Suomen Pisa-tulosten romahdus

[folklore]

Se on totta, että oppimistulokset ovat laskeneet myös kantaväestössä. Tästähän juuri julkisuudessa väitellään, että mikä on se totuus matujen vaikutuksista tuloksiin. Vaikka tutkimus tehdään ympäri Suomea, noin kolmasosa tutkituista tulee kuitenkin Uudeltamaalta ja 70% nuorista matuista asuu Uudellamaalla.
Ei tarvitse matemaatikko olla, ymmärtääkseen sen, että matujen kokonaisvaikutus tuloksiin on varmuudella paljon isompi, mitä heidän 7% osallisuudestaan voisi olettaa. Jos 60% matuista ei ymmärrä suomea kunnolla 15-vuotiaana, luku/kirjoitus/matemaattisten taitojen ollessa samaa tasoa...siitä voi miettiä, mikä vaikutus näillä on sitten koko luokan tuloksiin....kun näitä matuja on vähän joka luokassa säätämässä omiaan.....sitä kautta Uudenmaan tuloksiin...ja kun Uusimaa edustaa 30% Pisa-tuloksista....Tätä kautta päästään hieman toisenlaiseen todellisuuteen.

Seuraavaksi kiinnostaisi kuulla teoriasi siitä, miksi PISA-tulokset ovat nimenomaan Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla korkeammat kuin muualla Suomessa.

Tai no, ehkä pyrin selvittelemään taustalla vaikuttavia syitä jostain muualta kuin päin vittua mutuilevalta uuvatilta, joka kaikesta päätellen omana aikanaan ei keskiarvoja PISA-tuloksissa ainakaan tullut osaltaan nostaneeksi.

[PutsiKostari]

Se on totta, että oppimistulokset ovat laskeneet myös kantaväestössä. Tästähän juuri julkisuudessa väitellään, että mikä on se totuus matujen vaikutuksista tuloksiin. Vaikka tutkimus tehdään ympäri Suomea, noin kolmasosa tutkituista tulee kuitenkin Uudeltamaalta ja 70% nuorista matuista asuu Uudellamaalla.
Ei tarvitse matemaatikko olla, ymmärtääkseen sen, että matujen kokonaisvaikutus tuloksiin on varmuudella paljon isompi, mitä heidän 7% osallisuudestaan voisi olettaa. Jos 60% matuista ei ymmärrä suomea kunnolla 15-vuotiaana, luku/kirjoitus/matemaattisten taitojen ollessa samaa tasoa...siitä voi miettiä, mikä vaikutus näillä on sitten koko luokan tuloksiin....kun näitä matuja on vähän joka luokassa säätämässä omiaan.....sitä kautta Uudenmaan tuloksiin...ja kun Uusimaa edustaa 30% Pisa-tuloksista....Tätä kautta päästään hieman toisenlaiseen todellisuuteen.

Seuraavaksi kiinnostaisi kuulla teoriasi siitä, miksi PISA-tulokset ovat nimenomaan Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla korkeammat kuin muualla Suomessa.

Tai no, ehkä pyrin selvittelemään taustalla vaikuttavia syitä jostain muualta kuin päin vittua mutuilevalta uuvatilta, joka kaikesta päätellen omana aikanaan ei keskiarvoja PISA-tuloksissa ainakaan tullut osaltaan nostaneeksi.

Isossa omenassa on opettajilla sanaton salainen sopimus antaa parempia numeroita, ettei totuus ryöpsähdä.

[Cosmic_cowboy]

Syyhän on maahanmuuttajien heikon tason lisäksi Li Anderssonin ajama inkluusio eli neurovammaiset sijoitetaan normaalien oppilaiden sekaan, eikä kukaan opi mitään.

Kiitos Li ja muut vassarit opetushallituksessa.

4.11.2022 19:38
Opetusministeri Li Andersson (vas) puolustaa niin sanotun inkluusion edistämistä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Neurovammaisuus, inkluusio tai ihonväri ei selitä mitään. Jos oppilas ei halua oppia, niin se ei sitten opi.

[Koljattii]

Syyhän on maahanmuuttajien heikon tason lisäksi Li Anderssonin ajama inkluusio eli neurovammaiset sijoitetaan normaalien oppilaiden sekaan, eikä kukaan opi mitään.

Kiitos Li ja muut vassarit opetushallituksessa.

