MURHA.INFO

Jos onnettomuusmalleja on pohdittu ennen vuoden 2005 oikeudenkäyntiä, niin niiden pohjana lienee ollut Jermon esittämä teltanpaikka vuosikymmenten ajan. Poikki niemen ajaen todella joutuisi pari metriä alas rantakivikkoon. Eli sellainen malli on ollut käytännössä mahdoton, sekä onnettomuuden että tahallisen vahingoittamisen näkökulmasta. Jermon kuvan teltanpaikka on kuitenkin väärä, ja ETP:n julkistamisen jälkeen mallia on voinut katsoa muustakin näkökulmasta.

Johansson sanoi jossain yhteydessä, että pojat menivät rantapolkua, mutta hän (täysikasvuisena) valitsi keskipolun (koska siitä pääsi parhaiten). Paikalliset kulkijat ovat hyvin tienneet mistä mitenkin mennään. Olen edelleen sitä mieltä, että keskipolku on ollut paras väylä niemeen. Polun leveys käy ilmi mm. uhrikuvasta, missä kaksi poliisia seisoo polulla. Siitä mahtuu hyvin tulemaan motskarilla. Telttanarut olivat kuitenkin poikki polun, eikä niitä ehkä hämärissä huomannut ajoissa. Sitten saattoi tulla sellainen väistö kun oli tullakseen, jos vielä oli toinen henkilö takana: päin telttaa.

Moottoripyörän tullessa suoraan kohti telttakankaan ja esteiden takaa kestää jonkin aikaa ennen kuin selviää, minne se on menossa. Teltassa on ollut ahdasta, joten ei sieltä muutamassa sekunnissa minnekään lähdetty. Päät ovat voineet kohoilla. Mäen verijälkiä ei löytynyt sisältä. Olisiko hän pienimpänä kuitenkin ehtinyt nousta jalkopäähän ja aikonut ulos törmäyksen sattuessa?

Tapahtuman ajankohtaa ei tiedetä, vaikka KRP on esittänyt siitä tulkinnan. Surmat ovat voineet sattua hämärissä. Oletettuna tapahtuma-aikana klo neljän ja kuuden välillä ei ole kuulunut mitään. Ruumiit olivat alkaneet jäykistyä puolen päivän aikaan, lämpömittari ei noussut tuntia myöhemmin. Molemmat voisivat johtua oletettua aikaisemmasta kuolinhetkestä.

Olennainen kysymys mallin kannalta on: Millä nopeudella moottoripyörän olisi tullut vähintään törmätä Björklundiin, jotta hänelle olisi aiheutunut havaitun kaltaiset astalovammat, tai osa niistä?

Lähtötiedot:
Björklundin massa 45 kg / takana oleva kolmen henkilön yhteinen massa 160 kg / kaikki maata vasten ja sidottu telttakankaalla yhteen sekä kiinnitetty maahan vaajoilla.
Moottoripyörä, esim. Jawa 250cc. / kontakti renkaista, moottorista, jalkatapista ja/tai pakoputkesta.
Esim. eturengas osuu ensin, mistä deformaatio uhriin. Pyörä nousee ylöspäin ja seuraavaksi kasvoihin osuu kovapintainen moottori. Lopuksi osuu takarengas.
Vammat: kasvojen luiden murtuminen, hampaiden irtoaminen.

Kysymys:
Mikä on miniminopeus luustovammojen syntymiseen, jos törmäys tulee kohtisuoraan päin kasvoja?

Kun tähän nopeuteen saataisiin asiantunteva arvio, niin voisi paremmin jatkaa onnettomuusteorian kehittelyä tai jättää se sikseen.

^Laskukaavaan tarvitaan myös motskarin massa. (ihmisineen)

Sanotaan 140 kg pyörälle ja bensalle, kuski 60 kg, matkustaja 50 kg.
Yhteensä 250 kg.
Kuski ja matkustaja eivät ole välttämättä mukana törmäysmassassa enää loppuvaiheessa, mutta Björklundiin törmätessä kyllä.
Telttakunnan ja pyöräkunnan massat ovat samaa luokkaa. Jälkimmäisen nopeus hidastuu, edellinen pyrkii liikkeen suuntaan. Osa energiasta menee deformaatioon, mistä ensimmäinen ja pahin tulisi Björklundin osalle.

