MURHA.INFO

Niinpä niin !
Ja kuka on piirtänyt noin arvokkaalle paikalle punaisia ja keltaisia viivoja !
Kauheeta !

Sariola kirjoitti:Tästä nähdään, että teltan itäpääty on ollut suunnilleen linjalla mänty-koivu.

Nyt kannattaa olla tarkkana, mitä esittää. Jermo-kuvassa keppirivistön länsipääty kulkee todistettavasti vain muutamian kymmeniä senttejä männyn ohitse (lännestä). Asetetaan siihen vaikka 20 cm etäisyyttä. Jos oletetaan samanlainen poikkeama toiselle puolelle, eli keppirivistön itäpääty kulkee 20 cm:n päästä männyn itäpuolelta, mitä siitä seuraa.

Teltan leveys IV-päädystä = 20 cm + 20 cm + 35,3 cm (arvio männyn leveydelle) = 75,3 cm!!!

Tällöin teltta siis olisi 185 cm II-päädystä ja 75,3 cm IV-päädystä.

Teltan pituudelle on saatava sama luku sekä männyn kohdalla että koivun kohdalla. Eli: arvioidaan männyn ja koivun leveys v. 1960 ja skaalataan siitä 185 cm teltan sivua ja asetetaan kulmakeppien linja näiden avulla. Silloin teltta voi olla millä kohdalla tahansa koivun ja männyn välissä (kuten pitääkin) ja aina tulee 185 cm kummankin sivun pituudeksi.

Nyt taito on saada tämä sama toimimaan käyttäen valmiiksi asetettuja keppejä. Ei laisinkaan niin helppoa kuin uskoisi!

pasi kirjoitti:Pinnan muotoja noudatteleva mänty-koivu-linjan todellinen kulku kuvassa ei tosin liene Sariolan mieleen, joten tulossa on varmaankin tavanomaisia henkilöönkäyviä argumentteja.

Kas kas, olen sattumalta tehnyt tuollaisen tasomallinnuksen Jermo-kuvasta tänään tästä keskustelusta tietämättä. No, hion sitä vielä hiukan, ennen kuin uskaltaudun esittämään sen täällä. Mielestäni Jermo-kuvan kepit eivät kylläkään todista mitään muuta kuin missä kepit ovat olleet Jermo-kuvassa.

Wagner kirjoitti:Niinpä niin !
Ja kuka on piirtänyt noin arvokkaalle paikalle punaisia ja keltaisia viivoja !
Kauheeta !

Kuva lienee Jermon ottama 6.6.1960. Minä olen siihen koettanut piirtää päälle mänty-koivu linjaa kuvaavan viivan ja maassa olevien telttakeppien avulla teltan pohjan siihen maahan keltaisella.

Koillisen nurkan keppiä en nähnyt ja piirsin sen "summassa". Tarkemmin katsoen näyttää kuin siellä olisi tikku sielläkin. Piirsin sen kulman uudelleen sen hämmöttävän tikun mukaan, tosin se tikku näkyy siellä hyvin hämärästi, lieneekö edes oikea.

Mänty-koivu linjaa en kyllä osaa piirtää maaston pikku muotojen mukaisesti. Sen saa pasi tehdä vaikka tähän kuvaan jos osaa. Tähän kuvaan on tarkistettu se koillisnurkka. Kuulostellaan mitä "kujala" esittää ja vaikka "pasikin" korjaa tuon mänty-koivu linjan asialliseksi maaston muotojen mukaan.

KRP:n merkkikeppien suunta

Menetelmä I: perspektiivimalli

Olen aikaisemmin esittänyt, että perspektiivimalli tuottaa merkkikeppien länsipuoliseksi suunnaksi noin 5 astetta etelästä kaakkoon:

perspektiivimalli

Perspektiivimallissa kaikki arvot ovat suhteessa toisiinsa, joten tässä tapauksessa voidaan ajatella, että 5 astetta on mallin tuottamasta mänty-koivu-linjasta 8,2 astetta vähemmän. Siten jos merkitään mänty-koivu-linjaa x:llä, malli tuottaa suhteellisen tuloksen x - 8,2 astetta III-päädylle, ja sitä voidaan soveltaa mihin tahansa mänty-koivu-linjaan.