4.11.2022 19:38
Opetusministeri Li Andersson (vas) puolustaa niin sanotun inkluusion edistämistä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Neurovammaisuus, inkluusio tai ihonväri ei selitä mitään. Jos oppilas ei halua oppia, niin se ei sitten opi.

No kyllä se näillä edellämainituilla on myös kyvyttömyys oppia.

[Psykopaatti]

Uudenmaan osuus korostuu PISA-tulosten taustatekijöissä kahdella merkittävällä tavalla: maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suurena määränä sekä isojen kaupunkien sisäisten osaamiserojen kasvuna.
Vaikka PISA 2025 -tutkimuksessa ei lasketa virallisia pistemääriä maakunnittain, Uudenmaan kouluilla ja väestörakenteella on ratkaiseva rooli koko Suomen tilastoissa, sillä Uudellamaalla asuu noin kolmasosa Suomen 15-vuotiaista nuorista. 
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittyminen Uudellemaalle
PISA 2025 -raportissa korostetaan, että maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välinen osaamisero on Suomessa edelleen suuri: 
Valtakunnallinen osuus: Koko Suomen tasolla PISA-kokeeseen osallistuneista oppilaista 93 % kuului kantaväestöön, 3 % oli toisen sukupolven ja 4 % ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia. 
Uudenmaan painoarvo: Nämä maahanmuuttajataustaiset oppilaat (yhteensä noin 7 % otoksesta) eivät jakaudu tasaisesti ympäri Suomea, vaan valtaosa heistä opiskelee Uudenmaan – erityisesti pääkaupunkiseudun – kouluissa. 
Vaikutus tuloksiin: Koska matalamman pistemäärän oppilasryhmät keskittyvät Uudellemaalle, tämä matalampi osaamistaso painaa Uudenmaan alueellisia tilastollisia keskiarvoja alaspäin selvästi enemmän kuin muissa maakunnissa
PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen totesi PISA 2025 -tulosten julkistuksessa suoraan, että "jos maahanmuuttajaoppilaita ei olisi ollenkaan, niin totta kai osaamisen keskiarvo olisi korkeampi". 
Koska Suomen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä valtaosa asuu Uudellamaalla, tällä ryhmällä on merkittävä vaikutus juuri Uudenmaan alueellisiin keskiarvoihin. 

Uusimaa vs. muu Suomi. Alueelliset erot: Suomen eri alueiden välillä tulokset olivat hyvin tasaisia. Ainoastaan lukutaidossa Pohjois-Suomi menestyi hieman paremmin kuin Etelä-Suomi (johon Uusimaa kuuluu) ja Itä-Suomi

Maahanmuuttajataustaisen ja kantaväestön välinen osaamisero on Suomessa OECD-maiden jyrkempien joukossa. Ero näkyy selvästi PISA 2025 -pistemäärissä.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista yli 60 prosentilla on heikko lukutaito, kun kantaväestöllä osuus on 21 prosenttia. Koska Uudenmaan kouluissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus on moninkertainen muuhun Suomeen verrattuna, matalammat pistemäärät painavat alueellista tilastollista keskiarvoa väistämättä alaspäin.

Se on aivan ymmärrettävää, että nämä kaikki eivät avaudu vihervasemmistolaisille älyllisesti alentuneille, joilla ymmärryksen taso on samalla tasolla kuin hieman tummemman pigmentin omaavilla. Se lukutaito ja ymmärtäminen on tässäkin avainasemassa ja sehän ei tunnetusti kovin hyvin luonnistu.

[folklore]

Se on totta, että oppimistulokset ovat laskeneet myös kantaväestössä. Tästähän juuri julkisuudessa väitellään, että mikä on se totuus matujen vaikutuksista tuloksiin. Vaikka tutkimus tehdään ympäri Suomea, noin kolmasosa tutkituista tulee kuitenkin Uudeltamaalta ja 70% nuorista matuista asuu Uudellamaalla.
Ei tarvitse matemaatikko olla, ymmärtääkseen sen, että matujen kokonaisvaikutus tuloksiin on varmuudella paljon isompi, mitä heidän 7% osallisuudestaan voisi olettaa. Jos 60% matuista ei ymmärrä suomea kunnolla 15-vuotiaana, luku/kirjoitus/matemaattisten taitojen ollessa samaa tasoa...siitä voi miettiä, mikä vaikutus näillä on sitten koko luokan tuloksiin....kun näitä matuja on vähän joka luokassa säätämässä omiaan.....sitä kautta Uudenmaan tuloksiin...ja kun Uusimaa edustaa 30% Pisa-tuloksista....Tätä kautta päästään hieman toisenlaiseen todellisuuteen.

