haluat uskoa jonkun syyllisyyteen ilman syyllisyyden osoittavia todisteita, niin se on sinun asiasi. Itseäni ei ainakaan kiinnosta käydä uskonasioista enempää keskustelua.

LexVeritas kirjoitti: Ke Heinä 24, 2024 12:19 am ^Kuten jo kirjoitin, niin en arvioi syyllisyyttä muiden kuin esitettyjen todisteiden pohjalta. Jos sinä haluat uskoa jonkun syyllisyyteen ilman syyllisyyden osoittavia todisteita, niin se on sinun asiasi. Itseäni ei ainakaan kiinnosta käydä uskonasioista enempää keskustelua.

Melko mustavalkoista ajattelua. Toki jos uskoo Nissen olevan varmasti syytön, niin keskusteltavaa ei jää.

Kuten on useaan kertaan todettu, niin sekä Nissen syyllisyyden puolesta että vastaan on todisteita.

^ Tiedossa ei ole yhtäkään todistetta, joka osoittaisi Gustafssonin syyllistyneen kolmoismurhaan Hästbergetillä helluntaina vuonna 1960.

Mikäli tiedät sellaisen todisteen, niin otathan nopeasti yhteyttä Keskusrikospoliisiin.

LexVeritas kirjoitti: Ke Heinä 24, 2024 7:57 am ^Ei ole tiedossa yhtäkään todistetta, joka osoittaisi Gustafssonin syyllistyneen kolmoismurhaan Hästbergetillä helluntaina vuonna 1960.

Mikäli tiedät sellaisen todisteen, niin otathan nopeasti yhteyttä Keskusrikospoliisiin.

Se, että on seikkoja puoltamassa syytetyn syyllisyyttä, ei tarkoita tekijän olevan varmasti syyllinen tai syyllinen.

Olihan esim. Ulvilan tapausta hovissa pohdittu melko laaja-alaisesti ja tuomio kirjoitettu siten, että oli huomioitu seikkoja sekä Annelin syyllisyyden puolesta että vastaan. Eivät kaikki tuomiot ole Bodom-tuomion tapaan täysin ala-arvoisia yksipuolisuudessaan.

JasseHames kirjoitti: Ti Heinä 23, 2024 7:35 pm Saanko kysyä, miten voit tietää Gustafssonin olevan syyllinen, vaikka häntä ei voida todistaa syylliseksi?

Kokonaisarvioinnin perusteella asia on näin. Mikään vakavasti otettava havainto ei viittaa ulkopuoliseen tekijään. Sillä sipuli.

Käräjäoikeudelta olisin tosiaan kaivannut tarkempia perusteluja ja arviointeja, kuten ilmeisesti moni muukin ihan poliisista lähtien. Itse tuomio oli mielestäni oikea. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä, ja sellainen tässä jäi. Vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja ei pystytty sulkemaan riittävän vakuuttavasti pois.

^Oman kokonaisarviosi tueksi ei ole tiettävästi yhtäkään pätevää todistetta, joka osoittaisi esimerkiksi Gustafssonin motiivin, tai mikä aiheutti hänen vammansa, mihin kadonneet tavarat joutuivat, tai keitä olivat murhapaikalla ja sen läheisyydessä havaitut tuntemattomat henkilöt.

Gustafssonin syyllisyyttä ei osoita yksikään todiste, ei edes aihetodiste. Mistä silloin voi muka muodostua "kokonaisarvio" hänen syyllisyydestään?

Mikään vakavasti otettava havainto ei viittaa ulkopuoliseen tekijään.

Ristiriitaista, sillä oma arviosi perustuu ainoastaan uskomukseesi siitä, mitä tapahtui. Ja täysin ilman havaintoja.

En pidä uskomuksiasi yhtä vakavasti otettavina kuin esimerkiksi Haapalaisen, Karjalaisen, Salosen, Kivilahden, Lindelöfin, Blomqvistin ja Leppäsen tekemiä silminnäkijähavaintoja.

