Miss Holmes #1 kirjoitti: Ma Heinä 01, 2024 11:11 am
Tikkasen s-lomista ennen syksyä ei ole mitään vahvistettua tietoa.
Ainoastaan tieto siitä, ettei poistunut kotoa työpaikalle -> ei vastaanottoja.
Olenko muuta väittänyt? En.
******
Syksyllä Tikkanen kertoi voivansa paremmin, muttei ollut valmis vielä töihin.
Ja olisi hänellä ollut V apuna s-posteja laittamaan.
*******
En sinuna lähtisi arvioimaan minun tietämystä masennuksesta.
*******
Pojan ruumiinrakenteesta en puhunut mitään. Vahva -henkisesti vahva.
Lapsilla on tapana puolustaa vanhempaansa ja tässä tilanteessa, jossa poika koki merenajon tahalliseksi, olisi hän varmasti erityisesti seuraillut tilannetta kotona.
Ja jos et muista, tuo surma ajoittui päivälle, jolloin poika pääsi siviiliin ja oli muuttamassa takaisin kotiin.
*****
Varmasti Tikkanen yritti myös kaikkensa. Oli kuitenkin yliarvioinut omat voimavaransa moiseen sopeutumiseen ja masentui.
Ja olenko jossain sanonut, ettei saisi sairastua? Keksit taas kerran omiasi.
Tikkasen halu parantua on sen sijaan kyseenalaista, koska kehoituksista huolimatta ei hakeutunut terapiaan, eikä antanut hoitavan lääkärin määrätä lääkitystä.
*******
Missään ei ole mainintaa yhteishuoltajuuden erityisjärjestelyistä. Ei edes viitettä.
V kertoi ystävälleen, ettei T osallistunut kuluihin.
Ei eritellyt mihin, mutta kertoi joutuvansa huolehtimaan kaikesta itse.
Yhteishuoltajuudessa lapsien ei yleensä tarvitse kiikutella isoja kahdenviikon vaate- ja tavarakasseja kodista toiseen, vaan molemmista kodeista löytyy kaikki tarpeellinen koulukirjoja lukuunottamatta.
Lapset käyvät myös koulussa/ tarhassa kaikkina viikkoina. Ja harrastuksissa.
Jaksoiko Tikkanen huolehtia kuljetukset?
Jaksoiko osallistua ruuanlaittoon, kun toinen oli päivät töissä kodin ulkopuolella?
Niin, koronan etätyösuositus purettiin 2/2022. Sen jälkeen Vn ystävän kertoman mukaan T ei halunnut vai kyennyt? lähtemään kotoaan mihinkään. Ei mitään tietoa, minkä ajan tuo vaikeus kesti, mutta oli takaisin Terveystslolla pitämässä vastaanottoa ainakin 6/-22 (julkisuuteen tullut nuori ja äiti ko. ajalta). Todennäköisesti oli jo aiemmin keväällä palannut töihin?
Kirjoitit jostain noin 1,5 v sairastelun ajasta ... en tarkistanut ko. viestiäsi, mutta jo tuolla, miten tämän viestisi aloitit yritit viestiä selvästi pidemmästä töistä poissa olosta. Se ei pidä paikkaansa.
Niin, 23.11. 23 sair.loman kestettyä 2 kk oli T kertonut voivansa paremmin, muttei ollut vielä valmis palaamaan töihin. Tuossa saumassa on vaikea masennus saattanut lieventyä keskivaikeaksi, jonka hoitava oli niimeiseksi masennuksen asteeksi arvioinut.
>>> Toisaslta mietin, olisiko T yrittänyt olla hoitavaan nähden paremmassa kunnossa kun oikeastaan oli. Hän oli nimittäin tehnyt ekan löydön Vn puhelimelta 5.10 ja loput taisi olla 1 ja 2 pv ennen em. vastaanottoa. T lienee ollut aika järkyttynyt, mutta ei ollut jstk syystä kertonut hoitavalle loukkaavista ja nöyryyttävistä, rohkeista kuvista ja hlöX:stä. T taisi jäädä ihan yksin noiden löydösten kanssa. Ei olisi kiva juttu kenellekään.
Sl oli jatkettu 6 vk eteenpäin.
Ei tainnut haluta lisää kuormittaa jo niin kovin kuormittunutta vaimorukkaa niin vähäpätöisillä jutuilla, kun ehtisi hoitaa itse vakuutusyhtiön kanssa päästyään parempaan kuntoon.