Malli on lähinnä suuntaa antava, eikä ota huomioon esimerkiksi sitä, että asteluvut eivät todellisuudessa muodostu tasavälisesti horisonttiin asetettaessa. Toisekseen malli ei kykene ottamaan huomioon erilaisia tasopintoja - mallissahan on lähdetty siitä, että kaikki linjat operoivat ikään kuin samassa tasossa.

Menetelmä II: puiden leveydet

Menetelmässä II lasketaan merkkikeppien matkat puista, minkä jälkeen voidaan laskea linjan eroavuus mänty-koivu-linjasta. Jos halutaan tehdä mallista hiukan edistyneempi, on otettava huomioon erilaiset tasopinnat.

Mallin lähtötiedot:

puiden halkaisijat

Lähtökuvaan merkitään vain koivun ja männyn leveydet ja puolittajat ja merkkikeppien linja:

kuva 2.a

Nyt seuraa tärkein vaihe. Jotta mittauksia voidaan tehdä, on kaikki merkkipisteet suhteutettava samaan tasoon. Mänty sijaitsee pienen kummun päällä, joten männyn kohdalla todellinen merkkipiste sijaitsee alempana. Myös koivu sijaitsee pienellä kummulla, joten tämäkin on otettava huomioon - nyt puhutaan koivun päärungon alareunasta eikä siitä, missä juuret ovat.

Olen lisännyt puille korkeussuuntaista pelivaraa yhden rungollisen verran: männylle 35,3 cm ja koivulle 32,4 cm. Sen tarkemmin maaston tarkkaa profiilia tuntematta voin todeta, että tässä voi olla liikaa tai liian vähän... Esitys on kuitenkin periaatteellinen, joten siksi kaiken oleminen millilleen kohdallaan ei ole olennaista. Perusajatus on, että näiden muutosten jälkeen keppien linja ja puiden taso vastaavat toisiaan. Huomataan yllättäen, että keppilinja ei mene lainkaan männyn ohi:

kuva 2.b

Tässä vaiheessa voidaan mitat siirtää Teemun karttaan, joka näyttää selvemmin keppilinjan suhteessa puihin. Toinen keppilinja voidaan vetää käyttämällä arviota 185 cm teltan pituudeksi. Olen asettanut teltan 1,5 metrin päähän koivusta, mutta varjostanut mallin tuottaman alueen laajemminkin, jotta itse kukin saa panna kepit haluamalleen etäisyydelle koivusta:

kuva 2.c

Menetelmä II on tuottanut III-päädyn suunnaksi x - 9,15 astetta. Perspektiivimallia tarkempi malli on kääntänyt merkkikeppejä aavistuksen enemmän kohti itää.

Olen vielä kääntänyt kuvaa 13,2 astetta, mikä kuvaa tilannetta pohjois-eteläsuunnassa, mikäli koivu-mänty-linja todella olisi 13,2 astetta:

kuva 2.d

Yritän tästä vielä jatkaa sen verran, että yritän saada piirroksessa olevan keppilinjan I-päädyn myös Jermo-kuvaan ja katson, mätsäävätkö mitat. Havaitaan heti, että tämän toteuttamiseksi vaaditaan vielä yksi taso. Kepit I-päädyssä ovat matalammalla kuin III-päädyssä, joten kuvaan on lisättävä vielä yksi alempi taso. Sekin on mahdollista, että I-päädyn merkkikepit eivät ole samassa tasossa - olen näkevinäni kuvassa epäselvästi IV/I-päädyn merkkikepin, mutta en ole varma. Olen joka tapauksessa alentanut I-päädyn keppien tasoa III-päädyn kepeistä ja lisäksi asettanut vielä mahdollisen IV/I-päädyn kepin hiukan ylemmäksi olettaen, että se on hiukan II/I-päädyn merkkikeppiä alempana.

Jos kuvasta enää mitään selvää mahtaa saada, tällä hetkellä tilanne on seuraava:

kuva 2.e

Siis: molempien päiden jatketuista keppilinjoista saadaan männyn ja koivun kohdalla sama luku, 185 cm, keppien väliseksi etäisyydeksi, kun otetaan tasot huomioon. Jotta malli olisi toimiva, pitäisi III-päädyn tason ja I-päädyn tason korkeuksien erotuksiksi tulla myös sama luku molemmista paikoista. Luvut täsmäävät melko hyvin:

kuva 2.f

Menen tässä kohtaa jo itsekin niin sekaisin, etten lisäile piirrokseen enää mitään. Totean vain, että vasta kun otetaan kaikki mahdolliset tasot huomioon, voidaan Jermo-kuvasta laskea keppien paikkoja, jos halutaan jäljitellä todellista tilannetta.