Miniminopeutta kysytään.

Oma arvioni on, ettei nopeutta tarvittaisi juuri mitään. Pelkän pyörän kaatuminen kasvoille vois jo aiheutta luunmurtumia.

Törmäysmassa esimerkissäsi on melkoinen. Hitaallakin nopeudella se ei pysähtyisi ihmiseen, vaan jatkaisi matkaa koko teltan yli. Sattumaa olisi, missä positiossa teltassaolijoiden päät olisivat kovien osien ja ulkokkeiden suhteen. Mutta periaatteessa olisi mahdollista, että vammoja syntyisi kaikille.

Heikkoutena teoriassa on se, että vammoja syntyisi todennäköisesti myös muualle, kuin vain pään alueeelle. Etenkin jos pyörä lopulta kaatuisi teltan päälle.

Osaako joku laskea tuon vai laskenko kun on aikaa? Nyt ei oo, laps kintuissa ja nettaillaan puolilla silmillä. Heh.

Edit, ei tuota muuten voikaan noin laskea.

Toinen vaihtoehto on mopedi:
Omapaino 50 kg, kuski 50 kg, matkustaja 40 kg, yhteensä 140 kg.
Laskut voisi tehdä pelkille koneille. Törmäys olisi sattunut painopisteen sivuun, joten osa energiasta menisi rotaatioon.

Pistelkää viitteitä kaavoihin, grammeihin tai arviointimenettelyyn, jos on tiedossa.

Kaavoja;

(Voima= massa x kiihtyvyys

Kitka= kappaleen ala x voimakkuus x tuulivektori - kappaleen nopeus )

Reaktioaika? Sekunti vai minkä verran (?), jotta saadaan laskettua hidastuvuus.

Motskarin kiihtyvyys (tässä hidastuvuus) voidaan ratkaista jarrutusmatkan kaavasta, meillä ei ole jarrutusmatkaa/jälkiä. Ne pitää laskea.

Millä nopeudella ?? (km/h) ajava motskari törmää ?? (m):n päässä olevaan esteeseen, (ts. näkyvyys ) jos kuskilta kuluu 1 (s) ?? reaktioaikaa ennen jarrutusta? ( ts. tarvitaan alkunopeus mitä sillä metsätiellä ylipäätään kukaan uskaltaa ajaa? ) Tämä voidaan kai laskea... Tämä on vain kokeilua nyt ens alkuun, sanokaa jos menee metsään.

Lasketaan ensin reaktiomatka, siitä saadaan jarrutusmatka.

Tämän matkan aikana mopon nopeus muuttuu alkunopeudesta loppunopeuteen. Pyörän kiihtyvyys (tässä hidastuvuus) voidaan ratkaista jarrutusmatkan kaavasta.

Kaavassa on vielä kaksi tuntematonta: kiihtyvyys ja aika.

Ratkaiskaa joku viisaampi, ei toimi pää enää, tai sit pitää jatkaa myöhemmin...

Varmaan tarvittaisiin tilasto vammoista ja törmäyshetken nopeudesta, vieläpä sellaisessa erikoistapauksessa, että uhri on pitkällään ajoradalla.

Sattui kerran lähestulkoon nollakontakti koiraan, ja tuli kohtalokasta jälkeä, sen kannalta. Mutuna sanoisin, että Konstan arvio on suuruusluokalleen oikea: nopeutta ei tarvitse olla kuin nimeksi, niin yliajetun uhrin paikat rupeavat pettämään.

Skoonen tarkoittama jälki, maassa näyttäisi menevän pitkälle teltan toiselle puolelle. Mikä sitten todellisuudessa lienee, ellei renkaan jälki? Puiden varjojen suunnassa se osapuilleen on.

teemu kirjoitti:Varmaan tarvittaisiin tilasto vammoista ja törmäyshetken nopeudesta, vieläpä sellaisessa erikoistapauksessa, että uhri on pitkällään ajoradalla.

Sattui kerran lähestulkoon nollakontakti koiraan, ja tuli kohtalokasta jälkeä, sen kannalta. Mutuna sanoisin, että Konstan arvio on suuruusluokalleen oikea: nopeutta ei tarvitse olla kuin nimeksi, niin yliajetun uhrin paikat rupeavat pettämään.

