teppo kirjoitti: Pe Tammi 01, 2021 2:12 pm
Kuolemannaakka kirjoitti: Pe Tammi 01, 2021 12:01 am
Nähdäkseni tuomiossa tulee kertoa, mikäli joku todistus ei saa vahvistusta todisteista. Se on itse asiassa tuomion ainoa tarkoitus, eli kertoa, miten asiat ovat menneet. Siellä käsitellään todistukset ja sitten kerrotaan, pitivätkö ne paikkansa vai eivät, ja perustellaan.
Onko Tepolla toinen käsitys?
Onkohan nyt kysyjällä aidosti epätietoisuus oikeudenkäyntimenettelystä. Homma menee niin, että tuomio kirjoitetaan oikeudessa esitetyn todistelun perusteella. Jos todistaja on esittänyt Kaupin kertoneen tällaisen tarinan, niin ei käräjäoikeus voi kirjoittaa, että Nieminen ei olisi näin todistanut. Oikeudessa syytetyllä on etukäteen tiedossaan, keitä todistajia kuullaan ja mistä teemoista ja puolustus voi haastaa paikalle lisää todistajia. Esimerkiksi jos tässä puolustus olisi ollut sitä mieltä, että todistus siitä, mitä Kauppi kertoi, olisi Aarnion syyllisyyden kannalta epäedullinen, puolustus olisi voinut haastaa Kaupin kertomaan, mitä hän oli kertonut asiasta todistajalle. Kauppihan ei olisi halunnut todistaa, mutta oikeus ilmoitti, että kyllä se nyt vaan on pakko ja totuudessakin olisi pysyttävä. Näin koska Kauppi ei tapauksessa ollut syytteessä.
Oletko Teppo koskaan kuullut sellaisesta kuin syylliseksi kirjoittamisesta?
Vuonna 2015 Tampereen yliopistossa tehtiin tällainen tutkimus, jota johti Elina Noppari Tampereen yliopistolta journalismia ja viestintää tutkivasta yksiköstä. Tutkimusryhmä kirjoitti kirjan nimeltä syylliseksi kirjoitettu, jossa käsiteltiin Anneli Auerista koottuja mediatietoja. Kyseisessä kirjassa on vastaavanlainen esimerkki sivulla 43. Siinä kerrotaan ensin nk. fakta ja sitten liitetään perään poliisin "mukaan".
"Vaimo soitti puhelun varttia vaille kolme yöllä ja kertoi jonkun tappajan tuleen asuntoon sisään ja pyysi apua. Uusi tieto on , että yksi lapsista osallistui puheluun samaan aikaan, kun äiti
poliisin mukaan oli toisessa huoneessa jatkamassa verityötä."
Otetaan tähän koko kertomus tästä sormesta tuomiosta sivulta 39:
"Todistaja Jyrki Nieminen on kertonut oikeudessa tarkkailutehtävästä ”lentokentällä myöhemmin syksyllä”. Esitutkinnassa Nieminen on arvioinut ajankohdan olleen lokakuussa (s.1228). Kauppi oli pyytänyt Niemistä tehtävälle. Paikalla oli ollut kahden ryhmän väkeä. Ruotsista oli joku tai jotkut tuomassa palkkiorahoja murhasta. Kellonajasta oli ollut tarkka tieto. Andersson ja Leinonen olivat olleet menossa lentokentälle rahantuojaa vastaan. Tarkkailussa oli havaittu Anderssonin ja Leinosen tavanneen kolmannen miehen ja poistuneen Cumulus-hotelliin. Nieminen oli ollut Kaupin kanssa samassa autossa. Andersson ja Leinonen olivat sittemmin poistuneet autolla, ja Kauppi oli pyytänyt Niemistä ilmoittamaan muille seuraamisen olleen enemmälti tarpeetonta. Kauppi oli tiennyt Anderssonin ja Leinosen menevän Leinosen asunnolle todennäköisesti jakamaan rahoja.
Kaupin mukaan Ruotsiin oli toimitettu uhrin sormi todisteena henkirikoksesta.
Todistaja Kauppi on kertonut oikeudessa Anderssonin menneen lentokentällä Ruotsista lentokoneelle tullutta henkilöä vastaan. Kauppi oli tarkkaillut tilannetta autossa yhdessä Niemisen kanssa, kun henkilö oli viety hotelliin.
Oli mahdollista, että Kauppi oli keskustellut Niemisen kanssa Unsalin murhasta. Kauppi oli myöhemmin käynyt Ruotsissa kuulustelussa, jossa kyseinen henkilö oli kertonut kirjekuoren viemisestä Anderssonille."
He olivat samalla tarkkailutehtävällä samaan aikaan ja samassa autossa, se on siis fakta. Nyt toinen henkilö väittää toisen kertoneen jotakin tässä autossa ja nyt kirjoittaja kirjoittaa tämän ei enää "tapahtumafaktana" vaan Kaupin kertomana "Kaupin mukaan".
Tämä on siis todistajan lausunto Niemiseltä ei Kaupilta, että uhrin sormi olisi katkaistu.
Perään on liitetty Kaupin todistajan lausunto, jossa ei kerrota sormesta, mutta kerrotaan, että "Kauppi oli keskustellut Niemisen kanssa Unsalin murhasta."
Näin todellisuudessa vahvistetaan Niemisen kertomaa edellisessä kappaleessa kuitenkaan vahvistamatta sitä tietoa, että sormi olisi katkaistu tai että siitä olisi edes puhuttu.
Suoraan sanoen tämä on hienolaatuista syylliseksi kirjoittamista, jota tässä on harrastettu. Suoraan ei sanota, että Kauppi väitti itse näin, mutta toisen kertomana hän väitti näin. Lause alkaa sanoilla "Kaupin mukaan". Tämä ei varmasti ole sattumalta kirjoitettu vaan tarkasti punnittu lause, tosin vaikuttaa viattomalta.
Lauseen olisi kuulunut olla näin, jos oikeasti kirjoittaja olisi edes harkinnut, ettei lause pidä paikkaansa.
"Niemisen mukaan Kauppi olisi kertonut hänelle, että uhrin sormi oli toimitettu todisteena henkirikoksesta Ruotsiin."
Lauseessa olisi täytynyt olla ehdollistaminen siinä muodossa, että tarina ei ehkä ole totta eli uhrin sormi "olisi" eikä "oli" toimitettu Ruotsiin. Sen lisäksi lause ei voi alkaa näin, että "Kaupin mukaan" vaan "Niemisen mukaan."