Menetelmä III: kuva-analyysi

Tämä on kaikkein yksinkertaisen menetelmä ja onnistuessaan myös saattaa tuottaa hyvinkin tarkan tuloksen (mutta epäonnistuessaan erehtyä kymmenillä asteilla!!!). Menetelmä on myös riippumaton mänty-koivu-linjasta.

Katsotaan ns. TV-kuvaa ja mietitään, mitä taustalla näkyy. Minun mielestäni siellä näkyy: korkeampien kuusien rivistö alkaa madaltua, näkyy jonkinlainen nieman tapainen, jossa on enää matalaa puustoa, ja tämän nieman takana ei enää näy ainakaan korkeita kuusia tai nämä kuuset ovat hyvin kaukana:

kuva 3.a

Olen sen jälkeen tutkinut vuoden 1968 peruskarttaa ja tehnyt TV-kuvasta seuraavanlaisen tulkinnan:

kuva 3.b

Seuraavaksi olen vetänyt TV-kuvan merkkikeppirivistön II- ja IV-päätyjen linjat horisonttiin, kunnes ne yhtyvät. Linjat yhtyvät paljon horisonttia alempana, kuten pitääkin, sillä I-pääty on alempana kuin III-pääty. Näyttää myös selvästi siltä, että IV/I-päädyn keppi on alempana kuin saman päädyn I/II-keppi. Tämä havainto voisi täsmätä myös edelliseen Jermo-kuvan malliin. Kun IV/I-päädyn keppi korotetaan silmämääräisesti samalle tasolle kuin I/II-päädyn keppi, muodostuu melko järkevän näköiset linjat. (Kuvassa näkyvät myös kuuset, joihin olen aikaisemmin viitannut numeroilla 3 ja 1. Kuusipari 1 näkyy Lönnbergin piirroksessa ja kuusta 3 ei mielestäni näy uhrikuvassa, vaan kuvauslinjan kääntyessä jyrkästi ovat kuuset 4 ja 5 poistuneet kuvan ulkopuolelle ja kuusi 3 on tullut näkyviin.)

kuva 3.c

Seuraavaksi on mietittävä, miten linjat menisivät, jos III-pääty ja I-pääty olisivat samassa tasossa. Käsitykseni mukaan linjojen yhtymäkohta pysyisi X-suunnassa samassa kohdassa mutta nousisi Y-suunnassa horisonttiin. Linjojen yhtymäkohta siis kertoo linjojen suunnan tasosta riippumatta. Olen nyt piirtänyt linjojen yhtymäkohdasta suoran viivan ylös horisonttiin, joka mielestäni kertoo keppirivistöjen suunnan:

kuva 3.d

Seuraavaksi olen arvioinut, miten linja menisi kartalla:

kuva 3.e

Menetelmän tuottama tulos oli 3,12 astetta idästä koilliseen.

Sariola kirjoitti:Mänty-koivu linjaa en kyllä osaa piirtää maaston pikku muotojen mukaisesti....

Ei sitä tarkasti pysty piirtämään (pitäisi tuntea pinnan poikkileikkauksen reunaviivan muoto kyseisellä linjalla, eli käytännössä itse projektio ), mutta linjan kulkua voi karkeasti hahmotella projisoimalla sopiva määrä tuon keltaisen viivan pisteitä vastaaviin maan pinnan pisteisiin, joita tosin on hankala määrittää tarkasti tästä kuvasta. Tulos on kuitenkin suuntaa-antava.

Tässähän on hyvin lähellä sellainen johtopäätös, että jos uhrikuvan kuvaaja on seisonut männyn luona olevalla kivellä hieman mänty-koivu-linjan länsipuolella (nojannut mäntyyn vasemmalla hartiallaan), kuvauslinja kulkee (maan pinnalla) melko lailla Sariolan Jermokuvaan piirtämän telttapohjan keskeltä, kuten Sariola on edellyttänyt. Tällaisen linjan kulku on suhteellisen helppo hahmottaa kuvasta, koska linjan 'pudotus' kiveltä maan pinnalle näkyy melko hyvin. EDITH: Kuvauslinjan kulkua voi hahmottaa esim. projisoimalla linjan piste maan pinnalle kiven luona ja piirtämällä saadusta pisteestä loiva ympyränkaari koivun luona olevaan, maan pinnalle projisoituun linjan pisteeseen.