Seuraavaksi kiinnostaisi kuulla teoriasi siitä, miksi PISA-tulokset ovat nimenomaan Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla korkeammat kuin muualla Suomessa.

Tai no, ehkä pyrin selvittelemään taustalla vaikuttavia syitä jostain muualta kuin päin vittua mutuilevalta uuvatilta, joka kaikesta päätellen omana aikanaan ei keskiarvoja PISA-tuloksissa ainakaan tullut osaltaan nostaneeksi.

Isossa omenassa on opettajilla sanaton salainen sopimus antaa parempia numeroita, ettei totuus ryöpsähdä.

Todistit juuri, ettet ymmärrä hevonvittuakaan siitä, mikä on PISA-tutkimus, tai mihin se perustuu. Noin pihalla oleminen on toki jo jonkinlainen saavutus jopa tällä elämän kalluisella palstalla.

[folklore]

Uudenmaan osuus korostuu PISA-tulosten taustatekijöissä kahdella merkittävällä tavalla: maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suurena määränä sekä isojen kaupunkien sisäisten osaamiserojen kasvuna.
Vaikka PISA 2025 -tutkimuksessa ei lasketa virallisia pistemääriä maakunnittain, Uudenmaan kouluilla ja väestörakenteella on ratkaiseva rooli koko Suomen tilastoissa, sillä Uudellamaalla asuu noin kolmasosa Suomen 15-vuotiaista nuorista. 
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittyminen Uudellemaalle
PISA 2025 -raportissa korostetaan, että maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välinen osaamisero on Suomessa edelleen suuri: 
Valtakunnallinen osuus: Koko Suomen tasolla PISA-kokeeseen osallistuneista oppilaista 93 % kuului kantaväestöön, 3 % oli toisen sukupolven ja 4 % ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia. 
Uudenmaan painoarvo: Nämä maahanmuuttajataustaiset oppilaat (yhteensä noin 7 % otoksesta) eivät jakaudu tasaisesti ympäri Suomea, vaan valtaosa heistä opiskelee Uudenmaan – erityisesti pääkaupunkiseudun – kouluissa. 
Vaikutus tuloksiin: Koska matalamman pistemäärän oppilasryhmät keskittyvät Uudellemaalle, tämä matalampi osaamistaso painaa Uudenmaan alueellisia tilastollisia keskiarvoja alaspäin selvästi enemmän kuin muissa maakunnissa
PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen totesi PISA 2025 -tulosten julkistuksessa suoraan, että "jos maahanmuuttajaoppilaita ei olisi ollenkaan, niin totta kai osaamisen keskiarvo olisi korkeampi". 
Koska Suomen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä valtaosa asuu Uudellamaalla, tällä ryhmällä on merkittävä vaikutus juuri Uudenmaan alueellisiin keskiarvoihin. 

Uusimaa vs. muu Suomi. Alueelliset erot: Suomen eri alueiden välillä tulokset olivat hyvin tasaisia. Ainoastaan lukutaidossa Pohjois-Suomi menestyi hieman paremmin kuin Etelä-Suomi (johon Uusimaa kuuluu) ja Itä-Suomi

Maahanmuuttajataustaisen ja kantaväestön välinen osaamisero on Suomessa OECD-maiden jyrkempien joukossa. Ero näkyy selvästi PISA 2025 -pistemäärissä.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista yli 60 prosentilla on heikko lukutaito, kun kantaväestöllä osuus on 21 prosenttia. Koska Uudenmaan kouluissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus on moninkertainen muuhun Suomeen verrattuna, matalammat pistemäärät painavat alueellista tilastollista keskiarvoa väistämättä alaspäin.

Se on aivan ymmärrettävää, että nämä kaikki eivät avaudu vihervasemmistolaisille älyllisesti alentuneille, joilla ymmärryksen taso on samalla tasolla kuin hieman tummemman pigmentin omaavilla. Se lukutaito ja ymmärtäminen on tässäkin avainasemassa ja sehän ei tunnetusti kovin hyvin luonnistu.