*****
Minun on ollut ihan pakko todeta, että tiedät lmeisesti korkeintaan lievästä masennuksesta jotain. Kerroit kyvystä lähteä reipastumaan, kyläilemään ihmisten pariin. Ehkä äärimmäisillä ponnisteluilla voisi keskivaikeassa masennuksessa onnistua.
Et ole voinut olla huomaamatta, että en ole ainut, joka tuohon on joutunut sinulle kommentoimaan - siihen, miten kummallisia käsityksiä sinulla on ollut Tn keskivaikeasta masennuksesta. Ei ole kauaa, kun joku toivoi, että toivottavasti kukaan läheisesi ei sairastu ...
Kun Tn kohdalla olet väittänyt kyseessä olleen mm. lorvikatarrin ja loisimisen - eikä missään nimessä minkään masennuksen.
Enkä noissa arvostele sinua, vaan väittämiäsi. Sitäkin tällaisessa ketjussa keskustelu on.
******
Ei ole tiedossa Vn pojan ruumiinrakenne, mutta oletit siis, että esim. hintelärakenteinen poika puolustaisi "fyysisesti" äitiään. Tunnetko Vn pojan, vai mistä luulet hänen olleen henkisesti vahva. Luuletko, että armejassa kasvaa henkisesti vahvaksi?
Tiesin pojan kotiutuneen to 15.12 armejasta, siis surmaa edeltävänä päivänä. Entä sitten?
Sinunkin pitäisi tietää, ettei T suunnitellut etukäteen vaimonsa surmaamista, kuten tiedät oikeuden todenneen. Miten ihmeessä henkirikos liittyisi millään tavoin pojan armejasta kotiutumiseen? Ei mitenkään.
Poika asui mereenajon jälkeen vielä kuukausia vuoroviikoin äitinsä ja isänsä luona. Ulliksessa siis puolustamassa äitiään? Lienee ollut armejasta päästyä tarkoitus jatkaa vuoriviikkoasumista, kun tuskin olisi jaksanut nuorempien lasten kanssa. Ei tiedetä minkä pituisen varusmiespalvelun suoritti.
******
Tn masennuksen aktivoitumisen syytä ei tiedetä. Silloin, kun on sairastanytnut pitkän masennusta ei ollenkaan välttämättä ole niin, että joku tekijä lauksisi masennuksen esille.
Sanoit, että tarvitsi psykiatria - ikään kuin se olisi ollut häpeä / kiellettyä sairastua (sinun mukaasi ryhtyä lorvimaan, loisimaan vaimon kustannuksella).
En epäile - mainitsemistasi huolimatta - Tn halua tervehtyä. (Keski)vaikea masennus on vaan niin pirullinen tauti, ettei se useimmiten helpotu kovin nopeasti eikä siten ole voimavaroja aloittaa terapiaa. Omalla kohdallani huomasin, että mielen toipumisen on ensin päästävä hyvään vaiheeseen, sen jälkeen pääsee ylös sängystä ... (toki yksilöllisiä eroja on).
Ja juu, tiedän ja ymmärrän masennuksesta hyvin paljon.
*******
Vn ystävä kertoi kulujen jääneen V:lle. Siis mitä ilmeisimmin ne ruokaostosten kulut 3 kk ajalla. Niitäkin olisi sitten ajan kanssa voineet tasata. Muita kuluja on oikeasti vaikea keksiä.
Perheet tekevät niin kuin tekevät. Kuljettelevat vaatekasseja tai eivät - vuoroviikkoina.
******
Saattaa olla, ettei T kyennyt kuljettamaan lapsia tai sitten juuri js juuri kykeni. Ei tiedetä, mutta kuten aiemmin totesin, luulen, että olisivat jkv poikenneet vuoroviikoista ja lapset ehkä olleetkin enemmän äidillään.
Ei kai T osallistunut terveenäkään ruoanlaittoon ja V oli tuosta tietoinen kihlautuessaan ja mennessään naimisiin. Mutta wolttaus näyttää olleen tuttua ainakin V:lle. Eihän mikään olisi estänyt Victoriaa edellyttämästä Tnkin tekemään ruokaa, opettamasta yhdessä tehden. Eihän Victoriakaan ollut välttämättä mikään kodin keittiöhengetär. Eikä tarvinnut ollakaan. Tuokaan ei siis ollut moite uhria kohtaan.