Olen kuitenkin kujalan kanssa samaa mieltä: Jermokuva osoittaa lahjomattomasti vain Jermokuvan keppien paikat.

KOMMENTTEJA KUJALAN MALLINNOKSESTA
=======================================

Katselin tuota kujalan mallinnosta kaikessa rauhassa ja tässä muutamia hajania ajatuksia mitä se toi mieleen.

1) Mm. TV-kuvan perusteella oli päädytty arvioon, että oviaukkosivu on suuntaan 3 astetta idästä koillisen puolelle. Itse olin omasta viimeisestä mallistani laskenut seuraavasti. Teltan koilliskulma 20 cm mänty-koivu-linjan oikealla puolella, teltan kaakkoiskulma 20 cm saman linjan länsipuolella. Otin laskennallisesti sivun pituudeksi 2m, nuo muutkin mitat ovat yläkanttiin. Säde 1m, halkaisija 2m, kehä 6,28m. 20cm edustaa kehällä 20/628 x 360 ast = 11,46 ast. Olen olettanut, että mänty-koivu-linja ja polun linja ovat samansuuntaiset (15 ast etelän suunnasta kaakkoon päin, polun keskilinja ehkä n. 150 cm lännempänä). Poikkeaa siis noin 11 ast mänty-koivu-linjasta, eli oviaukko on tämän mukaan suunnassa 4 astetta idän suunnasta koillisen puolelle. Se näyttää olevan suunnilleen sama arvio, johon kujala oli TV-kuvan perusteella päätynyt (kujala 3 astetta). Eli kyllä Jermokuvan tikut tuntuvat olevan suunnilleen paikoillaan. Uhrikuva näyttäisi olevan eri asennossa, mutta siinä on jotakin siirtymää tapahtunut, se teltanpohja ei ole aivan alkuperäisellä paikallaan.

2) kujalan kuva 2b. "Olen lisännyt puille korkeussuuntaista pelivaraa yhden rungollisen verran: männylle 35,3 cm ja koivulle 32,4 cm.". Tässä kujala on mielestäni ollut turhan runsaskätinen. Kuva on yläviistosta otettu, joten ei se enää siellä männyn kohdalla poraudu noin syvälle maan alle. Myös se alempi taso nousee männyn kohdalla jo ylemmäs niinkuin kaikki vaakasuora. Minun silmääni sopisi siellä männyn kohdalla 2/3 osaa tuosta määrästä ja koivun kohdalla korkeintaan puolen esitetystä määrästä. Männyn kohdalla "mätäs" näyttää silmäänkin korkeammalta.

3) kuva 2c. Tämä on mallinnoksen varsinainen "helmi". Tämän mukaan koivusta polun reunaan on noin 120 cm, todellisuudessa se on noin 1m. Polun leveys on tässä noin 2,50 m, todellisuudessa on näissä uusissa kuvissakin vain noin 120-130 cm. Näin teltta jää liiaksi koivun taakse, se ei yllä edes polulle lainkaan (tai polun jatkeelle, sillä siellä takana alue levenee laajemmaksi ja tarkkoja rajoja ei siellä ehkä ole). Mallinnoskuvaksi tämä on tosi huono kuva ja antaa väärän kuvan todellisuudesta. Teltan suunta on kyllä lähellä oikeaa, 9 astetta polun suunnasta poikkeava, eli 6 astetta idän suunnasta koillisen puolelle. Se kyllä kävisi. Tässä kyllä muut mittasuhteet heittävät liikaa.