Skoonen tarkoittama jälki, maassa näyttäisi menevän pitkälle teltan toiselle puolelle. Mikä sitten todellisuudessa lienee, ellei renkaan jälki? Puiden varjojen suunnassa se osapuilleen on.

Itse olisin onnettomuusteoriaa pohtien ja teltan jäljet huomioiden kallistumassa sille kannalle, että mahdollinen kaatuminen olisi tapahtunut jo ennen teltaa. Pyörä olisi jollain tavalla iskeytynyt teltan päälle siten että se myös olisi jäänyt siihen. Se selittäisi öljy/rasvatahran ja void-alueen. Siis jotenkin siten että ajaja olisi huomannut teltan (liian myöhään) ja esim. vetänyt etujarrut lukkoon, josta olisi seurannut hallitsematon kaatuminen.

teemu kirjoitti:Skoonen tarkoittama jälki, maassa näyttäisi menevän pitkälle teltan toiselle puolelle. Mikä sitten todellisuudessa lienee, ellei renkaan jälki? Puiden varjojen suunnassa se osapuilleen on.

Tuo leveä jälki näyttäisi olevan puun varjo. Q:n sivuilla oli aikoinaan parempi kuva, josta oli näkevinään ainakin joitakin urien tapaisia kolmospäädyn kohdalla. Nytkin tuossa kuvassa, vähän Sepin edessä, laukun varjon vieressä maa näyttää myllätyltä. Mitähän se KU:n toimittajan kommentti siotten tarkoitti: kuin koroilla raavittua maata. Tai Nils-Erik Blomqvist: maa teltan ympärillä oli ehjää, tappaelun jälkiä ei näkynyt. Maastosta ei juuri muita mainintoja ole.

teemu kirjoitti:Varmaan tarvittaisiin tilasto vammoista ja törmäyshetken nopeudesta, vieläpä sellaisessa erikoistapauksessa, että uhri on pitkällään ajoradalla.

Tälläistä tuskin on.. Siksipä laskeminen on ainoa vaihtoehto ja sekin onnistuu jos joku (heh heh) käy ajamassa polkua niissä olosuhteissa jotka silloin olivat. Saadaan joku ajonopeus jonka jälkeen voidaan laskea mikä oli törmäysvoima ja iskunopeus (vauhti jolla ajettiin päin uhreja mahdollisen jarrutuksen jälkeen) l. onko teoria mahdollinen or not.

konsta kirjoitti:

teemu kirjoitti:Skoonen tarkoittama [url=http://www.Tuo leveä jälki näyttäisi olevan puun varjo. Q:n sivuilla oli aikoinaan parempi kuva, josta oli näkevinään ainakin joitakin urien tapaisia kolmospäädyn kohdalla. Nytkin tuossa kuvassa, vähän Sepin edessä, laukun varjon vieressä maa näyttää myllätyltä. Mitähän se KU:n toimittajan kommentti siotten tarkoitti: kuin koroilla raavittua maata. Tai Nils-Erik Blomqvist: maa teltan ympärillä oli ehjää, tappaelun jälkiä ei näkynyt. Maastosta ei juuri muita mainintoja ole.

Etkö muista, että Quun sivuilla oltiin kyllä eri mieltä tuosta "varjosta"? Nimittäin, se ikään kuin kiertää. Näin samanlaisen ilmiön tänä kesänä eräällä hiekkatiellä. Siinä oli mopo tai motskari kääntynyt jarruttaen.

skoone kirjoitti: ...Etkö muista, että Quun sivuilla oltiin kyllä eri mieltä tuosta "varjosta"? Nimittäin, se ikään kuin kiertää. Näin samanlaisen ilmiön tänä kesänä eräällä hiekkatiellä. Siinä oli mopo tai motskari kääntynyt jarruttaen.

Tätä kaarta vastaava jälki jää lattakierteessä takapyörästä. Kuitenkin, jos kuvaa katsoo reunaan asti, niin suora varjo jatkuu, ja kaarros voisi olla oksan varjo. Vieressä oleva samansuuntainen suora jälki olisi toisen puun varjo. Jäljen suunta sopii huonosti polulta tulleen menopelin liikerataan, koska jälki näyttäisi tulevan pöheiköstä.

