12.11.2020
https://yle.fi/uutiset/3-11643762
Nuorten tekemiin ryöstöihin liittyy Ruotsissa usein uhrin häpäisy – tutkija: yhteiskunnan pohjalla olevat nuorukaiset nostavat statustaan ja näyttävät valtaansa
Monesti uhrin nöyryyttäminen kuvataan ja videota levitetään tai ainakin uhataan levittää somessa.
Suomessa viime päivinä puhuttaneet nuorten toisiin nuoriin kohdistamat katuryöstöt ovat olleet Ruotsissa toistuvia uutisia jo vuosien ajan. Esimerkiksi sanomalehti Svenska Dagbladet kirjoitti ilmiöstä jo vuonna 1999.
– Kyse on lähes täysin toisia poikia ryöstävistä pojista. He varastavat näiden kännykät, kellot, vaatteet. Monet pelkäävät kostoa, eivätkä uskalla sen [ryöstön] jälkeen mennä kouluun. Osa ei kerro edes vanhemmilleen. He tuntevat olonsa todella nöyryytetyiksi, lehti kirjoitti tuolloin.
Pienet rikosuutiset lehdissä ovat tuon jälkeen toistuneet hyvin samanlaisina. Joukko nuoria on ryöstänyt uhrin päältä esimerkiksi hienoa merkkiä olevan talvitakin tai korvista kalliit kuulokkeet. Usein uhria on uhattu esimerkiksi puukolla ja häntä on saatettu hakata ja potkia.
Viime vuosien aikana näihin rikosuutisiin on kuitenkin ilmestynyt yhä useammin myös maininta ryöstäjien uhriin kohdistamasta häpäisystä. Kun Aftonbladet lokakuun lopussa listasi joitakin esimerkkejä tällaisista rikostuomioon johtaneista häpäisyryöstöistä, oli mukana 19 tapausta vuosilta 2018–2020.
Tapauksissa keinot uhrin nöyryyttämiseen vaihtelivat alastomaksi riisuttamisesta ryöstäjän kenkien suutelemiseen ja sian lailla röhkimisestä uhrin päälle virtsaamiseen. Myös muun muassa Expressen ja Ruotsin televisio SVT ovat uutisoineet tällaisista nöyryytystä sisältävistä ryöstöistä.
Tutkija: Ryhmäpaine keskeinen tekijä
Uhrejaan joukolla nöyryyttävät rikoksentekijät ovat yleensä hyvin nuoria poikia, jotka ovat asemaltaan yhteiskunnan pohjalla. Kriminologi
Sven Granath kuvailee tekijöiden olevan monilla mittareilla epäonnistuneita. Useilla heistä on turvaton kasvuympäristö, heikko koulumenestys ja erilaisia persoonallisuushäiriöitä.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat tekijöiden joukossa Granathin mukaan ilmeisen yliedustettuina. Hän kuitenkin painottaa, ettei etnistä taustaa voi pitää yksittäisenä selittävänä tekijänä, vaan ryhmäpainetta tällaisiin rikoksiin on kaikenlaisissa ryhmissä.
Ryhmäpaine on Granathin arvion mukaan merkittävä tekijä taustalla, sillä yksin tekonsa tekevä ryöstäjä ei toimi niin. Yleensä ryhmässä on muutama johtava toimija ja joukko passiivisempia mukana olijoita. Päätekijät ovat usein rikollisen uransa alussa.
Jonkin verran poliisin tietoon on tullut myös nuorten tyttöjen tekemiä ryöstöjä, joissa uhria on nöyryytetty joukolla.
Ryöstösaaliilla on tällaisissa teoissa vain vähäinen merkitys, ja tärkeämpää näyttää olevan se, että tekijät pääsevät nostamaan statustaan ja osoittamaan valtaansa.
Tekijät haluavat usein tapahtuneesta "muiston"/"trofeen", jolla he voivat kerskua. Uhrin nöyryytyksestä kuvatut videot toimivat sekä häpäisyn että kiristyksen välineinä. Videot saatetaan jakaa heti sosiaalisessa mediassa tai sitten niiden julkaisemisella uhataan, jotta uhri ei kertoisi tapahtuneesta.
Kuvaaminen toimii kuitenkin helposti raskauttavana todisteena rikoksentekijöitä vastaan ja auttaa poliisia selvittämään rikokset helpommin.
Tilastot ja tutkimus laahaavat perässä
Häpäisyryöstöjä ei tilastoida omana rikoslajinaan, joten on vaikea sanoa lisääntyvätkö ne. Kun Svenska Dagbladet kysyi elokuussa kaikilta Ruotsin poliisialueilta häpäisyryöstöjen yleistymisestä, ei yksikään alue sanonut niiden olevan kasvussa.
Kriminologi Sven Granath arvioi puolestaan Aftonbladetissa, että nuorten tekemissä ryöstöissä on nyt aalto, joten myös häpäisyä tapahtunee enemmän.
Nuorisorikoksia selvittävien poliisien mukaan nuorten ryöstäjien käyttämä väkivalta on raaistunut ja uhrien uhkailu vaikenemaan on lisääntynyt.
– Niitä on yhä vaikeampi tutkia. Ihmiset eivät halua tehdä yhteistyötä. He pelkäävät, että heitä nimitetään vasikoiksi, jos he kertovat poliisille tapahtuneesta, Tukholman eteläpuolella sijaitsevassa Haningen kunnassa poliisina työskentelevä
Susanne Thornberg sanoi helmikuussa SVT:lle.
Rikostentorjunnasta vastaava viranomainen Brottsförebyggande rådet (Brå) on aloittanut tutkimuksen häpäisyryöstöistä. Brån tutkimuksen, joka selvittää nöyryyttämistä sisältävien ryöstöjen yleistymistä ja niiden keskittymistä tietyille asuinalueille, on määrä valmistua vuoden kuluttua.
Brån mukaan alle 18-vuotiaisiin kohdistuneista ryöstöistä tehdyt rikosilmoitukset 2,5-kertaistuivat vuosina 2014–2019. Näihin ryöstöihin liittyvän uhrin häpäisemisen yleisyyttä Brå ei Ylen asiasta kysyessä vielä halua arvioida tutkimuksen keskeneräisyyden vuoksi.
Ruotsin koulujen yhdeksäsluokkalaisille viime vuonna tehdyn rikoksia kartoittaneen tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan peräti 48 prosenttia vastaajista sanoi joutuneensa edellisen vuoden aikana jonkin rikoksen uhriksi. Kyselyssä mainittuja rikoksia olivat ryöstön lisäksi varkaus, seksuaalirikos, pahoinpitely ja uhkaus.
! Kyse siis tulevista vaaleista.