4) kuva 2d. Samat virheet kuin edellisessä. Tässäkin teltta on täysin sivussa polusta. Polku liian leveä jne... Itse olen koettanut laskea ja arvioida 2-sivun ja koivun pohjoiskyljen välistä etäisyyttä lavastuskuva itään perusteella. Se on yllättävän pieni. Yksi moottoripyörän irtorengas mahtuisi siihen eturenkaan etupuolelle ja silloin se jo hipoisi teltan seinämää. Sen moottoripyörän eturenkaan kuviteltu näkymättömissä olevan takaosan kohdalla on suunnilleen koivun kylki. Arvioin renkaan 65 cm leveäksi. Tällöin tuo etäisyys olisi siis 2 moottoripyörän rengasta, eli arviolta 130 cm. Niillä tienoin se on.

5) kuva 2f. Tässäkin häiritsvät "liian syvään upotetut puut".

6) 3a, 3b, 3c, 3d, 3e lienevät aivan oikein. En ainakaan havaitse mitään huomautettavaa. Oviaukon suuntakin on sattunut sama kuin minun uusimmassa laskelmassa, jonka tein tästä tietämättä, kun korjasin teltan koillisnurkkaa. Ero on vain 1 aste, eli käytännössä sama.

Tässä kritisoin juuri niin kuin ajattelin, en kaunistellut millään tavalla. Tältä tuo minusta näytti. Ihan hyvää työtä, mutta ei virheetöntä tämäkään.

Yleisesti näyttää siltä, että ne Jermokuvan telttakepit ovat sittenkin aika tavalla oikeilla paikoillaan. Tosin täydellistä varmuutta ei ole. Tämä Jermokuvan kuvakulma vaikeuttaa hieman kokonaisnäkemyksen muodostamista, mutta muutenhan tuo sopii hyvin yhteen monen muun kuvan kanssa.

^Erilaisissa kuvissa näkyviä telttoja/keppejä ei mielestäni yritä kannattaa yhtenäistää keskenään, ellei se sitten tapahdu ikään kuin itsestään. Itse keskittyisin uhrikuvaan ja merkkikeppikuviin ja jättäisin lavastuskuvat kokonaan omaan arvoonsa. Merkkikeppikuvat voisivat merkitä tilannetta "ennen" ja uhrikuva "jälkeen". Lavastuskuvista ei tiedetä sitäkään, onko teltat niissä lopullisissa asennoissa vai onko kyseessä ollut vasta kokeiluvaihe. Kokeiluvaiheen kuvat voisivat hyvinkin olla sellaisia, jotka on annettu lehdistön käyttöön, kun taas varsinaisen lopullisen tilanteen kuvat on jätetty KRP:n sisäiseen käyttöön. Eihän uuden tutkinnan lavastukseenkaan päästetty lehtimiehiä ja yhdessä vaiheessa poliisit jopa muodostivat ringin, etteivät valokuvaajat saaneet etäältä onnistuneita kuvia.

Tämä on siis oma strategiani (A), keskityn kuhunkin kuvaan yksittäisenä kokonaisuutena. Sariolalla on toisenlainen strategia (B), jossa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta tuosta seuraa juuri se, että aina pystytään löytämään jokin kuva, josta todetaan, että tässähän teltta/kepit ovat eri tavalla. Se ei kuitenkaan välttämättä todista, että strategian A mukainen malli olisi tuottanut vääriä tuloksia, vaan se voi myös osoittaa, että arvostelupohjaksi on valittu väärä strategia.

^Tuosta kujalan kirjoituksesta kuultaa läpi sellainen ajatus, että ns. uhrikuvan teltan pohja olisi siirtynyt. Joku jalkopäässä näkyvä telttakeppi sen osoittaakin. Siirtymä ei liene paljon, mutta se jo häiritsee "mallintajia". Tuon uhrikuvan kuvauslinja pitäisi mennä vinommin teltan alueen yli kuin se kuvassa näyttää menevän. Siksi olenkin puhunut teltta-alueen keskipisteestä, jonka kautta uhrikuvan kuvauslinja on kulkenut. Vaikuttaa siltä kuin luoteisnurkkaa olisi vedetty etelään päin, se ei ole ehkä oikealla paikallaan. Kuvassa linja näyttää osuvan melkein kohtisuoraan teltan pohjoista kylkeä vastaan. Myös lavastuskuvassa etelään on hämminkiä. Teltan harjan itäpäästä näkee, että se itäpääty menee aika jyrkästi vasemmalta oikealle, mutta länsipäädystä näkyy vain se pohjoissivu, mutta länsipäätyä ei lainkaan. Siis länsipäätyä ei ole vielä kiinnitetty ja vasta ollaan kiinnittämässä luoteisnurkkaa ja lounaisnurkka on vielä irti. Poliisi näyttää pitävän narun avulla teltan harjaa paikallaan. Nämä seikat saattavat johtaa joitakin sijoittamaan sen polun sinne koivun oikealta puolelta, mutta heti sinne seuraavan kuusen vasemmalle puolelle. Se minua suoraan sanottuna huvittaa! Ei kyllä polku mene sinne kuusen oksien alle ja törmää sen jälkeen niemen itäpuolisen rannan veteen. Niinhän siinä kävisi, jos sinne jatkaa. Mielestäni se on täysin varmaa.