Hienoa. Kallu on opetellut käyttämään tekoälyä.

Mikäli asioista jotain ymmärtäisit tai sisälukutaitoa omaisit edes vähän alusta, olisit varmasti huomannut viestisi ironian siinä, että tekoälyn antama vastaus nimenomaan sotii aiempaa väitettäsi vastaan.

Kerrotko siis tällä kertaa ihan omin sanoin, mistä johtuu mielestäsi se, että niin Helsinki, pääkaupunkiseutu kuin Uusimaakin pärjäävät PISA-tutkimuksessa paremmin kuin maakunnat?

[Tuulenvire]

tai laittaa mopon pakoputkeen ja naurattaa koulukavereita.

Nämä tyypit olivat varmaan olisivat varmaan Pisa-tutkimusten kärkeä.

[Tuulenvire]

*pltmtxtvp*tm

[manearia]

tai laittaa mopon pakoputkeen ja naurattaa koulukavereita.

Nämä tyypit olivat varmaan olisivat varmaan Pisa-tutkimusten kärkeä.

Lähinnä nauratti tuo Koljattiin vastaus. Kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti! Tytöt käyttivät vielä 2000-luvun alussa kondominsa kengänsuojina, tai sitten porukalla testattiin miten isoksi sitä voi puhaltaa, tai paljonko siihen mahtui vettä.

Terveisin,
Eximia cum laude approbatur -ylioppilas.

[Oikeus ennen kaikkea]

Romahtaneen mallioppilaan on otettava hattu kouraan. Suomen on käännettävä katse maihin, jotka pärjäävät paremmin, ja otettava nöyrästi oppia niiden toimivista ratkaisuista.
Ironista on, että lähin esimerkki löytyy Suomenlahden toiselta puolelta Virosta.
Mitä meidän pitäisi apinoida Euroopan Pisa-ykköseltä matematiikassa ja luonnontieteissä?

Yksi selkeä ero on vaatimustaso. Virolaisen opetusneuvoksen mukaan virolainen koululainen käyttää läksyjen tekoon kaksi tuntia, siinä missä suomalainen käyttää puoli tuntia.
Suomessa ja Virossa opettaneen opettajan mukaan opettajat ovat Virossa vaativampia kuin Suomessa.
Toinen selvä ero on se, että Virossa uskotaan koulutukseen vahvemmin väylänä parempaan elämään. Suomessa tilanne on voinut olla sama 2000-luvun alun Pisa-huippuvuosina, kun elettiin vielä Nokia-nousun huumaa. Tätä on vaikeampi korjata.

Yksi konkreettinen ero on myös se, että Viro mittaa lasten oppimista eri tavalla kuin Suomi.
Mutta tässä suhteessa Suomi on muihin verrattuna outo poikkeus: toisin kuin useissa Pisa-menestysmaissa, Suomessa lasten oppimista ei mitata valtakunnallisilla standardoiduilla testeillä.

Toisin kuin Suomessa, Virossa lapset osallistuvat kansallisiin tasotesteihin ja aineolympialaisiin. Samoin toinen Pisa-vertailussa korkealla säilynyt maa, Irlanti, testaa oppilaiden lukemista ja matematiikkaa standardoidusti useammalla luokka-asteella. Tuloksia käytetään oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja opetuksen kehittämiseen.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a ... 67a3173fcc

[siiantaika]

1990-luvulla seksuaalikoulutus oli biologian kirjoissa opetettu ero miesten ja naisten välillä. Perustui täysin faktoihin, ei mielipiteisiin. Lisäksi sinä vuonna kun täytit 15 sait vihkosen jossa sitten kerrottiin tarkemmin itse seksistä ja sen harrastamisesta.

Kyllä se tapahtui minusta kutosluokalla kun oltiin 12. Lehti kortsuineen tuli ihan päiväpostissa kotiin.

[siiantaika]

Yksi selkeä ero on vaatimustaso. Virolaisen opetusneuvoksen mukaan virolainen koululainen käyttää läksyjen tekoon kaksi tuntia, siinä missä suomalainen käyttää puoli tuntia.
Suomessa ja Virossa opettaneen opettajan mukaan opettajat ovat Virossa vaativampia kuin Suomessa.
Toinen selvä ero on se, että Virossa uskotaan koulutukseen vahvemmin väylänä parempaan elämään. Suomessa tilanne on voinut olla sama 2000-luvun alun Pisa-huippuvuosina, kun elettiin vielä Nokia-nousun huumaa. Tätä on vaikeampi korjata.