Cohle kirjoitti: Ke Heinä 24, 2024 10:51 am

JasseHames kirjoitti: Ti Heinä 23, 2024 7:35 pm Saanko kysyä, miten voit tietää Gustafssonin olevan syyllinen, vaikka häntä ei voida todistaa syylliseksi?

Kokonaisarvioinnin perusteella asia on näin. Mikään vakavasti otettava havainto ei viittaa ulkopuoliseen tekijään. Sillä sipuli.

Käräjäoikeudelta olisin tosiaan kaivannut tarkempia perusteluja ja arviointeja, kuten ilmeisesti moni muukin ihan poliisista lähtien. Itse tuomio oli mielestäni oikea. Syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä, ja sellainen tässä jäi. Vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja ei pystytty sulkemaan riittävän vakuuttavasti pois.

Jos mielestäsi Gustafssonin syyllisyydestä jää varteenotettava epäilys, niin miten voit samalla tietää hänen olevan syyllinen? Vai onko tämä jokin ideologinen superpositiotila?

Korpisoturi kirjoitti: Ke Heinä 24, 2024 8:16 am

LexVeritas kirjoitti: Ke Heinä 24, 2024 7:57 am ^Ei ole tiedossa yhtäkään todistetta, joka osoittaisi Gustafssonin syyllistyneen kolmoismurhaan Hästbergetillä helluntaina vuonna 1960.

Mikäli tiedät sellaisen todisteen, niin otathan nopeasti yhteyttä Keskusrikospoliisiin.

Se, että on seikkoja puoltamassa syytetyn syyllisyyttä, ei tarkoita tekijän olevan varmasti syyllinen tai syyllinen.

Olihan esim. Ulvilan tapausta hovissa pohdittu melko laaja-alaisesti ja tuomio kirjoitettu siten, että oli huomioitu seikkoja sekä Annelin syyllisyyden puolesta että vastaan. Eivät kaikki tuomiot ole Bodom-tuomion tapaan täysin ala-arvoisia yksipuolisuudessaan.

On tosiaan niin, ettei tätä Bodomin tapausta käsitelty hovioikeudessa lainkaan johtuen siitä, että syyttäjät eivät nähnyt aiheelliseksi valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, koska heillä ei ollut esittää syyllisyyden osoittavia todisteita Gustafssonia vastaan... Ehkäpä sinun ei pitäisikään haukkua käräjäoikeuden tuomiota vaan esimerkiksi syyttäjälaitosta? Se tosin olisi yhtä typerää.

Taas päästään siihen, että tuomio on muka ala-arvoinen, vaikka ainakin kolme rikosoikeuden professoria on kehunut sitä. Mutta siitäkin asiasta saa jokainen muodostaa oman mielipiteensä kaiken olemassa olevan näytön perusteella, minkä voi aloittaa vaikkapa lukemalla tuomion. Lopulta keskustelu päätyy siihen, että em. professorit olisivat samaa mieltä lynkkausporukan kanssa, jos he olisivat perehtyneet asiaan yhtä hyvin kuin lynkkausporuka. Tunnusmerkki "uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot" täyttyy...

*pltmtxtvp*tm

Tässä linkki hyvään kuvaukseen tapahtumista https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 87#p857387

^Käytännössä kai, jos käyttää kahta eri nikkiä kahdesta eri osoitteesta, niin sitä ei kyetä estämään. Selvää on mielestäni jo kirjoitustyylinkin perusteella ketkä ovat multinikkejä.

Tässä linkki hyvään kuvaukseen tapahtumista

Tuo Tanhuetsivän kirjoitus asiavirheineen on toki jossain määrin viihdyttäväkin, mutta tarvitseeko muistuttaa, että se on täysin fiktiivinen, siis kuvaus siitä, miten tapahtumat Tanhuetsivän villeissä kuvitelmissa kenties etenivät.

Mielestäni olisi mielenkiintoisempaa, jos tarinaan saisi ängettyä mukaan esimerkiksi sisällissodan 1918 teloituksista juontuneet kaunat oittaalaisten keskuudessa, ja Itämeren divisioonan komentajan, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin kadonneen upseerimiekan.