pasi näyttää edelleen elättelevän toivoa, että se lavastuskuva etelään ja mahdollisesti uhrikuvakin olisi otettu siellä ison männyn edessä olevalla kivellä seisten. Se on mielestäni turha toivo. Lavastuskuvasta etelään nähdään ne 1-poliisin ja 2-poliisin pään kohdalla olevat kuuset, jotka ovat varmuudella polun vasemmalla puolella. Voidaan myös aukottomasti todistaa, että uhrikuva on suuntaukseltaan enemmän vasemmalle kuin lavastuskuva etelään. Se näkyy molemmista kuvista helposti todettavista yksityiskohdista. Siitä ei jää epäilystäkään. Silti "pasilla toivo elää". Faktat eivät voi sitä kumota. Tuollainen on vähän sitä Nummisuutarin Eskon omapäisyyttä. Sitä ei tosiasiat heiluta!

Tällaisia erityishavaintoja näiden kuvien perusteella!

Sariola kirjoitti:pasi näyttää edelleen elättelevän toivoa, että se lavastuskuva etelään ja mahdollisesti uhrikuvakin olisi otettu siellä ison männyn edessä olevalla kivellä seisten.

Siihenhän se Jermokuvakin viittaa, kun mänty-koivu-linja piirretään siihen oikein. Ei onnistunut Sariolalta sekään.

Voidaan myös aukottomasti todistaa, että uhrikuva on suuntaukseltaan enemmän vasemmalle kuin lavastuskuva etelään. Se näkyy molemmista kuvista helposti todettavista yksityiskohdista. Siitä ei jää epäilystäkään. Silti "pasilla toivo elää". Faktat eivät voi sitä kumota. Tuollainen on vähän sitä Nummisuutarin Eskon omapäisyyttä. Sitä ei tosiasiat heiluta!

Ensinnäkin, tämä oli odotettu reaktio Sariolalta nyt, kun on varmasti tiedossa, ettei Jermokuva osoitakaan sitä, mitä Sariola on uskonut ja väittänyt sen osoittavan. Sariola-papalle ei siis enää jää muuta vaihtoehtoa kuin hauraan itsetunnon hoitaminen tavanomaisella halventavalla vihjailulla muista kirjoittajista, kun faktat alkavatkin puhua Sariolan uskomuksia vastaan. Ja tämä epätoivoinen pappa ilmeisesti itse uskoo näihin kuvitelmiinsa!

Toiseksi, Sariola vihjaa, että minä olisin sitä mieltä tai toivoisin, että uhrikuvan suunta ei olisi enemmän vasemmalle kuin lavastuskuvan etelään. Näytäpä Sariola minun teksteistäni kohta, josta sellainen mielipide tai toive ilmenee.

Jos ei löydy niin todetaan, että Sariola VALEHTELEE.

Jos tämä menee ylläpidon korviin, niin tuon edellä olevassa kirjoituksessani olevan kuvan voi muuttaa muotoon:

JERMOTELTTA

Itse en siihen enää pääse!

Sariola kirjoitti:Minähän viittasin siihen, että lavastuskuvassa itsessään näkyvät jo ne polun itäpuolella olevat kuuset, joita ei näy uhrikuvassa, koska se on suuntaukseltaan alemmas. Tätä voidaan käyttää perusteluna, että myös uhrikuva on välttämättä suuntaukseltaan enemmän vasemmalle kuin polku.

Sariolalle ei näköjään mikään perustelu ole liian epälooginen tai sekava.

Sille en mahda mitään, että Nummisuutarin Esko tulee mieleen, kun pasista puhutaan!