Omilta kouluvuosiltani voin sanoa sen, että läksyt tehtiin, koska rangaistus oli aika mittava. Ala-asteella sai muistaakseni ottaa neljä merkintää lukukauden (eli syys/kevät) aikana, ja viidennestä merkinnästä tuli tunti jälki-istuntoa. Yläasteella raja oli minusta kolme merkintää yhden ns. jakson aikana, joita oli viisi per lukuvuosi. Seuraus oli sama eli tunti jälki-istuntoa.

"Raksi" tuli pääasiassa joko läksyjen unohtamisesta tai päivän oppitunnilla tarvittavan kirjan unohtamisesta kotiin.

Minulle jälkkäriä napsahti muistaakseni yhden kerran läksyistä ja yhden kerran huonosta käytöksestä, ja ainakin itse suhtauduin siihen aika raskaasti. Siitä seurasi luonnollisesti lappu, joka piti allekirjoituttaa huoltajalla.

[mielen puolikas]

Romahtaneen mallioppilaan on otettava hattu kouraan. Suomen on käännettävä katse maihin, jotka pärjäävät paremmin, ja otettava nöyrästi oppia niiden toimivista ratkaisuista.
Ironista on, että lähin esimerkki löytyy Suomenlahden toiselta puolelta Virosta.
Mitä meidän pitäisi apinoida Euroopan Pisa-ykköseltä matematiikassa ja luonnontieteissä?

Yksi selkeä ero on vaatimustaso. Virolaisen opetusneuvoksen mukaan virolainen koululainen käyttää läksyjen tekoon kaksi tuntia, siinä missä suomalainen käyttää puoli tuntia.
Suomessa ja Virossa opettaneen opettajan mukaan opettajat ovat Virossa vaativampia kuin Suomessa.
Toinen selvä ero on se, että Virossa uskotaan koulutukseen vahvemmin väylänä parempaan elämään. Suomessa tilanne on voinut olla sama 2000-luvun alun Pisa-huippuvuosina, kun elettiin vielä Nokia-nousun huumaa. Tätä on vaikeampi korjata.

Yksi konkreettinen ero on myös se, että Viro mittaa lasten oppimista eri tavalla kuin Suomi.
Mutta tässä suhteessa Suomi on muihin verrattuna outo poikkeus: toisin kuin useissa Pisa-menestysmaissa, Suomessa lasten oppimista ei mitata valtakunnallisilla standardoiduilla testeillä.

Toisin kuin Suomessa, Virossa lapset osallistuvat kansallisiin tasotesteihin ja aineolympialaisiin. Samoin toinen Pisa-vertailussa korkealla säilynyt maa, Irlanti, testaa oppilaiden lukemista ja matematiikkaa standardoidusti useammalla luokka-asteella. Tuloksia käytetään oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja opetuksen kehittämiseen.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a ... 67a3173fcc

Jos vain katsottaisiin omaan maahan ja menneisyyteen, palattaisiin niihin asioihin jotka joskus toimivat.
Tarvitseeko perusasioihin apua muista maista tai konsulteilta? Luulis näihin ihan perusajattelullakin vastauksia löytyvän.
Jos ei vaadita tuloksia, niin ei niitä saadakaan.
Samaa kuraa on meidän urheilumenestyskin, ainakin kestävyyslajeissa, kuin tämä pisa-taaperrus.
Yksi nainen pesee juoksussa jo melkein kaikki kotimaiset miehetkin.
Vähän harjoitellaan, niin sitten vähän vain menestytään.
Koulusta pitää tehdä taas paikka jossa suoritetaan, eikä se sitten ole nykyisen kaltainen kiva hengailupaikka.

[siiantaika]

Koulusta pitää tehdä taas paikka jossa suoritetaan, eikä se sitten ole nykyisen kaltainen kiva hengailupaikka.

Paljon on mediassa myös puhuttu energiajuomien ja nyt jopa vapettamisen / nikotiinin vaikutuksesta. Uskon kyllä täysin näihinkin tekijöihin.