Kuvasta näkyy teltasta repeytynyt II-4 vaajanaru, joka on vielä kiinni maassa, vaaja lähellä Boismanin pyörän eturengasta. Polkua ei päässyt tosiasiassa ajamaan muuten kuin narujen yli. Siltä pohjalta kukkuun ajatus hätäjarrutuksesta on hyvin perusteltu. Polun keskikohta on poliisien välissä. Siitä linja etualan laukkuun kulkee teltan päänsijojen kautta, ja on osapuilleen sama kuin polun tulosuunta poliisien kohdalle mantereen suunnasta. Eli kaatui tai ei, niin teltalle olisi päätynyt, jos oli liikaa vauhtia.

teemu kirjoitti:

skoone kirjoitti: ...Etkö muista, että Quun sivuilla oltiin kyllä eri mieltä tuosta "varjosta"? Nimittäin, se ikään kuin kiertää. Näin samanlaisen ilmiön tänä kesänä eräällä hiekkatiellä. Siinä oli mopo tai motskari kääntynyt jarruttaen.

Tätä kaarta vastaava jälki jää lattakierteessä takapyörästä. Kuitenkin, jos kuvaa katsoo reunaan asti, niin suora varjo jatkuu, ja kaarros voisi olla oksan varjo. Vieressä oleva samansuuntainen suora jälki olisi toisen puun varjo. Jäljen suunta sopii huonosti polulta tulleen menopelin liikerataan, koska jälki näyttäisi tulevan pöheiköstä.

Kuvasta näkyy teltasta repeytynyt II-4 vaajanaru, joka on vielä kiinni maassa, vaaja lähellä Boismanin pyörän eturengasta. Polkua ei päässyt tosiasiassa ajamaan muuten kuin narujen yli. Siltä pohjalta kukkuun ajatus hätäjarrutuksesta on hyvin perusteltu. Polun keskikohta on poliisien välissä. Siitä linja etualan laukkuun kulkee teltan päänsijojen kautta, ja on osapuilleen sama kuin polun tulosuunta poliisien kohdalle mantereen suunnasta. Eli kaatui tai ei, niin teltalle olisi päätynyt, jos oli liikaa vauhtia.

Teemu
arvostan kovasti kirjoituksiasi, mutta tässä asiassa olen Skoonen kanssa samaa mieltä. Tätä juttua on pohdittu edesmenneilläkin foorumeilla.

MIKSI esim.
varjo menisi vaalean mytyn alla, jonka sisällä oli SB?

nightowl kirjoitti: Teemu
arvostan kovasti kirjoituksiasi, mutta tässä asiassa olen Skoonen kanssa samaa mieltä. Tätä juttua on pohdittu edesmenneilläkin foorumeilla.

MIKSI esim.
varjo menisi vaalean mytyn alla, jonka sisällä oli SB?

Tuntuu mukavalta lukea, että joku seuraa näitä pikaviestejä noin positiivisesa hengessä, etenkin kun itse aihe on mitä ikävin ja leirit linnoitettuja. Eri mieltä oleminen on mielestäni enemmän rikkaus kuin riesa, varsinkin jos on hyvät perustelut.

Pahoittelen, että menin tuon varjoasian ohi hutaisemalla, koska vanhana valokuvauksen harrastajana olen nähnyt sellaista monesti ennenkin: Kuvassa on jyrkkä valaistus ja jyrkkä vedostus sekä molempien johdosta kovin vähän sävyjä. Asteikko ei pysty toistamaan Sepon päälle puusta lankeavaa varjoa. Varjon juuri ja juuri näkee, jos tietää missä se on. Varjo on vaalealla pohjalla (telttakankaalla) paljon vaalempi kuin tummalla pohjalla (maassa).

Varjo erottuu selvästi Konstan mainitsemassa toisessa vedoksessa samasta kuvasta, jossa on loivempi sävyasteikko. Varjo kaartaa Sepon vartaloa seuraten hänen ylitseen suunnilleen lantion paikkeilla olevan nuolenkärjen kohdalla. Varjo tulee korostetummin esiin kun säätää sävyjä kuvankäsittelyohjelmalla.

Voin lähettää sävysäädetyn mv-kuvan sähköpostissa, jos sävykkäämpää vedosta ei ole omalla koneella.