Sariolan ei tosiaankaan kannattaisi ottaa millään tavalla kantaa kenenkään hengenlahjoihin.

(Tämä postaus meni aikaisemmin poskelleen liian ison kuvan takia. Tässä se sama uudelleen.)

Nyt pasi puhuu puppua! Minähän viittasin siihen, että lavastuskuvassa itsessään näkyvät jo ne polun itäpuolella olevat kuuset, joita ei näy uhrikuvassa, koska se on suuntaukseltaan alemmas. Tätä voidaan käyttää perusteluna, että myös uhrikuva on välttämättä suuntaukseltaan enemmän vasemmalle kuin polku. En puhunut mitään siitä, mitä mieltä pasi on siitä yksityiskohdasta. Niin, mitä pasi nyt tekee, kun puhuu sellaista, joka ei pidä paikkaansa? Sille en mahda mitään, että Nummisuutarin Esko tulee mieleen, kun pasista puhutaan! Se on rehellinen mielipide, eikä välttämättä loukkaava. Nummisuutarin Esko on jämäkkä tyypillinen suomalainen.

KUJALAN PERSPEKTIIVIMALLI

JERMOTELTTA

Tuossa edellä arvioin kujalan eri piirroksia. Jäi arvioimatta tämä PERSPEKTIIVIMALLI. Sanotaan muutama sana siitäkin.

Tähän kuvaan on melko hyvin ja osuvasti merkitty linjoja.

1)teltta-alue on kokonaan tai lähes kokonaan (jos linja lasketaan maanpinnan tasolle), mänty-koivu-linjan länsipuolella, niinkuin mielestäni pitääkin olla.

2) Teltta-alue yltää ainakin vähän jopa polun keskiviivan lännen puolelle, niinkuin mielestäni oikein onkin.

Tuolla myöhemmissä mallinnuskuvissa teltta-alue ei yllä lainkaan koko polulle, ei edes sen itäiseen reunaan. Ne ovat huonoja mallinnuskuvia, eli päin "prinkkalaa". Polun suunnaksi on merkitty 15 astetta, joka on sama kuin uudemmissa suunnistuskartoissa. Mänty-koivu linjaksi on merkitty 13.2 astetta. Saattaa olla niin, itse epäilen sen olevan enentään 1 aste enemmän etelästä vasemmalle kuin mitä on polun linja. Tarkkaa arvoa minulla ei ole, on vain oma arvio. Tämä kuva teksteineen on hyvää työtä!

Tarkistelin merkkikeppien länsipäädyn linjaa vielä toisesta kuvasta. Menetelmä oli täsmälleen sama kuin Jermo-kuvassa: lasketaan männylle leveys, mahdollinen tason pudotus ja katsotaan, missä kohtaa merkkikeppien linja risteää männyn tasoon suhteutetun länsireunan kanssa. Tulos oli 17,22 cm männyn alareunasta.

Jos Jermo-kuvan keppilinjaa ja Ilta-Sanomien keppilinjaa vertaa, tulos on, että noin 20 cm:n pudotuksella männyn alareunasta saavutetaan optimaalinen kohta, jossa heittoa linjojen välillä on mahdollisimman vähän.

Ilta-Sanomien kuvassa ei yhden nurkan merkkikeppiä näy kokonaan, joten sijoitin kepin alaosan siihen paikalleen skaalamalla TV-kuvan avulla oikeaan kokoonsa. Lisäsin kuvaan myös 1 metrin, 2 metrin ja 3 metrin mittatikut männystä länteen kuten myös vastaavaan Jermo-kuvaan:

Ilta-Sanomien kuva

Jermo-kuva

Pystytkö Sariola piirtämään ko. kuvien päälle oman hahmotelmasi polusta siten, että mittasuhteet suhteessa mäntyyn ja suunta suhteessa keppeihin on molemmissa piirroksissa sama? Se varmaan selvittäisi paljon lukijoille sitä, miten ajattelet polun menevän.

kujala kirjoitti:

Pystytkö Sariola piirtämään ko. kuvien päälle oman hahmotelmasi polusta siten, että mittasuhteet suhteessa mäntyyn ja suunta suhteessa keppeihin on molemmissa piirroksissa sama? Se varmaan selvittäisi paljon lukijoille sitä, miten ajattelet polun menevän.

Sariola on jo pystynyt: