Reaalimaailmassa elän ja juuri jossakin ketjussa kirjoitin, että mitä luultavimmin alaikäinen ryöstäjäepäilty on ulkomaalaistaustainen.Tietenkin. Koska näin on. Pääkaupunkiseudun ongelmia.
Näissä alaikäispahonpitelyissä sen sijaan, muun muassa puukotuksissa, oirehtivat sitten kantasuomalaisnuoretkin. Palstalta löytyy useita tapauksia
Tässä on lähinnä kyse siitä, minkälaisia valheita, "poliisifaktoja" tuo ASierra levittää. Ei pysty huutoonsa vastaamaan, niin ölisee jotakin tuossa.
Edelliseltä sivulta:
annaanna kirjoitti: Pe Kesä 09, 2023 3:01 pm
canis lupus kirjoitti: Pe Kesä 09, 2023 10:50 am
Vuonna 2022 selvitettyihin ryöstörikoksiin epäillyistä runsaat 12 prosenttia oli alle 15-vuotiaita. ---
Ryöstöihin epäillyt ovat tyypillisestikin nuoria. 15–17-vuotiaiden epäiltyjen osuus kaikista ryöstöistä oli vajaat 20 prosenttia ja 18–20-vuotiaiden osuus noin 19 prosenttia.
Näyttävät noin erillisinä lukuina vielä aika kohtuulliselta, mutta kun laskee ne yhteen, voi todeta että 51% ryöstöistä on maksimi 20-vuotiaita tekijöitä. Eli yli puolet.
Ja näissä tekijöissä ei taida montaa kantasuomalaista olla...
Osa minfosta väittää, ettei ensimmästäkään kantasuomalaista syyllisty, että edustat moisella lauseella minfon maltillista siipeä
________________
Sinäpä Oikeus ennen kaikkea olet nokkela tilastojen havainolliistamisen kanssa. Kiitos.
Väkivaltarikoksiin liittyvä, samanlainen?
Joo, kaikki ei näköjään käsitä, et on Tilastokeskuksen tuore tilasto ja sen perusteella tehty artikkeli
___________
Ongelmaan on paneuduttu ja toimiin ryhdytty.
Helppo on tulevan hallituksen tähän ongelmaan tarttua, kun ovat nuo laskusuunnassa olleet viime vuonna ja jatkunee tänäkin vuonna sama suuntaus. Ehkä? Vielä on kesää jäljellä.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa on torjuttu tehokkaasti vuosina 2020–2023
Tämä on valtioneuvoston sivuilta kopioitu pätkä.
Kts. linkin taakse, jos haluat lisää lukea.
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/lap ... -2020-2023
...
Väkivallaton lapsuus –toimenpidesuunnitelma listaa 93 eri keinoa, joilla torjutaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa vuosina 2020–2025. Tavoitteena on myös auttaa väkivallan uhreja. Tuoreen väliarvion mukaan ohjelman toteutus etenee hyvin.
Suunnitelman toimenpiteistä 44 on edennyt erittäin hyvin ja 44 toimen toteutus on vähintään alkuvaiheessa tai suunnitteilla. Vain kolmea toimenpidettä ei olla vielä aloitettu ja kahta ei ollut vielä mahdollista arvioida. Suunnitelmaa on toteutettu osana eri organisaatioiden omaa työtä poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Toteutusta ovat tukeneet merkittävästi myös useat eri ohjelmat, hankkeet ja rahoitushaut.
– Lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen edellyttää, että epäkohtiin puuttuvat kaikki: niin päätöksentekijät, asiantuntijat, ammattilaiset kuin lasten lähipiirissä olevat aikuisetkin. Lapsi ja nuori voi selvitä vaikeastakin tilanteesta hyvään elämään, jos aikuiset kantavat vastuunsa ja tukevat heitä, toteaa sosiaalineuvos Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Tehdyn työn tueksi tarvitaan yhtenäinen tietovaranto
Väliarviossa tarjotaan lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kattava tilastokatsaus. Väkivaltarikoksia tekevien nuorten määrä on laskenut etenkin 2010-luvun aikana, mutta samaan aikaan kaikkein rikosaktiivisempien nuorten väkivaltarikosten määrät ovat lisääntyneet. Lasten ja nuorten kokemukset kodin ulkopuolisesta turvallisuudesta ovat kuitenkin pääosin parantuneet.
Lasten ja nuorten kokeman perheväkivallan väheneminen on sen sijaan vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan pysähtynyt ja etenkin henkistä perheväkivaltaa koetaan enemmän kuin vuonna 2013. Nuorten, erityisesti tyttöjen kokemukset erityyppisestä seksuaaliväkivallasta ovat kouluterveyskyselyjen mukaan lisääntyneet.
Suomalainen tietopohja lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta on laaja, mutta myös hajanainen. Kokonaiskuvan saaminen edellyttää perehtymistä useisiin eri lähteisiin. Aiheesta tarvittaisiin yhtenäinen tietovaranto, joka tarjoaisi kokonaiskuvaa päätöksenteon, ennaltaehkäisevän työn ja uhrien auttamisen tueksi.
Yhtenä uutena tavoitteena katuväkivallan ehkäisy
Väliarviossa tehdään myös kolme uutta avausta, joista yksi on alaikäisten katuväkivallan ehkäisy. Julkisessa tilassa tapahtuva pahoinpitely on yleisimmin lyömistä ja potkimista, mutta noin joka kuudennessa poliisin tietoon tulleessa tapauksessa käytetään myös teräaseita. Viime vuosina on myös yleistynyt pahoinpitelyjen kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa.
Lasten ja nuorten väkivaltaan ja rikoksiin pitää puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja nopeasti. Avainasemassa ovat jalkautuva nuorisotyö sekä monialainen, kuntarajat ylittävä viranomaisyhteistyö yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi poliisin ja sisäministeriön kehittämä moniammatillinen ankkuritoiminta on saanut aikaan hyviä tuloksia. Lapsia ja perheitä on myös tärkeä tukea esimerkiksi neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun ja opiskeluhuollon kautta.
...
...
...