"Paljon mielenkiintoisempia ovat lööppien taakse liittyvät tekstit. Kai nekin löytyy?"
Kyllä nekin löytyy
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/vanhat.asp
Mutta vaihteen vuoksi näitä Turun Sanomien juttuja:
Syyttäjä väitti tekotapaa tyypilliseksi mustasukkaisuussurmalle
Tyynyliina on Gustafssonin puolustuksen mukaan todiste ulkopuolisesta surmaajasta
Turun Sanomat 18.8.2005 4:00:52
SEPPO SUDENNIEMI
Bodominjärven rikospaikalta surmien jälkeen kesäkuussa 1960 löytynyt tyynyliina on Nils Gustafssonin puolustuksen mielestä merkittävä todiste.
Liina varmentaa puoluksen mukaan ulkopuolisen rikoksentekijän olleen paikalla ja surmanneen nuoret retkeilijät. Syyttäjien mukaan liinalla ei ole mitään merkitystä, sillä sitä oli käytetty ehkä aikoja sitten vain kuukautissuojana.
Asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi Espoon käräjäoikeudessa keskiviikkona, että tyynyliinasta löydetyt veri- ja spermajäljet eivät ole peräisin Gustafssonista tai surmatuista.
- Syyttäjien väite kuukautissuojasta on mahdoton, sillä liinan tahroista otettiin näyte vuonna 1960 leikkaamalla ne irti liinasta. Sen takia uusi tutkimus vuonna 2004 ei ole voinut tuottaa tuloksia, koska siinä ei ole enää jälkiä, Leppiniemi totesi.
- Tyynyliina on oleellinen todiste. Se todistaa ulkopuolisten läsnäolon alueella ja vahvistaa käsitystä ulkopuolisesta tekijästä.
Tätä teoriaa varmentaa Leppiniemen mukaan sekin, että surmattujen omaisille luovutettiin nuorten omaisuutta melko pian surmien jälkeen, mutta tyynyliina ei kelvannut kellekään, koska se ei ollut kenenkään heistä.
Uhriksi silloin katsotun Gustafssonin farkut, villapaita ja sukat annettiin hänen vanhemmilleen jo neljä päivää surmien jälkeen.
Tyynyliinasta oli kääritty pitkulainen side ja sen päät oli solmittu kuminauhoilla. Syyttäjä Heli Haapalehdon mukaan surmaaja löysi kuukautissuojan vetäessään surmaamansa tyttöystävän Irmeli Björklundin housut nilkkoihin. Se oli osa surmien lavastamista seksuaalimurhaajan teoksi.
- Hän katkaisi verisellä puukolla liinan kuminauhat. Kankaan spermajäljet eivät ole tulleet paikan päällä, vaan aikaisemmin, sillä ne sijaitsivat eri paikoissa solmitun liinan sisällä. Björklund oli saanut liinan jostain käyttöönsä, Haapalehto katsoi.
Haapalehdon mukaan liinan näytteisiin palataan vielä tarkemmin todistelun aikana 30. elokuuta. Vaikka liinassa ei näy verijälkiä, siitä on todennäköisesti tehty havaintoja, sillä nykyinen tutkimus kaivautuu alkutekijöihin. Esimerkiksi Gustafssonin kengistä löydettiin verijälkiä, vaikka niitä ei paljaalla silmällä näkynyt.
Rikoskemistit esittelevät verijälkitutkimusta myöhemmin 66:lla verihavaintoihin porautuvan valokuvan avulla.
Teltassa puukon muotoinen kuvio
Tyynyliina on vain yksi kiistakapula esitetyistä todisteista, joista väännetään kättä oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus kävi keskiviikkona läpi tulevissa istunnoissa esitettävät kirjalliset todisteet ja osapuolten näkemykset törmäsivät toisiinsa eri teemojen tiimoilla.
Uhrien sijainti teltalla varhain surma-aamuna - siis miten kukin olisi lojunut silminnäkijöiden mukaan - nostatti puolustuksessa kipunoita, sillä etäisyys ja puut esteenä jättivät tulkinnanvaraa. Kun syyttäjä Haapalehto surmatapoja ruotiessaan mainitsi ne kovassa vihassa tehdyiksi ja tyypillisiksi mustasukkaisuusmotivaatiolle, Leppiniemi tokaisi, että "ei näistä iskuista sentään mustasukkaisuus ilmene!".
Haapalehdon mukaan surmaajalla on ollut voimakas hengenriistämisen tarkoitus, mistä kielivät Irmeli Björklundin niskaan tikatut neljätoista puukoniskua. Gustafsson oli ainoa nuorista, jolla ei todettu pahoja kalloruhjeita. Vammoista ja lääkärien näkemyksistä kinasteltiin kuin alkupaloiksi vammoja käsittelevälle istunnolle.
Surmaajaksi epäilty Gustafsson joutui katsomaan kaikki syyttäjän esittämät ikävännäköiset surmakuvat parin metrin päästä, mutta ei mitenkään osoittanut tunteitaan.
Surmat tehtiin puukolla ja jollakin astalolla, ilmeisesti laakealla kivellä. Tappokaluksi esitetyt pihdit eivät oikeuslääkärin mukaan sovi haavoihin.
Rikoskemistit löysivät teltan sisäpuolelta pitkulaisen puukkomaisen verikuvion, jonka arvioidaan syntyneen surmavälineen kirvottua kädestä. Molemmilla pojilla oli retkellä mukanaan puukot, mutta molemmat ovat jääneet kadoksiin.
Leppiniemen mukaan se on outoa, että keskusrikospoliisin tutkimusryhmä mainitsee vuoden 1960 syksyn raportissaan teltalta löytyneen viisi veistä. Kaksi leipä- ja kaksi linkkuveistä sekä puukon.
- Pöytäkirjan mukaan niitä ei ole luovutettu, mutta ne eivät ole poliisinkaan hallussa. Sekin jää arvoitukseksi.
Lampelan mukaan Gustafssonilla oli noin kello 04-11 välillä runsaasti aikaa piilottaa puukot kauemmaskin teltalta, löytyiväthän kengätkin kivenkolosta 800 metrin polkumatkan päästä. Poliisi tutki 1960 alueen kolmen kilometrin säteellä.
- Jos tekijä oli ulkopuolinen, niin miksi hän olisi käyttänyt paikalla olleiden puukkoja ja yleensä käynyt ison seurueen kimppuun, Lampela arpikoi.
Sehän on oletuksellista tulkintaa!